Kenen asia on huolehtia uskontoeroihin liittyvissä ongelmissa työpaikoilla? Kysymys tuli mieleeni, kun joku kirjoitti rinnakkaispalstalla työyhteisöstä, jossa herätysliikeihmiset suosivat toisiaan. Kirjoittaja sanoo asiasta olleen Kaleva-sanomalehdessä. Itse en ole juttua lukenut. Mutta kenelle ensisijaisesti asia kuuluu, jos työpaikoilla mennään sen mukaan, mitä uskontoa tai herätysliikettä edustaa? Eikö palkat pidä maksaa työnkuvan mukaan eikä taustan?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000031284821
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000031284821
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tiedä tarkkaan, eikä tuossa viestissäkään kerrottu mitä tarkemmin on tapahtunut.
Työsuojelupiirit ainakin voivat ottaa kantaa yksityisellä puolella, ja toki ihan käräjäoikeuskin jos mennään työsyrjintään. Julkisella puolella on sitten viranomaiskohtaisia kanaviaan (meillä yliopistossa voi purnuttaa laitoksen asioista tiedekuntaan jne) ja ylimpänä hallinto-oikeudet sekä oikeusasiamies ja oikeuskansleri.
Kovin tarkkaan en asiaa tunne, varmaan jossain työelämä -ryhmässä saisi paremman vastauksen.
Tuossa tapauksessa saattoi kyse olla kirkon työntekijöistä, mutta selväksi ei minullekaan käynyt, mitä siinä tarkoitettiin. Kai ongelma oli, että jollekin palkka nousi, kun oli "oikeaa" uskontoa ja joku sai viran, kun oli "oikeaa" herätysliikettä. Näin ymmärsin tuon kirjoituksen.
Tällä palstallahan joku kirjoitti aikaisemmin, että työpaikka jäi saamatta (opettajan virka) kun oli kirkosta eronnut. Onkohan tällainen enää yleistä? Tietenkään tällaista tuskin mihinkään tilastoidaan.
Ihmisten kannattaisi pitää puoliaan ja oikeuksistaan kiinni. Ei mikään uskonto tai herätysliike saa sanoa, kuka valitaan virkaan tai kenellä nousee palkka. Pitää seurata lehtiä, jos tuohon kirjoitukseen tulisi jotakin selvitystä. En tunne tapausta ja linkissä oli hyvin niukasti tietoa. Lienee kipeä tilanne hänelle, jonka kohdalle se on sattunut.
edes uskonnonopettajan ei tarvitse kuulua kirkkoon. Ennen se oli este luokanopettajan virkaan. Ystäväni oli vuoden työttömänä kunnes taipui ja liittyi takaisin, koska oli perhe elätettävänä. Ja sai töitä saman tien.
Nykyään siis kun hakee opettajantointa, ei käsittääkseni kysytä (korjatkaa jos olen väärässä) kuuluuko kirkkoon. Eikä se työantajalle kuulukaan.
Yhtä vähän kuin se, että harrastaako pitsinnypläystä, perhokalastusta, tai runoutta.
että luokanopettajan on pitänyt kuulua kirkkoon vielä sen jälkeen, kun laki yleisesti salli kirkkoon kuulumattomuuden.
Milloin tämä luokanopettajien kirkkoonkuulumispakko on poistunut?
Vuonna 2003 uskonnon opettajan ei enää tarvinnut kuulua kirkkoon. Olisiko luokanopettajalla ollut sama vuosi? Aika myöhään, jos näin on.
vuonna 2003, mutta en ole varma. Jospa Jori Mäntysalo vastaa, hänellä kun on nuo faktat paremmin hanskassa.
Mutta luokanopettajathan opettavat kaikkia aineita alaluokilla, joihin kuuluu myös uskonnonopetus. Joten sillä ei sinänsä ole ollut merkitystä onko vain uskonnonopettaja tai luokanopettaja. Sama sääntö koski kumpaakin.
Omassa lapsuudessa ala-asteella uskontoa opetti eri opettaja kuin mitä muita aineita. En tiedä miksi. Olin koulussa 1980-luvulla. Yleensä tosiaan sama opettaja opettaa kaikki aineet alemmilla luokilla. Mitä ylemmistä luokista on kyse, sitä spesifimmäksi menee opetus ja sitten onkin jo aineenopettajat tästä syystä erikseen.
Tuo muuttui 1.8.2003, ts. samaan aikaan kun uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan. Muutoksista ks.
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/2003.html
Onko tullut eteen tilanteita, joissa tasa-arvo ei ole toteutunut? Onko jäänyt virka saamatta, jos olet "väärää" uskontoa tai uskonnoton? Virkaan valitsijan vaakakupissa ei saisi painaa henkilön uskonto, mutta käyköhän koskaan niin, että pätevämpi kirkkoon kuulumaton jää valitsematta ja lähes yhtä pätevä kirkkoon kuuluva valitaan? Uskontojen kannatus on aika paikkakuntasidonnaista Suomessa. Toivottavasti ihmiset kykenevät tasa-arvoon ja puolueettomuuteen.