kirkko sai läpi sopimuksen valtion kanssa, että se kerää kirkollisverot? Tietääkö Jori?
Jos oltaisiin siinä vanhassa systeemissä, että kirkollisvero peritään kerran vuodessa, niin veikkaisin sen olevan parasta potkua kirkosta eroamiselle.
Jos oltaisiin siinä vanhassa systeemissä, että kirkollisvero peritään kerran vuodessa, niin veikkaisin sen olevan parasta potkua kirkosta eroamiselle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kirkko ja valtio syntyivät vasta 1869, sitä ennen hallintovallan yksi osa oli hengellinen toiminta. (Ei meillä ole mitään valtionpuolustusvoimiakaan - sitten ehkä olisi, jos asepalvelun voisi suorittaa monella tapaa ja kaksi tapaa olisi asetettu erikoisasemaan.)
Mutta tarkoitat kai ennakkoperintää? Se tuli kirkollisveroihinkin 1960. Toki sitä ennekin kirkollisvero oli vero kaikissa merkityksissään, ts. ulosottokelpoinen, valituskelpoinen hallinto-oikeuteen ("lääninoikeus" kai sillon) jne.
on luterilainen keksintö, joskin myös Keisari-Venäjällä (Pietari Suuresta alkaen siis) oli luterilaismallinen maallisen esivallan valvoma valtiokirkko. Tällainen valtiokirkko oli vain yksi valtion virasto. Suomessa kunnallishallinto ja seurakunnan hallinto erotettiin vuoden 1869 kirkkolailla, kirkkoa ja valtiota erottavia lakeja on säädetty vähitellen. 1880-luvulla (muistaakseni annettiin (muistaakseni) eriuskolaislaki ja poistettiin ehtoollispakkko. Vuonna 1918 saatiin uskonnonvapauslaki.
Kirkko on verottanut koko ajan, mutta nykyisenkaltaiseen verotukseen päädyttiin 1960-luvulla. Sitä ennen papin saatavat perittiin kerran vuodessa. Keskiajalla piispanmiehet kävivät keräämässä kylistä veronsa siinä kuin kruunun miehetkin. Myöhemmin saatavat tuotiin pappilaan esim luontaistuotteina. Sen lisäksi oli 1920-luvulle asti toimitusmaksut esim avioliittoon vihkimisistä ja hautauksista. Toimitusmaksut olivat rikkaille suurempia kuin köyhille ja nekin maksettiin yleensä luontaistuotteina, kaupungissa myös rahana.
Siis kristinusko alkoi saapumaan Suomeen 900-luvulla kauppiaiden mukana ja ruotsalaiset tulivat Suomeen kera Roomalaiskatolisen kirkon 1100 luvulta alkaen. Valtiolaitos vakiintui kuitenkin vasta 1500-luvulla. Veronkanto oikeus annettiin Ruotsalaisten armosta ja voisiko sanoa, että Suomen Luterilaiselle kirkolle 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana.
kunnallisveroa, koska seurakunnat huolehtivat nykyisin kunnalle kuuluvista tehtävistä, ylläpitivät alkeiskouluja (kiertokouluja tai ns lukkarinkouluja) ja huolehtivat köyhäinhoidosta sekä ylläpitivät lainajyvävarastoja, joista sai lainata siemenviljaa.