Kielten ope

omassa koulutusohjelmassaan kohdeoppaita, kannattaa hakea sellaiseen jos on entuudestaan kielitaitoa ja haluaa työskennellä matkailun parissa. Olen samaa mieltä siitä että opettajan hommat ovat käyneet liian tuskaisiksi, onneksi vaihtoehtoja riittää. Minun puolesta ongelmaoppilaat saavat tehdä mitä lystäävät alanvaihtoni jälkeen, ei paina minun hartioita enää koskaan!

kouluttaa kirjoitti:

omassa koulutusohjelmassaan kohdeoppaita, kannattaa hakea sellaiseen jos on entuudestaan kielitaitoa ja haluaa työskennellä matkailun parissa. Olen samaa mieltä siitä että opettajan hommat ovat käyneet liian tuskaisiksi, onneksi vaihtoehtoja riittää. Minun puolesta ongelmaoppilaat saavat tehdä mitä lystäävät alanvaihtoni jälkeen, ei paina minun hartioita enää koskaan!

Lue lisää

Kyllä siinä menee hukkaan FM:n laaja osaaminen, jos matkaoppaana jossain turistirysässä toimii.

Mä en kieltenopettajien työllisyystilanteesta tiedä, mutta esimerkiksi lastentarhaopettajista näyttää mollin mukaan olevan huutava pula. Kun pedagogiset on tehty, niin lto-koulutuksessa ei välttis menisi kuin kaksi vuotta, ja sitten voisi toimia esim engalanninkielisessä päiväkodissa, ja vaikka johtajana, kun on maisteri?

Mulla on yks kaveri, joka on FM ja ei saa töitä, hän palasi takaisin koulun penkille. Tekee erityisopen pätevyyden, siinä on toinen ala missä kieltä voisi hienosti hyödyntää ja työllistyminen olisi varma.

OKL-opiskelija kirjoitti:

Kyllä siinä menee hukkaan FM:n laaja osaaminen, jos matkaoppaana jossain turistirysässä toimii.

Mä en kieltenopettajien työllisyystilanteesta tiedä, mutta esimerkiksi lastentarhaopettajista näyttää mollin mukaan olevan huutava pula. Kun pedagogiset on tehty, niin lto-koulutuksessa ei välttis menisi kuin kaksi vuotta, ja sitten voisi toimia esim engalanninkielisessä päiväkodissa, ja vaikka johtajana, kun on maisteri?

Mulla on yks kaveri, joka on FM ja ei saa töitä, hän palasi takaisin koulun penkille. Tekee erityisopen pätevyyden, siinä on toinen ala missä kieltä voisi hienosti hyödyntää ja työllistyminen olisi varma.

Lue lisää

on huonosti käyttäytyvissä ongelmaoppilaissa - niinkuin ymmärsin - niin erityisopetuksen puolelle ei kannata siirtyä!

nim. yläkoulun erkka

OKL-opiskelija kirjoitti:

Kyllä siinä menee hukkaan FM:n laaja osaaminen, jos matkaoppaana jossain turistirysässä toimii.

Mä en kieltenopettajien työllisyystilanteesta tiedä, mutta esimerkiksi lastentarhaopettajista näyttää mollin mukaan olevan huutava pula. Kun pedagogiset on tehty, niin lto-koulutuksessa ei välttis menisi kuin kaksi vuotta, ja sitten voisi toimia esim engalanninkielisessä päiväkodissa, ja vaikka johtajana, kun on maisteri?

Mulla on yks kaveri, joka on FM ja ei saa töitä, hän palasi takaisin koulun penkille. Tekee erityisopen pätevyyden, siinä on toinen ala missä kieltä voisi hienosti hyödyntää ja työllistyminen olisi varma.

Lue lisää

ei ole sopivaa luonnetta lastentarhaikäisten paapomiseen. Jos olisi, niin en olisi lukenut kielten maisteriksi... eikä luokanopetuskaan ole minun juttuni. Noissa kahdessa tarvitaan hiukan toisenlaista luonnetta kuin aineenopettajana... en koe olevani sopiva "keinoemoksi"...

aineenopena kirjoitti:

ei ole sopivaa luonnetta lastentarhaikäisten paapomiseen. Jos olisi, niin en olisi lukenut kielten maisteriksi... eikä luokanopetuskaan ole minun juttuni. Noissa kahdessa tarvitaan hiukan toisenlaista luonnetta kuin aineenopettajana... en koe olevani sopiva "keinoemoksi"...

Lue lisää

mikään "keinoemo", alkuopetuksessa ehkä.

Mutta ihan miten vaan, jos turistiopas on enemmän sun juttu niin be my guest ;)

OKL-opiskelija kirjoitti:

Kyllä siinä menee hukkaan FM:n laaja osaaminen, jos matkaoppaana jossain turistirysässä toimii.

Mä en kieltenopettajien työllisyystilanteesta tiedä, mutta esimerkiksi lastentarhaopettajista näyttää mollin mukaan olevan huutava pula. Kun pedagogiset on tehty, niin lto-koulutuksessa ei välttis menisi kuin kaksi vuotta, ja sitten voisi toimia esim engalanninkielisessä päiväkodissa, ja vaikka johtajana, kun on maisteri?

Mulla on yks kaveri, joka on FM ja ei saa töitä, hän palasi takaisin koulun penkille. Tekee erityisopen pätevyyden, siinä on toinen ala missä kieltä voisi hienosti hyödyntää ja työllistyminen olisi varma.

Lue lisää

voi käyttää monissa eri tehtävissä, mm. näissä mainitsemissasi "turistirysissä". Eikä takuulla mene hukkaan!

aineenopena kirjoitti:

ei ole sopivaa luonnetta lastentarhaikäisten paapomiseen. Jos olisi, niin en olisi lukenut kielten maisteriksi... eikä luokanopetuskaan ole minun juttuni. Noissa kahdessa tarvitaan hiukan toisenlaista luonnetta kuin aineenopettajana... en koe olevani sopiva "keinoemoksi"...

Lue lisää

En minäkään haluaisi alakoulun puolelle opeksi, päiväkodista puhumattakaan - miksi tosiaan olisin sitten aineenopettajaksi kouluttautunut.
Toisaalta tietysti olisi hyväkin, että päiväkodeissa ja alakouluissa olisi meitä aineenopen koulutuksen saaneita, olisi sitten sitä substanssiosaamistakin enemmän...

OKL-opiskelija kirjoitti:

mikään "keinoemo", alkuopetuksessa ehkä.

Mutta ihan miten vaan, jos turistiopas on enemmän sun juttu niin be my guest ;)

nykyään tarvii olla "keinoemo", kun tuo vanhempien nykyinen kasvatustaito on, mitä on. On nimittäin kokemusta alakoulun luokanopetuksestakin, mutta se ei pitemmän päälle ole minun juttuni, en vaan ole soveltuva "keinoemoksi". Joten siinä mielessä olen osannut ammattini valita. Ikävä kyllä nykyään ei kaikkialla Suomessa ammattitaitoisia opettajia enää arvosteta, kun ne "sopivat" ovat kaikinpuolin rehtoreita, kunnanisiä ja lasten vanhempiakin tyydyttäviä. Pitäisi varmaan ehdottaa virkakelpoisuusvaatimustenkin poistamista. Pääsykriteereiksi opetusalalle riittäisi ylioppilastutkinto ja iloinen luonne. Tulisi kaikin puolin halvemmaksi koko yhteiskunnalle. Ei turhaa tuhlattaisi opettajien korkeaseen koulutukseen ja palkkakustannuksetkin pysyisivät matalina.

Enkä ole kyllä aikomassa turistioppaaksikaan. Palkka surkea ja töissä periaatteessa 24h/ vuorokaudessa.

Aineenope täälläkin kirjoitti:

En minäkään haluaisi alakoulun puolelle opeksi, päiväkodista puhumattakaan - miksi tosiaan olisin sitten aineenopettajaksi kouluttautunut.
Toisaalta tietysti olisi hyväkin, että päiväkodeissa ja alakouluissa olisi meitä aineenopen koulutuksen saaneita, olisi sitten sitä substanssiosaamistakin enemmän...

Lue lisää

alakoulussa olla loistava subtanssiosaaminen oikeastaan kuin kielissä? Opettajaoppaissa on taustatiedot ja netti toimii, kyllä jokainen voi omaksua alakoulun oppisisällöt ilman FM-tutkintoa, pointtinahan siinä on juuri se, että mitenpä havainnollistat ja opetat jonkun asian.

Tuo ajattelusi on oikeasti todella typerää, miten voi maisteri edes ajatella noin? :D Kyllähän jokainen osaa itse lukea ja kertoa lapselle että tämä kirjan on A, mutta mitä teet kun se lapsi ei opi yhdistämään sitä äänteeseen tai sanoihin lukiessaan?

Ja vielä, jos kerran alakouluissa tarvitaan vain "keinoemoja paapomaan" niin mihin sitä substanssihallintaa sitten edes tarvittaisiin? ;)

OKL-opiskelija kirjoitti:

alakoulussa olla loistava subtanssiosaaminen oikeastaan kuin kielissä? Opettajaoppaissa on taustatiedot ja netti toimii, kyllä jokainen voi omaksua alakoulun oppisisällöt ilman FM-tutkintoa, pointtinahan siinä on juuri se, että mitenpä havainnollistat ja opetat jonkun asian.

Tuo ajattelusi on oikeasti todella typerää, miten voi maisteri edes ajatella noin? :D Kyllähän jokainen osaa itse lukea ja kertoa lapselle että tämä kirjan on A, mutta mitä teet kun se lapsi ei opi yhdistämään sitä äänteeseen tai sanoihin lukiessaan?

Ja vielä, jos kerran alakouluissa tarvitaan vain "keinoemoja paapomaan" niin mihin sitä substanssihallintaa sitten edes tarvittaisiin? ;)

Lue lisää

Olisihan se hyvä, jos muillakin kuin kieltenopettajilla olisi opettamansa aineet hallussa! Tulee mieleen esim. äidinkieli ja matematiikka... Äidinkielessä pitäisi edes sen open osata oikeinkirjoitusasiat jne. Matematiikassa (ja kielissä!) asiat ovat tietysti alakoulun puolella vielä aika yksinkertaisia, mutta silti mielestäni opettajan pitäisi hallita asiasta paljon enemmän kuin opetussuunnitelmassa oppilaalta vaaditaan! Tietysti myös metodit pitää olla hallussa, pelkkä substanssiosaaminen ei riitä. Mutta... eikö aineenopettajilla näin olekin?

Alakoululaisen äiti kirjoitti:

Olisihan se hyvä, jos muillakin kuin kieltenopettajilla olisi opettamansa aineet hallussa! Tulee mieleen esim. äidinkieli ja matematiikka... Äidinkielessä pitäisi edes sen open osata oikeinkirjoitusasiat jne. Matematiikassa (ja kielissä!) asiat ovat tietysti alakoulun puolella vielä aika yksinkertaisia, mutta silti mielestäni opettajan pitäisi hallita asiasta paljon enemmän kuin opetussuunnitelmassa oppilaalta vaaditaan! Tietysti myös metodit pitää olla hallussa, pelkkä substanssiosaaminen ei riitä. Mutta... eikö aineenopettajilla näin olekin?

Lue lisää

ja muut ovat varmasti kyllä luokanopettajalla hallussa, eihän sinne ole aikasemmin päässyt opiskelemaankaan kuin eximian ja lavin ylioppilaat. Oikeinkirjoitus on aivan_varmasti oikein vain äidinkielenopettajalla, joten se siitä aineenopettajien glorifioinnista jälleen. Etenkin matikisteilla ja luonnontieteissä näkee aivan käsittämättömiä kirjoitusvirheitä, siis jopa helpoissa yhdyssanoissa. Kukin kuitenkin tyylillään. Joskus voi olla tosi hyväkin, että oppilas pääsee huomaamaan kirjoitusvirheen opettajan kirjoituksessa --> opettajat ja aikuiset eivät ole virheettömiä, elämässä voi päästä pitkälle vaikka tekisikin oikeinkirjoitusvirheitä ja se kannustaa kiinnittämään huomiota omaan sekä muiden oikeinkirjoitukseen. ;)

Tarkoitan kielissä substanssihallinnan tärkeydellä sitä, että opettaja käyttää kieltä oppilaiden kanssa, ja oppilaat imevät kielestä jatkuvasti sanoja, fraaseja ja ääntämisen mallia. Vaikka sisällöt kielessä olisivat helppoja, esim. niiden ääntäminen ja tarpeeksi runsas toisto ei aina luonnistu.

Mitä tulee oppisisältöjen laajempaan osaamiseen, sehän on ihan opettajakohtaista. Joku ei käsitöissä tiedä muuta kuin pakolliset neulomiset ja virkkuut (esim minä), mutta esimerkiksi musiikissa tai fysiikassa voi olla äärimmäisen hyvä. Elät melkoista harhakuvitelmaa, jos kuvittelet että kaikki luokanopettajat osaavat samat asiat.

OKL-opiskelija kirjoitti:

ja muut ovat varmasti kyllä luokanopettajalla hallussa, eihän sinne ole aikasemmin päässyt opiskelemaankaan kuin eximian ja lavin ylioppilaat. Oikeinkirjoitus on aivan_varmasti oikein vain äidinkielenopettajalla, joten se siitä aineenopettajien glorifioinnista jälleen. Etenkin matikisteilla ja luonnontieteissä näkee aivan käsittämättömiä kirjoitusvirheitä, siis jopa helpoissa yhdyssanoissa. Kukin kuitenkin tyylillään. Joskus voi olla tosi hyväkin, että oppilas pääsee huomaamaan kirjoitusvirheen opettajan kirjoituksessa --> opettajat ja aikuiset eivät ole virheettömiä, elämässä voi päästä pitkälle vaikka tekisikin oikeinkirjoitusvirheitä ja se kannustaa kiinnittämään huomiota omaan sekä muiden oikeinkirjoitukseen. ;)

Tarkoitan kielissä substanssihallinnan tärkeydellä sitä, että opettaja käyttää kieltä oppilaiden kanssa, ja oppilaat imevät kielestä jatkuvasti sanoja, fraaseja ja ääntämisen mallia. Vaikka sisällöt kielessä olisivat helppoja, esim. niiden ääntäminen ja tarpeeksi runsas toisto ei aina luonnistu.

Mitä tulee oppisisältöjen laajempaan osaamiseen, sehän on ihan opettajakohtaista. Joku ei käsitöissä tiedä muuta kuin pakolliset neulomiset ja virkkuut (esim minä), mutta esimerkiksi musiikissa tai fysiikassa voi olla äärimmäisen hyvä. Elät melkoista harhakuvitelmaa, jos kuvittelet että kaikki luokanopettajat osaavat samat asiat.

Lue lisää

Tätä juuri tarkoitin. Kielissä - myös äidinkielessä! - oppilaat "imevät jatkuvasti sanoja, fraaseja..." kuten kirjoitit! Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut? Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta? Entäs matematiikkaa? Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan? Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa? Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"...

OKL-opiskelija kirjoitti:

alakoulussa olla loistava subtanssiosaaminen oikeastaan kuin kielissä? Opettajaoppaissa on taustatiedot ja netti toimii, kyllä jokainen voi omaksua alakoulun oppisisällöt ilman FM-tutkintoa, pointtinahan siinä on juuri se, että mitenpä havainnollistat ja opetat jonkun asian.

Tuo ajattelusi on oikeasti todella typerää, miten voi maisteri edes ajatella noin? :D Kyllähän jokainen osaa itse lukea ja kertoa lapselle että tämä kirjan on A, mutta mitä teet kun se lapsi ei opi yhdistämään sitä äänteeseen tai sanoihin lukiessaan?

Ja vielä, jos kerran alakouluissa tarvitaan vain "keinoemoja paapomaan" niin mihin sitä substanssihallintaa sitten edes tarvittaisiin? ;)

Lue lisää

että alakoulussa tarvittaisiin vain "keinoemoja paapomaan", vaan vertasin sitä aineenopettajan työhön. Johon verrattuna alakoulussa täytyy olla enemmän "keinoemo" luonteeltaan. En väitä, että eikö yläkoulussakin joutuisi kasvattamaan, mutta oppilaat ovat jo vanhempia ja itsenäisempiä, ettei niitä tarvitse samalla tavalla enää paapoa...

Ja toisaalta toiset tykkää säheltää vähän sitä sun tätä (luokanopetus) ja toiset tykkää opettaa niitä samoja asioita, jotka hallitsee hyvin. Haasteensa kummassakin. Toinen sopii toiselle ja toinen toiselle.... Itse en jaksaisi kaiken aikaa säheltää vähän sitä sun tätä. En koe olevanani hyvä kaikessa. Aineenopettajana olen tottunut, ettei minun tarvi olla koko ajan niitä openoppaita lukemassa, koska yleensä osaan itse asiat ja osaan kehittää opetustani myös itse. Mutta hyvähän se on, että opettajia riittää kumpaankin. Nykyään vaan liiaksi asti tai sitten niitä "sopivia".

Alakoululaisen äiti kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitin. Kielissä - myös äidinkielessä! - oppilaat "imevät jatkuvasti sanoja, fraaseja..." kuten kirjoitit! Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut? Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta? Entäs matematiikkaa? Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan? Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa? Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"...

Lue lisää

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

OKL-opiskelija kirjoitti:

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

Lue lisää

OKL-opiskelija! Vastaat kärsivällisesti ja perustavanlaatuisesti, unohtamatta pientä sarkasmia tai teräviä huomautuksia!

Onko sinulla blogia tms., kirjoitat niin hyvin?

OKL-opiskelija kirjoitti:

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

Lue lisää

voitaisiin sanoa, että kaikki opettajat ovat varmaan menestykkäästi suorittaneet myös yläkoulun ja lukion. Eihän niissäkään opeteta mitään, jota ei ole joskus osannut. No ehkä, jos et suorittanut lukiossa laajaa matikkaa ja fysiikka tai lukenut ranskaa... mutta muuten. Periaatteessahan kenenkä tahansa pitäisi ne muut asiat hallita.... Mutta silti, opettajan täytyy tietää vähän enemmän asioista kuin oppikirjansa, joita opettaa...

Enkun maikka, joka on tehnyt ruotsista cumun on enkun ja ruotsin maikka...

OKL-opiskelija kirjoitti:

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

Lue lisää

mutta rehellisyyden nimessä on sanottava, että luokanopettajien aineenhallinta on aika ajoin melko säälittävällä tasolla. Eräässä tutkimuksessa (en muista tarkemmin, mutta kuulin asiasta tutkimuksen tehneeltä kouluttajalta) todettiin, että 70% luokanopettajista ei osannut selittää vuodenaikojen vaihtelun mekanismia. Tutkimuksessa mukana olleilla luokanopettajilla oli varmaankin ollut kiitettävä arvosana lukiotodistuksessa, mutta silti olennaisia aukkoja tiedoissa opettajan professiota ajatellen. Matematiikan saralla kovin harva (tarkan prosenttiluvun olen unohtanut) luokanopettaja tuntee sisältö- ja ositusjaon eron saatika osaa sen selittää oppilailleen.

Tekstiili- ja teknisissä töissä osamaattomuus on usein aika räikeää ja musiikissa joskus jopa ala-arvoista. Ja uskonpa, että historiallinen kokonaiskuva puuttuu suurelta osalta luokanopettajista.

Edellinen kirjoittaja painotti esimerkiksi historian sisältöjen yksityiskohtien muistamista ja opettelemista ja oli sitä mieltä, että kuka hyvänsä voi ne opetella lukiopohjalta. Tämä ei kuitenkaan ole nykykäsityksen mukaista hyvää oppimista. Pikemminkin tänä päivänä painotetaan ymmärtävää opiskelua, jossa opittu liitetään laajempaan kokonaisuuteen, jolloin uusi tieto on osana laajempaa ymmärryskenttää. Tähän ei oppilas yksin pysty ja jos opettajalla ei ole vaadittavaa sisällöillistä hallintaa, niin eipä opettaja silloin pysty oppilasta tähän suuntaan ohjaamaan.

Olen itse luokanopettaja. Opetan esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa yläastetaidoillani, sillä en opiskellut näitä aineita lukiossa. Teettää aivan valtavasti työtä ymmärtää opetettavasta asiasta paljon enemmän kuin mitä oppilaille on opettamassa ja erityisesti tuon ymmärtämisen kanssa olen joutunut ponnistelemaan tosi paljon. Äidinkielen mediakasvatus on myös vaativaa, sillä omana kouluaikanani tuo aihepiiri ei ollut millään lailla esillä eikä niitä edes sivuttu aikoinaan Jyväskylän OKL:ssä.

Aineenhallintaan liittyvistä puutteistani huolimatta, koen kuitenkin olevani erittäin hyvä luokanopettaja. Tähän työhön kuuluu se, että kaikkea ei voi tietää ja se täytyy voida tuoda myös oppilaille esille. Yli 20 vuoden kokemukseni kompensoi myös paljon ja suhteuttaa luokassa tapahtuvia ilmiöitä.

En pidä hyvänä edellisen kirjoittajan tapaa vakuutella luokanopettajien kompetenssia, sillä se tapahtuu mielestäni väärin perustein. On itsestään selvää, että aineenopettajilla on omasta aineestaan luonkanopettajaa laajemmat tiedot. Joissakin tapauksissa näkisin olevan myös oppilaiden edun mukaista, että alakoulun puolella opettajana toimisi aineenopettaja.

Mielestäni luokanopettajuuden hyvyys ja arvo nojaa oppilaan kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja hänen kasvunsa tukemiseen kokonaisena persoonana - ei vain yhden yksittäisen oppiaineen osaajana. Tällä osaamisella on valtavan suuri arvo lasten tasapainoisessa kehityksessä. Toivoisinkin tämän luokanopettajien substanssin saavan suurempaa arvostusta ja huomiota koululaitoksesta ja sen rakenteista käytävissä keskusteluissa.

OKL-opiskelija kirjoitti:

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

Lue lisää

on äidinkielen ja matikan tunteja varmaan kaikista eniten ihan ensimmäisestä luokasta lähtien, niin eikö olisi oppilaiden edun mukaista, että luokanopettajat erikoistuisivat myös niihin aineisiin? Joku kolme tai neljä ovaria molemmista ei ole kovin paljon. Onhan ne varmaan tärkeimmät aineet, mitä koulussa opetetaan. Nykyään luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa tuntuu vaan olevan joku muoti-ilmiö erikoistua englantiin. Todellisuudessa monissa alakouluissa opiskellaan myös jotain muuta kieltäkin kuin englantia, joten kieltenopetukseen kuitenkin otetaan mielummin kieltenmaisteri, koska hänellä on pätevyys ja taito opettaa myös sitä toista vierasta kieltä, ei vain englantia.
Sen sijaan en ole havainnut, että alakouluissa kävisi äikänopeja tai matikanopeja pitämässä niiden aineiden tunteja.

oppilailla kirjoitti:

on äidinkielen ja matikan tunteja varmaan kaikista eniten ihan ensimmäisestä luokasta lähtien, niin eikö olisi oppilaiden edun mukaista, että luokanopettajat erikoistuisivat myös niihin aineisiin? Joku kolme tai neljä ovaria molemmista ei ole kovin paljon. Onhan ne varmaan tärkeimmät aineet, mitä koulussa opetetaan. Nykyään luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa tuntuu vaan olevan joku muoti-ilmiö erikoistua englantiin. Todellisuudessa monissa alakouluissa opiskellaan myös jotain muuta kieltäkin kuin englantia, joten kieltenopetukseen kuitenkin otetaan mielummin kieltenmaisteri, koska hänellä on pätevyys ja taito opettaa myös sitä toista vierasta kieltä, ei vain englantia.
Sen sijaan en ole havainnut, että alakouluissa kävisi äikänopeja tai matikanopeja pitämässä niiden aineiden tunteja.

Lue lisää

sitä tärkeämpää on että oma luokanopettaja opettaa hänelle kaikki oppiaineet - kaikesta huolimatta. Vanhempien alakoululaisten kohdalla aineenopettajat alkavat sitten pikkuhiljaa olla paikallaan. Minun lapsuudessani meille tulivat aineenopettajat neljännen luokan jälkeen, kun siirryimme kansakoulusta oppikouluun eikä meistä sen hullumpia opiskelijoita tullut. Voisi olla aiheellista harkita tuon järjestelmän paluuta. Nythän se olisi helppoakin yhteisnäiskoulujen myötä.

Äidinkielen ja matematiikan erikoistujia tosiaankin tarvittaisiin lisää. Ne ovat luokanopettajan työssä vain niin peruskauraa, että niillä ei ole tuota mainitsemaasi englannin mediaseksikkyttä.

OKL-opiskelija kirjoitti:

Ensinnäkin täytyy sanoa, että sinulla on alan sanasto ja oppisisältöjen tuntimäärät hyvin hallussa, olettaen että et ole opettaja? :)

"Eikö olisi siis vain hyvä, että opettajalla olisi mahdollisimman hyvä aineenhallinta - hallussa siis paljon muutakin kuin se oikeinkirjoitustaito, jonka lukion äikäntunneilla on hankkinut?"

-Totta kai olisi, ja usein onkin. Äidinkielen oppisisällöt ovat paljon muutakin kuin oikeinkirjoitusta, katsopa OPS:ia. Luokanopettajilla on siis varmasti hallussa paljon enemmän kuin oikeinkirjoitustaito.

"Kuinka paljon luokanopettaja opiskelee äidinkieltä, jota peruskoulun aikana opetetaan enemmän kuin mitään muuta ainetta?"

-Luokanopettajaopiskelijat opiskelevat 35 opintoviikkoa alakoulussa opetettavia aineita, ja sisältöjä ei kaikissa opinnoissa käydä ollenkaan, vaan ainoastaan didaktiikkaa (eli miten opettaa).
Äidinkieltä opiskellaan 4 opintoviikkoa. Lisäksi äidinkieltä ja viestintää tulee näitä yleisiä viestinnän opintoja, jotka ovat yhteisiä kaikilla.

OKL:ssä ei katsos ole sellaista se opetus, että luetellaan meille opiskelijoille että näin ja näin voi tehdä, vaan me itse luemme kasvatustiedettä jotta oppisimme itse näkemään mahdolliset vaaranpaikat opettamisessa, ja miten lapsen oppimista voisi tukea parhaiten. Äidinkielen POM-opinnoissa oli tosin hyvin käytännönläheiset harjoitukset.

"Entäs matematiikkaa?"

-Matematiikkaa taisi olla 3 opintoviikkoa. Siellä käsittelimme lähinnä havainnollistamisen eri keinoja.

"Opettavatko kaikki luokanopettajat kaikkia aineita, vaikkeivat niitä hallitsisikaan?"

-Usein taito- ja taideaineissa tulee vastaan se, että hallitseeko vai ei. Kuka tahansa voi itsenäisesti opetella kertomaan vaikkapa bysantin tuhosta tai avaruuden mustista aukoista, miettimisen aihe siinäkin on jälleen se, että miten saisi myös lapset ymmärtämään. Joskus luokanopettajat opettavat aineita, joita he eivät itse hallitse kovin hyvin, esimerkiksi puukäsityöt taitaa olla yksi tällainen aihe. En kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään opettajasta, joka työnsä olisi lopettanut siksi, että oppisisällöt alakoulussa olisivat ylitsepääsemättömän vaikeita sisäistää. :)

"Opetatko sinä käsityötä, vaikket sitä osaa"

-Hyvin todennäköisesti tulen opettamaan, mutta jos jossain koulussa on vaihtoehtona että voi vaihdella tunteja jonkun opettajan kanssa, voin mielelläni pitää esimerkiksi hänen luokkansa englannin tunnit tai vaikkapa musiikin - ja hän siis vastavuoroisesti minun käsityöni. Aina tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten sitten ei auta muu kuin opetella itse ne asiat, joita aikoo opettaa.
Otetaan kuitenkin huomioon, että jokainen luokanopettaja on myös itse käynyt menestyksekkäästi alakoulun, joten siellä ei opeteta mitään mitä ei ole joskus osannut, näin karkeasti sanottuna.

"Kun nyt näin painotat kieltenopetuksen (vieraitten kielten) aineenhallintaa, niin mitä mieltä olet siitä, että kovin monessa alakoulussa kieltenopetusta hoitavat esim. englantiin erikoistuneet tai "muuten vaan asiasta kiinnostuneet" luokanopettajat? "Kaikkihan englantia osaa"..."

Se on ilman muuta väärin, että englantia tai muita kieliä opettaa "muuten vaan asiasta kiinnostuneet". Kaksoispätevät taas puolestaan voivat olla jopa parempia kielenopettajia alakoulussa ja he ovat täysin päteviä. Onko sinusta väärin, että aineenopettaja opettaa toista ainettaan, esim enkunmaikka ruotsia, josta on tehnyt cumun?

Itse tulen olemaan myös kaksoispätevä, siis cumu enkun laitokselle OKL englanninkielisenä (noin 50% englanniksi) vaihtoaika Englannissa. Me olemme alakoulun kielenopetuksen "eksperttejä" koska meillä on kasvatustieteen maisterin tutkinto ja yht 70ov kieltä, sen opettamista ja kulttuuria.


Mikä sinua huolettaa luokanopettajien opettamisessa, se että opettaja ei osaa kertoa muinaisen Egyptin Niilin suistomaiden kasvillisuudesta tarpeeksi spesifisti vai mikä?

Lue lisää

Huolettaa mm. se, ettei lapsen opettaja itse näytä osaavan äidinkieltä, matematiikkaa, fysiikkaa... Miten vastaat oppilaitten kysymyksiin, jos et itse ko. ainetta hallitse? Ei taida koulussa olla aikaa etsiä vastauksia netistä tai kirjoista, ainakin meillä kysymykset tulevat kotiin vastattaviksi! Yhdessä sitten ihmetellään esim. miksi opettaja ei ole fysiikan kokeessa jotain vastausta hyväksynyt tai miksi ope kertoi käärmeen kuuluvan selkärangattomiin...