Taitaa olla nimistölautakunta RKP:n talutusnuorassa, kun en saa käyttää kotikylästäni suomenkielistä nimeä Hievala, vaikka sellainen on ollut olemassa Evidskogille jo iät ja ajat. Taitaa nimistölautakunta tehdä päätökset vain ruotsalaisten näkökulmasta.
Nimistölautakunta
epätasa-arvo
331229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Evidskog. Muuten asiasta toiseen tiedätkö missä Kirkkonummella on Kestilä????????????????
gestishän se
Kestilä olisi sopiva nimi Gesterbyn suomenkieliseksi vastineeksi. Gesterby onkin nykyisellään Gangsterpyy, sen verran häiriötä alue on aiheuttanut.
Se tunnettiin jo 1970 luvulla.
Evari on aina ollut Evari eikä se muuksi muutu. Miks ihmeessä sitä pitäisi nyt joksikin muuksi kutsua? Siksikö että joku pikusieluinen on sattunut sinne muuttamaan?
Juu en tod. ole ruottalainen, kouluruotsikin oli välttävä :-DDD
Kyllä Evari käy, muttei virallisesti. Evidskogilla on nykyisin vain ja ainoastaan ruotsinkielinen nimi. Evaria voisi hyvinkin ehdottaa suomenkieliseksi vaihtoehdoksi.
Evitskogista kun on puhuttu niin Evitskog on ainoa nimi jota on käytetty ja niin tulee aina olemaan. Ei se ole kielestä kiinni vaan perinteistä jne kiinni. Jos sinulla on vaikeuksia lausua Evitskog niin kutsu kylää miksi haluat mutta että Evitskogista tulisi Hievala ainoastaan sen takia niin älä naurata.
En ole ikinä aiemmin kuullut että Evitskogista olisi käytetty nimeä Hievalaa vaikka olen asunut naapurikylässä yli viisikymmentä vuotta. Ei voi olla mitenkään suuremmassa käytössä.
Sittenhän tasapuolisuuden nimessä Veikkolalle, Kylmälälle ja muille täysin suomenkielisille kirkkonummelaiskylille pitäisi keksiä ruotsinkieliset nimet.
Yleensä kylän nimi perustuu johonkin mitä siellä on tehty tai tapahtunut tai kuka siellä on (ensimmäiseksi?) asunut. Esim. Kylmälän nimi todennäköisesti tulee siitä että kylä on joskus ollut "kylmänä", eli autiona. Asukkan muuttaneet muualle, paenneet, kuolleet tai mitä nyt keskiajalla ihmiselle tapahtuikaan.
Evitskogin nimi tulee muistaakseni henkilönimestä Öwits (tai jokin vastaava nimi).
Finnsbacka miksi ei kilpeä yläpuolella Suomenmäki! Roottalaiset tässä kylässä sanelee ,niin monta muutakin asiaa, saavat virastoissa jopa kielilisä korvausta, mielestäni olemme kaksikielisessä kunnassalisäksi ,Suomi on virallisesti kaksikielinen, että sillai.
Mitä noihin kyltteihin ja tiennimiin mainiosti riittäisi suomeksi on muuten melkoinen kustannus kysymys!
Miten asiat ovat siellä "Seinäjoella"? Kyltit varmaankin kaikki suomenkielisiä? Miten olisi jos laitettaisiin tänne Kirkkonummelle kyltit kyrillisillä kirjaimilla ts venäjäksi? Vanhaa vuokraluetta kun on. Suomessa kun ollaan. Vanhassa vai Uudessa Suomessa? Tänne rannikolle on muuttanut liian paljon järvisuomalaisia. Ovat oudoissa paikoissa. Parhain paikka olisi joku "pyhäjärven" rantapaikka, siellä jossakin järvi-Suomessa missä ruotsia ei puhuta. Älkää sanoko että työn perään piti muuttaa. Kaiketi siellä järvi-Suomessa on
sen verran osaavaa porukka että töitä järjestyy ja näin ei tarvitse näitä kieliongelmia pohdiskella täällä rannikolla. Miksi muutta alueelle jossa saa näppyjä poskille ja kieli kangertelee, kun kotona "seinäjoella" soi yksinomaan suomen kieli. Siellä voi rauhassa tiirailla niitä suomenkielisiä raitinnimiä ja hokea"Suomessa puhutaan suomea" jos nyt sitäkään siellä kotikonnuilla välttämättä tarvitsee tehdä.
Kyllä, kyrilliset kirjamet heti tuotantoon. Kyltit ja paikanimet suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Ruotsinkielistekin olisivat ihmeissään kun eivät ymmärrä kyrillisiä aakkosia omilla ikivanhoilla tantereillaan. Järvi-suomalaiset ihmettelisivät kannonnokillaan, että herran tähden, ollanko tultu ihan ulkomaille, että missä se raja meni ja oliko meillä passit ja leimasiko kukaan ja miten me tänne jouduttiin ja miten meidän nyt käy, herran jestas sentään! Pekka sanoo sitten Kertulle, että älä hätäile, näin minä tuolla rautatien,joo, kyllä, näin minä. Kyllä täällä sitten asemakin on. Kerttu kysyy Pekalta että osaatko sinä ruotsia. Pekka vastaa, no enhän minä, mutta voin viheltää niinkuin veturi tekee. Kerttu siihen, no sitten ei oo hätää, lähetään pois täältä. Täällähän puhutaan ihan eri kieliä,
mennään kotiin Oskajärvelle. Venäläinen sanoo harashoo.
Finnsbacka. Finne. Suomalainen. Ehkä ruotsinkielestä paremmin käännettynä " suomalaisten mäki".
Miten käännetään esim. suomenkielestä ruotsinkielelle järvi nimeltään Kallavesi ? Käännöstä ei tietenkään tarvita.Järven rannoilla ei asu ruotsinkielisiä. Mikä helpotus? Ihme ja kumma, Joensuun lähettyviltä löytyy kunta nimeltään Liperi. Kunnan ruotsinkielinen nimi on (vähän venäläisittäin) Libelits.
Mitähän jos Libelitsiin vaadittaisiin edes yksi ruotsinkielinen kyltti - kunnankanslia ja samma på svenska.
Libelits taitaa kuitenkin nykyään kuulua Joensuun kaupunkiin, niinkuin Ylämyllykin, joten kyltti tulee olla suomeksi ja venäjäksi. Ruotsinkieli ei käy sillä suunnalla tänä päivänä, pahus kun unhohdin.No tuli korjattua.
tämä ns Suomi on vanhaa raja-ja riitamaata. Lappikin oli aikoinaan täysin levällään eikä kuulunut tähän nykyiseen Suomeen. Vanha -Suomi, Karjalan kannas pluss Sortavala,Käkisalmi Laatokan rannoilla oli vanhaa venäläistä aluetta.Varsinainen Suomi on siellä Turun ympärillä noin vuoden 1323 raijoilla. Kaskisten raunioiden lähettyvillä. Periaatteessa koko itä-Suomi kuulu vanhaan Suomeen ja Venäjälle.
Ruotsalaiset rakensivat mm Viipurin linnan, Hämeen linnan ja Olavin linnan. Lisäki Kajaanin linnan josta rauniot jäljellä ym. Hämäläiset, savolaiset ja karjalaiset taisivat tapella keskenään. Novgorod hallitsi ns Itä-Karjalaa, myöhemmin Moskova. Suomi oli osaa Ruotsin kuningaskuntaa vuoteen 1809 ja sen jälkeen ns suuriruhtinaskunta Venäjän keisarin hallinnon alla, osa Venäjän imperiumia. Vuoteen 1917. Sen jälkeen tapahtui kauheita, 1918. Mitä näistä kylteistä ja paikannimistä. Turku voi vaatia jotakin, niin myös Pietari.
Kirkkonummelle kolmikieliset kyltit ja paikannimet. Vuoden 1944 jälkeen venäläinen sotilastukikohta!
Jostakin syystä, kylmän sodan aikana, venäläiset saivat päähänsä antaa " maatilkun" takaisin Suomen tasavalalle. Kyllä kyrilliset kirjamet pitäisi ottaa käyttöön heti paikalla. Onhan meillä ne rajatolpatkin.
Ainoa kunta Suomessa, jossa kyltit ja paikannimet olisivat suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Tällaista ei olisi muualla Suomessa, ei edes siellä vanhassa suomessa. Mikä valttikortti Kirkkonummelle jos ajatellaan esim. matkailua! Ja rahaa virtaisi Venäjältä. Mitä kinata ja voivotella Evitskogista, pistetään nimiasiat ihan uuteen uskoon. Jonnekin tulisi saada Döbelnin tie, Kurckintie. Meillähän on jo Kabanovin tie. Ja lopuksi tuodaan parituhatta venäläistä kuvioon mukaan. Ollaan niinkuin Viipurissa ennenvanhaan. Älkää ajetelko jotain kylännimeä ajatelkaa laajasti, suuresti. Kirkkonummi mini-Viipuriksi tällä vuosisadalla.
Kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Lisäksi kunta voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi, jos kunnan valtuusto esittää kunnan säätämistä kaksikieliseksi vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Kunnan kielellisen jaotuksen muuttaminen kaksikielisestä kunnasta yksikieliseksi edellyttää, että vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin (5 §).
Nämä prosentit tiedetään. Keskustelu kulkee nyt jonkun verran eri laduilla. Nyt puhutaan kieliasioista ja mistä kukin on kotoisin ja mikä kieliasioissa sydäntä painaa. Järvi-Suomi kontra Suomen rannikko? Jos se kieliasia on contra tai pro tai jotakin siltä väliltä, siinäpä keskusteltavaa. Jyväskylässä tai Joensuussa tätä problematiikkaa ei tunneta. Hienoa kun hyvää tahtoa löytyy. Toivottavasti kaikilta osapuolilta.
Kyllä minä tunne Kuopiosta parikin ruotsinkielistä. Ei heitä haittaa, vaikka heidän kaupunkinsa ja viereinen lätäkkö ovat nimeltään suomenkielisiä.
Ne " ruotsalalaiset" joista kirjoitat, ovat kyllä suomalaisia joiden ÄIDINKIELI on ruotsi,
et sinä typerä ameeba-finni sitä ymmärrä ja kuule:
et osaa edes kirjoittaa E V I T S K O G. oikein - ei se ole evidskog!!!!!!!
Jos sinulla on vaikeuksia tulla toimeen ruotsinkielisten kanssa niin muuta Ilomantsiin, siellä heitä ei liene monta?
Ja vielä:
osoitat todellisen " sivistystasosi" tuolla typerällä kirjoituksellasi !!!!!!
Evistskog rules, kirjoittaa edellisessä.
Mitäpä siinä järkeä jos täältä muuttaa, niin sanottu kaksikielinen Ilomantsiin etätöihin ja hän alkaa vaatia kunnalta palveluja ruotsinkielellä? Aivan sama täällä ei ole kovin montaa joka ei osaisi ilmaista itseään suomenkielellä. Penskat puhuvat oppitunneilla ruotsinkieltä kun pakko, välitunneilla kommunikoidaan suomeksi.
Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.
Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.
Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.
wikipedia Filippiinit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filippiinit
Lähde Suomi24
Kaukaa haetaan malleja, todella kaukaa. Seuravaaksi Kiina tai Japani. Mikä näitä suomenkielisä vaivaa? Pohajaton alemmuuskompleksi? Samalla tavalla kun entisessä Rhodesiassa, jossa Robert Mugabe on nyt ottanut vallan.Hievala kuulostaa hiivalta, pulla paisumaan? Miksei esimerkiksi Valkometsä, Valkojärvi, Ikimetsä, , Suomenmetsä, Järvenmetsä, Valkovuokko, Valkosuo, Valkotammi, Tammilampi, Metsänsuo.
Jos Hievala on dokumentoitu niin olkoon mutta miten olisi esim. Valkovuokko? Tai Ikimetsä?
Tutustustutaan Pohjois-Amerikan, Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan karttaan, ennen suuria löytöretkiä. Kaikki nimet nimetty intiaanikielillä. Nykyän kaikki nimet, suurinpiirtein, nimetty espanjaksi, portugaliksi, ranskaksi ja englanniksi. Vähän sama juttu muillakin maanosilla.
Ruotsin kunkinkaan kartanpiirtäjä/piirtäjät eivät lentäneet helikoptereilla. Oliskohan joku Erik Dahlbergin tyyppinen kartanpiirtäjä jaksanut ratsastella( ei ollut teitä) ympäri tätä aluetta nimeämässä olemattomia paikkakuntia. Koko alue oli järvien, vaarojen ja ikimetsien peittämä maantieteellinen"valkoinen kartta". Tabula rasa. Ruotsin kuninkaat jakoivat sitten aikanaan ( varsinkin1600-luvulla) "läänityksiä" sotaherroilleen, joista monet olivat suomalaisia ( Stålhandske, Stålarm, Creutz, Horn, Reuterskjöld, Tott, Tigerstedt, Wittenberg jne. loputtomattomiin, käykää nyt vaikkapa Turun Tuomiokirkossa opettelemassa tämän niemenkärjen historiaa). Tällä alueella asui eri heimoja. Hämäläisiä, savolaisia, karjalaisia enimmäkseen ns järvialueille ja pohjoisessa saamelaisia. Heimot eivät koskaan olleet pystyttäneet organisoitua valtakuntaa. Heimot tappelivat keskenään. Novgorod painoi päälle idästä.Historia ei todista ns suomalaista "kuningaskuntaa" ennen vuotta 1100 jKr. Lönnroth ja Kalevala?
Ei kai kukaan vakavissaan usko Väinämöiseen,Lemminkäiseen ja Pohjan Akkaan? Suomalaiset sotaherrat mm ,toivat ne ruotsinkieliset paikannimet ympäri tätä niemenkärkeä. Ennen vuotta 1100 tällä alueella eleli eri heimoja joiden kokonaislukumäärä oli ehkä satatuhatta ja hajallaan metsissä. Ei tätä aluetta koskaan valoitettu, se asutettiin sekä idästä että lännestä. Kaiketi historia kertoisi jostakin suuresta taistelusta, jossa suomen heimot yhdessä (united) ottivat yhteen ruotsalaisten tai venäläisten kanssa.
Ei löydy. Unhotkaa jo tässä vaiheessa Nuijasota. OK?
Kansaedustaja ehdokas Sinisalo pärjäsi vallan mainiosti kyseisessä palaverissä. Keskustelun teema oli pakkoruotsi Suomessa.
Sääli vaan, että vertailua haetaan toisilta mantereilta, kun Kirkkonummen seudun nimistöä ei vielä kukaan ole perusteellisesti tutkinut tai ainakaan tutkimusta julkaissut. Läheltä liippaa Saulo Kepsun kirja Uuteen maahan, joka kertoo kiinnostavalla tavalla Uudenmaan asutuksesta nimistön valossa. Suosittelen!
Joo, ihan vähän vaan joutui valehtelemaan, (siis ihan vähän vaan).
En vastaa suoraan sinulle,Evitskog nimi on säilytettävä.Pollarit ihmettelee missä on paikkakunta ja miten se kirjoitetaan (alueeella Tampere-Pori ylöspäin).En ole rikollinen.Muuttanut länsirannikolta Evitskogiin n.15v.sitten.No mitä sitten, Google earth kartastosta Evitskog löytyy,joten jo kansanvälisesti Evitskog nimi pitää säilyttää koka jotkut ihmiset myös matkustaa ulkomailla ja ilmoittaa kotipaikkansa.Repikää tästä.
Olen samaa mieltä, että antaa Evitskogin nimen olla Evitskog. Tätä ketjua lukiessa ei voi kun ihmetellä meidän suomalaisten huonoa itsetuntoa ja kateutta. Keneltä meistä se on pois jos naapurissa asuu Suomalaisia äidinkielenään ruotsia puhuvia? Tuntuu että kaikki tänne kirjoittaneet ottaisivat mielummin Kirkkonummelle venäjänkielisiä nimiä, jotta saisivat ruotsinkieliset nimet pois...Ihmetyttää sekin vallalla oleva käsitys, että kaikki suomessa olevat ruotsinkieliset ovat todellakin ns. bättre folkia, mutta todellisuudessahan näin ei ole. Kyllä se on paljolti omista valinnoista kiinni, miten pärjää elämässä, eikä siitä onko kielenä suomi vaiko ruotsi.
Ei ruotsinkielisiä nimiä olla poistamassa. Kyseessä on vain suomenkielisen nimen Hievala lisääminen ruotsinkielisen Evitskogin rinnalle. Toista se on muualla PK-seudulla, jossa suomenkielisiä nimiä on poistettu. Kumpyöli, Puotinen ja viimeisimpänä Itäsalmi ovat jääneet ruotsalaismielisen = suomalaisvastaisen nimistölautakunnan hampaisiin. Mitä se sellainen kaksikielisyys on, jossa nimi on vain ruotsiksi ja suomenkielinen nimi on sensuroitu? Ajakaa asiaa eteenpäin ja pelastakaa suomenkieliset paikannimet!
Oletko täälläkin! Pysy nyt ruodussa,siellä Pro Hievala palstalla. Vippaako? Pro Itäsalmi.Siellähän sinä juuri olit.Luin.
EVVK, hurripaska
Hienoa proosa, ähäkutti! Kuinka kauan mietit kirjoittamaasi? Yhden sekunnin, yhden minuutin, yhden tunnin vai kokonaisen vuorokauden? Ehket miettynyt ollenkaan, proosasuoni vain sykki ,sykki ja sykki. Ja näin vuori synnytti hiiren,sorry, eikun kyllä se on hienoa proosaa. No toisaalta, himot ne on hiirelläkin jne. niin väitetään, ähäkutti.Mitäs me näistä kylän nimistä. Kylän nimet ovat joutavien ihmisten jorinaa joutavista asioista. Ei voisi vähemmän kiinnostaa. Ollaanko samaa mieltä asiasta, ähäkutti?
Minäkin asuin aikoinani nykyisessä Salon kaupungissa entisen Uskelan alueella, mutten saanut käyttää virallisena asuinpaikkanani Uskelaa.
Toki ihmisille puhuessani sekin oli sallittu, kuten myös Hievalasta puhuminen on aivan sallittua vaikka paikallisten poliitikojen hiekkalaatikon (Kirkkonummen sanomien) yleisönosastolla. Sitä ei kukaan kiellä.
Käyttäkää tuokin provoiluun käytetty aika vaikka kielen notkeuden harjoituksiin. Se on paljon hyödyllisempää.
Hasita vittu