Sähköä lämmöstä

onnistuuko?

Niin millähän keinoin lämmöstä saisi sähköä? Ensimmäisenä tulee mieleen perinteiset höyryturbiinint, mutta siinä tulee ikään kuin turhia välivaiheita ja lisäksi lämpötilan täytyy olla korkeahko, jos vettä käytetään.

Ilmeisesti jotkin laitteet, kuten Stirling-koneet, tai tietyissä määrin Peltier-elementit mahdollistavat suoraan sähkön tuottamisen lämmöstä. Vai olenko ymmärtänyt asian ihan väärin?

Onkos teoriatasolla mitään keinoa saada lämpöä sähköksi, vaikka sitten jollain täysin epätoteutettavalla tavalla?

15

9728

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EL-Miäs

      On olemassa polttokennoja joilla tehdään sähköä,laiteessa poltetaan vetyä ja palamistulos on vettä.Laitteen käytännön sovellutus on esitetty TV:ssä skootteri kävi sähköllä ja sillä ajettiin toimisto tiloissa sisällä.Eli polttokenno on yksi mahdollisuus tehdä lämmöstä sähköä

      • Mutta hyvä esimerkki kuitenkin

        Tuo polttokennohan tarvitsee nimenomaan polttoainetta (vetyä, hiilivetyjä...) toimiakseen, kun minä hain menetelmää, jolla sähköä saisi mistä tahansa lämmöstä.

        Kyllähän tuo lämpö on mukana kaikessa polttoaineisiin perustuvassa sähkön tuotannossa. Oli sitten hiiltä, öljyä, turvetta tai vaikka uraania, niin niiden reaktiossa syntyvä lämpö on se energiamuoto, jonka avulla saadaan vesi höyrystettyä ja pyörittämään turbiineja.

        Polttokennossa jää tuo turbiini/generaattorivaihe pois, mutta edelleen sähköenergia tulee polttoaineesta, ei suoraan lämmöstä. Matalalämpöisissä kennoissa tarvitaan (käytännössä) lisäksi katalyyttiä, kuten platinaa.

        Tuntuu vaan niin loogiselta, että kun kerran lämpö on eräs energian muoto ja sähkön avulla saadaan lämpöä tuotettua, niin miksei toisinkin päin. Eli ei muuta kuin sähkövastukset saunanlauteille ja pökköä pesään, niin jos vaikka vastukset kehittäisivätkin sähköä...


    • Dresden

      Suoraan lämmöstä ei voi sähköä tehdä, mutta kahden paikan lämpötilaerosta sähköä saadan juurikin vaikkapa Stirling-koneella. Tai tällainen käsitys minulla on.

    • onnistuu

      Peltier-Seebeck efektillä saa lämpötilaerosta sähköä ja päinvastoin. On käytetty ainakin jäähdytykseen ihan käytännön sovelluksena. Mutta voidaan siis soveltaa myös sähkön tuottamiseen.

    • Simppelton

      Lämpöenergian (Lämpötilaero * Lämpökapasiteetti) saa 100% sähköksi teoriassa. Energia on energiaa on energiaa.

      Jaa, kuinkas temppu tehdään? Siinäpä se.

      • martta0

        Lämpöenergiaa ei voi muuttaa 100 % hyötysuhteella sähköksi, ei millään konstilla eikä edes teoriassa. Aina tarvitaan lämpötilaero ja Carnot-hyötysuhde antaa hyötysuhteen teoreettisen maksimin. Esimerkiksi kuumempi "energiavarasto" on 540 C ja kylmempi "energiavarasto" on 24 C, niin maksimihyötysuhde tällä välillä on 1 - 297/813 = 0,63468634686346863468634686346863 eli noin 63,5 %. Esimerkkilämpötilat ovat tyypillisestä lauhdutushöyryvoimalaitoksesta (ei kuitenkaan ydinvoimalaitos).


    • vanha keksintö

      Kahden eri metallin liitosta kun lämmitetään saadaan aikaan sähköä. Esim. kupari-konstantaani, alumiini-cromi jne. Voidaan kytkeä sarjaan/rinnan jolla saadaan haluttu jännite ja virta. Googlesta löytynee sanalla "lämpöpari" tai "termoelementti".

    • dagster

      No höyryturbiinit ja vastaavat taitavat olla edelleen kaikkein energiataloudellisin ja kustannustehokkain vaihtoehto, silti edelleen mekaanisen työn kautta. Tästä kertoo esim. se, että fuusioreaktori ITER on suunniteltu, edelleenkin keittämään vain vettä.

      Teoriassahan on esim noilla lämpöpareilla saadaan jännite aikaan, mutta taitavat olla kalliita, eikä suurenluokan energiansiirrossa ole tasavirrasta suuresti iloa. Lähinnä noita taidetaan käyttää lämpömittareissa.

      Yhdellä aineella ilman lämpötilaeroa ei ainakaan saada sähköä tuotettua, koska lämpötilahan on vain tilastollinen suure, joka kertoo aineen hiukkasten todennäköisimmän energiatilan(tasapainotila). Sähkökentän aikaansaamiseksi, tarvittaisiin tilanne, jossa toisaalla hiukkasten energia itsessään virittäisi elektroneja johtavuus vyölle ja toisaalla olisi tyhjiä tiloja pienemmällä energialla. Tämä onnistunee kahdella erillaisella aineella ja ehkäpä jollain aineella lämpötila erollakin eri paikoissa. Ainakin jos molemmat ovat käytettävissä niin saadaan aikaan jo mainittu lämpöpari.

      p.s. Annoin ajatuksen vähän lentää tuossa viimeisessä kappaleessa

      • dagster

        Lisätäkseni äskeiseen, en tarkoita etteikö aineen sisälle syntyisi sähkökenttiä. Näiden sähkökenttien summma on kuitenkin ulospäin nolla, koska kaikki hiukkaset ovat keskimäärin samassa tilassa. Eli makroluokan sähkökenttiä tai -virtoja ei ainakaan saada pelkän lämpöenergian avulla.


      • vanha keksintö
        dagster kirjoitti:

        Lisätäkseni äskeiseen, en tarkoita etteikö aineen sisälle syntyisi sähkökenttiä. Näiden sähkökenttien summma on kuitenkin ulospäin nolla, koska kaikki hiukkaset ovat keskimäärin samassa tilassa. Eli makroluokan sähkökenttiä tai -virtoja ei ainakaan saada pelkän lämpöenergian avulla.

        honkarin pihalla tuote esittelijä, joka keitteli kattilassa vettä ja se kattila latas samalla akkua. Siinä kattilassa oli vettä siksi, ettei se kattila "palais pohjaan".
        Ihan olis aurinkosähköräpeltäjälle käyttökelpoinen idea. Rakentais kaminan jossa liitoksia vaikka tuhansia. Toiset päät kun laittais ulos pakkaseen tulis hyvin lämpöeroa johon se sähkön tuotto perustuu. Ja sama lämpö lämmittää/jäähdyttää kaikkia liitoksia yhtä aikaa.
        Myös palavan aineen kaasun virtauksesta voidaan tuottaa sähköä. Sitä tutkittiin aikoinaan ahkerasti. Suomalaiset tais olla mukana tarvittavien elektrodien materiaalitutkimuksessa. Näin muistelen.
        Siitä vain rakentelemaan. Itsekin joskus suunnittelin "puusähkökaminan" rakentamista.


    • Tasaisesta lämmöstä ei saan mitenkään sähköpotentiaalia, sen kieltää jo termodynamiikan II pääsääntö. Lämpötilaerosta (=potentiaalista) sitä sitten voi saada Carnot-prosessin määräämissä rajoissa.

      Lyijyakun varaus on vähäisempi kylmässä. Jos sen tuo lämpimään, siitä saa enemmän sähköä. Latauksen (kylmässä) ja purkauksenkin (lämpimässä) hyötysuhdehäviöt ehkä kuitenkin estävät tämän toimimisen?

      • "fyysikko"

        Lämpöenergia on eräällä tavalla huonompaa energiaa kuin muut energianmuodot. Sitä on hankala muuttaa toisiksi muodoiksi, ja sitä on myös mahdotonta hyödyntää kokonaan.

        Mutta lämpöpareista hyvänä esimerkkinä ovat ns. Riteg-generaattorit. Näitä käytetään käyttökohteissa joissa laitteiden pitäisi toimia vuosia ilman huoltoa/tankkausta. Niissä käytetään jotakin radioaktiivista ainetta (esim strontium) joka hajoaa itsestään tuottaen lämpöä joka sitten lämpöpareilla muutetaan sähköksi. Lämpötilaero useita satoja asteita, ja noilla oli muistaakseni jotain jopa 500 watin tehoja. Hyötysuhteet 10 prosentin luokkaa...


      • Niksi

        Kaikki lämpimät kappaleet säteilevät jonkin verran sähkömagneettista säteilyä. Esimerkiksi infrapunasäteilystä saattaisi saada aikaan sähkövirtoja vaikkapa valosähköisen ilmiön avulla. Millaisissa rakenteissa ja millä hyötysuhteella? Entä onko infrapunaresonaattoreille käyttöä? Jonkinlainen tyhjöputki, joka anodi-katodiperiaatteella keräisi energiaa infrapunasäteilystä. Entä paljonko energiaa saisi infrapunakaukoputkesta, kun sen suuntaisi vaikkapa aurinkoa kohden? Miten on valodiodin ja valotransistorin "hyötysuhde" infrapuna-alueella?


      • Anonyymi
        "fyysikko" kirjoitti:

        Lämpöenergia on eräällä tavalla huonompaa energiaa kuin muut energianmuodot. Sitä on hankala muuttaa toisiksi muodoiksi, ja sitä on myös mahdotonta hyödyntää kokonaan.

        Mutta lämpöpareista hyvänä esimerkkinä ovat ns. Riteg-generaattorit. Näitä käytetään käyttökohteissa joissa laitteiden pitäisi toimia vuosia ilman huoltoa/tankkausta. Niissä käytetään jotakin radioaktiivista ainetta (esim strontium) joka hajoaa itsestään tuottaen lämpöä joka sitten lämpöpareilla muutetaan sähköksi. Lämpötilaero useita satoja asteita, ja noilla oli muistaakseni jotain jopa 500 watin tehoja. Hyötysuhteet 10 prosentin luokkaa...

        Oliko toinen aine” polonium ” ehkä kirjoitin väärin. Mutta nuo kaksi ainakin tuottavat sähköä . Majakat ja sen sellaiset pelittävät noilla kun tarvitaan vain satoja valtteja sähköä.
        Aikoinaan ihmettelin miksi ei niissä synny gigawatteja , miksi vain Watteja.
        Ketä viisas vastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko toinen aine” polonium ” ehkä kirjoitin väärin. Mutta nuo kaksi ainakin tuottavat sähköä . Majakat ja sen sellaiset pelittävät noilla kun tarvitaan vain satoja valtteja sähköä.
        Aikoinaan ihmettelin miksi ei niissä synny gigawatteja , miksi vain Watteja.
        Ketä viisas vastaa.

        Mitä ihmettä tarkoittaa?
        "Ketä viisas vastaa."


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      249
      4514
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      123
      2949
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      41
      2712
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      76
      1695
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1538
    6. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      16
      1421
    7. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      51
      1261
    8. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      91
      1201
    9. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      203
      1064
    10. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1035
    Aihe