Venäjällä on sitten valittu jo seuraava presidentti ja pääministerikin. Vaalien demokraattisuudesta ja vapaudesta ei voi paljon puhua, mutta sitä ei kiistä kukaan, etteikö lopputulos heijastaisi suurinpiirtein kansan tahtoa.
Ottaen huomioon sen sekasorron, missä Venäjä oli ei niin kovin monta vuotta sitten, vakauteen vetoaminen on suhteellisen helppo ymmärtää. Loppujen lopuksi Putinin politiikka on johtanut siihen, että sodat venäjällä on loppuneet (pienempiä kahakoita toki on edelleen), ja rahaa virtaa asumiseen, infrastruktuuriin ja syntyvyyden kohenemiseen ja terveydenhoidon kohenemiseen. Paljon vouhkattu kasvava puolustusbudjetti on loppujen lopuksi hyvin pieni verrattuna EU:n käyttämään rahaan puhumattakaan USA:n järjettömistä satasauksista. Kansalaisten palkat ja elintaso kohoaa. Tuloerot ovat huikeita, mutta niin ne ovat monessa länsimaassakin. Venäjälle on nyt syntymässä kuitenkin merkittävä keskiluokkakin. Täällä hetkellä se edustaa alle 10%:a väestöstä, mutta nykymenolla se kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa.
Moitteita voi antaa lähinnä tämän vuoden aikana yltyneestä länsimaiden vastaisesta turhasta uhosta, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan se liittyi ennenkaikkea vaaleihin. Toivoa sopii. Medvedevin valinta ykkössuosikiksi seuraavan presidentin paikalle lupailee rauhallisempaa aikaa jatkossa. Hyvä alku onkin Puolan ja Venäjän kiistojen sopimiset.
Demokratia ei suinkaan aina tuo onnea. USA:ssa vaalit ovat olleet demokraattiset, mutta lopputulokset kahdessa viime presidentinvaaleissa ovat olleet katastrofaalisia ei vain USA:n itsensä, vaan myös koko muun maailman kannalta. Kuralla oleva valtion talous on harmeista pienimpiä, typerä sotiminen on romahduttanut USA:n suhteet muuhun maailmaan ja Irakista ulospääsyn sijaan edessä häämöttää uusia sotia. Loogisesti ajatellen niihin pitäisi ryhtyä samantien. Jos Irakin sodan takana todella oli demokratian tuominen, niin kohteita riittää yllin kyllin.
USA:n pelastus on, ettei Bush voi enää jatkaa. Seuraavista ehdokkaista kukaan ei ole yhtä tyhmä, mutta perintö on murskaava. Ainoa lohtu tietysti on, että Putinin tullessa valtaan tilanne oli vielä mahdottomampi. Vuonna 1996 ilmestyi kerran suuri uutinen, kun yllättäen yksi ministereistä Venäjällä OLI maksanut veronsa. Kymmenessä vuodessa on tultu pitkä matka. Jatkuvuus on Venäjällä kaikki kaikessa ja USA:ssa nimenomaan päinvastoin.
Ottaen huomioon sen sekasorron, missä Venäjä oli ei niin kovin monta vuotta sitten, vakauteen vetoaminen on suhteellisen helppo ymmärtää. Loppujen lopuksi Putinin politiikka on johtanut siihen, että sodat venäjällä on loppuneet (pienempiä kahakoita toki on edelleen), ja rahaa virtaa asumiseen, infrastruktuuriin ja syntyvyyden kohenemiseen ja terveydenhoidon kohenemiseen. Paljon vouhkattu kasvava puolustusbudjetti on loppujen lopuksi hyvin pieni verrattuna EU:n käyttämään rahaan puhumattakaan USA:n järjettömistä satasauksista. Kansalaisten palkat ja elintaso kohoaa. Tuloerot ovat huikeita, mutta niin ne ovat monessa länsimaassakin. Venäjälle on nyt syntymässä kuitenkin merkittävä keskiluokkakin. Täällä hetkellä se edustaa alle 10%:a väestöstä, mutta nykymenolla se kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa.
Moitteita voi antaa lähinnä tämän vuoden aikana yltyneestä länsimaiden vastaisesta turhasta uhosta, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan se liittyi ennenkaikkea vaaleihin. Toivoa sopii. Medvedevin valinta ykkössuosikiksi seuraavan presidentin paikalle lupailee rauhallisempaa aikaa jatkossa. Hyvä alku onkin Puolan ja Venäjän kiistojen sopimiset.
Demokratia ei suinkaan aina tuo onnea. USA:ssa vaalit ovat olleet demokraattiset, mutta lopputulokset kahdessa viime presidentinvaaleissa ovat olleet katastrofaalisia ei vain USA:n itsensä, vaan myös koko muun maailman kannalta. Kuralla oleva valtion talous on harmeista pienimpiä, typerä sotiminen on romahduttanut USA:n suhteet muuhun maailmaan ja Irakista ulospääsyn sijaan edessä häämöttää uusia sotia. Loogisesti ajatellen niihin pitäisi ryhtyä samantien. Jos Irakin sodan takana todella oli demokratian tuominen, niin kohteita riittää yllin kyllin.
USA:n pelastus on, ettei Bush voi enää jatkaa. Seuraavista ehdokkaista kukaan ei ole yhtä tyhmä, mutta perintö on murskaava. Ainoa lohtu tietysti on, että Putinin tullessa valtaan tilanne oli vielä mahdottomampi. Vuonna 1996 ilmestyi kerran suuri uutinen, kun yllättäen yksi ministereistä Venäjällä OLI maksanut veronsa. Kymmenessä vuodessa on tultu pitkä matka. Jatkuvuus on Venäjällä kaikki kaikessa ja USA:ssa nimenomaan päinvastoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.