Siirtymällä lokalisaatioon ihmiskunta voi yrittää pelastaa kulttuurinsa ilmastonmuutoksen tuomilta lisä haitoilta. Lokalisaatio olisi ekologinen järjestelmä jossa tavaroita ei enää rahdattaisi maailman toiselta laidalta ruokapöytäämme, vaan tyytyisimme paikallisiin tuotteisiin. Lokalisaatio takaisi työtä kaikille
ja voisimme tyytyä 6 tunnin työpäivään.
Kapitalista kuristaa pientä ihmistä tänä päivänä
ennennäkemättömällä otteella, siitä on päästävä.
Vapauta IHMINEN itsesi.
ja voisimme tyytyä 6 tunnin työpäivään.
Kapitalista kuristaa pientä ihmistä tänä päivänä
ennennäkemättömällä otteella, siitä on päästävä.
Vapauta IHMINEN itsesi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
appelsiineja, banaaneita, tonnikalaa, kahvia, oliiveja, mausteita....satoja eri tuotteita mitä ei omassa pellossa kasva, puhumattakaan halvemmasta syötävästä kaikenkaikkiaan.
Mites lokalisti, jyrsitkö vain perunaa (tuotu aikanaan sekin etelä-amerikasta) ja silakkaa?
Liikennepolttoaineiden ostaminen oljysheikeilta on TYHMÄÄ
ei ratkaise vielä tuota elintarvikkeitten monimuotoisuutta ja sen tarvetta.
Asiasta toiseen:
Olen sitä mieltä, että mahdollisimman suuri osa Suomessa tuotettavasta (oli tuotantotapa mikä tahansa) energiasta olisi muutettava sähköksi.
Tuotanto pitää keskittää suuriin laitoksiin, joissa on sitten viimeisen päälle putsarit ja valvonta. Näin tietäisimme oikeasti miten paljon saastutamme/kulutamme.
Sähkö sopii lämmityksestä digiboksiin, on siis erittäin monipuolinen, sen siirtokustannukset verrattuna lämpö- ja kaasuputkiin yms. ovat pienet ja jakeluverkko tulee edellisiin verraten hyvin halvaksi.
Siihen saadaan suoraan lisättyä vesi- ja tuulivoimalaitoksia jne.
Laitteet ovat edullisia ja vaativat hyvin vähän huoltoa.
Huonojen aikojen varalle taloyhtiöt ja yksityistaloudet olisi velvoitettava pitämään oikeasti kotimaisella polttoaineella lämpiävää pilkekattilaa tai takkaa, sillä kriisin koittaessa voimme luottaa vain 100% omavaraiseen energiaan.
Toimisi se nykyaikanakin on tingittävä jostain
jos ihmiskunta haluaa elää.SO. pidemmällä aikavälillä se on elämisen ehto.
muistaa, miten paljon alhaisemmalla elintasolla silloin olimme.
Ihmisiä kuoli keripukkiin, synnytyksiin ja tauteihin jne.
Varmasti elimme silloin ympäristöystävällisemmin, mutta noita kääntöpuolia ei pidä unohtaa.
Ei se teollistuminen ole siis tuonut pelkästään pahaa, ratkaisevin tekijä on väestönkasvu ja -määrä.
Kun väestönkasvua kyettäisiin hillitsemään ja väkeä vähentämään luonnollisena poistumana, vähenee myös kysyntä ja kaikki muu taas sopeutuu kysyntään.
Mitä tulee tuohon turpeesta dieseliksi ohjelmaan, ok, mutta miten on ko. prosessin energiatase?
Eli esim: paljonko tonnista turvetta saadaan dieselöljyä ja millä energiamäärällä?
Tappiota siinä tulee tietenkin verrattuna turpeen suoraan polttoon, mutta ne traktorithan eivät käy turpeella.
Jos ko. laitoksen prosesseista vapautuva energia voidaan ottaa talteen vaikka lämpönä ja toivon mukaan muuttaa helposti jaettavaksi sähköksi paranee tuokin asia.
saadaan talteen dieselpolttoaineeksi muutettuna
40%. Vapo on jo päättänyt rakentaa em. jalostuslaitoksen. Jalostuslaitos tuottaa runsaasti lämpöä joten se ei mene hukkaan kun se vai ohjataan rakennusten lämmittämiseen.
tehtäväksi myös rypsistä, puusta , navetoiden biokaasuista jne.
Hyviä kehityshankkeita ovatkin jos todellisuudessa jäädään nettovoitolle kohtuullisessa kuoletusajassa.
Maanmuokkaukseen, liikenteeseen ja rakentamiseen tarvittavat koneet vaativat nyt ja jatkossakin omat polttoaineensa, hyvä vain jos on kotimaista.
Niin kauan kuitenkin kun voima otetaan polttomoottorista tulee saasteita.
Sähkömoottorit eivät ainakaan vielä ole kilpailukykyisiä työkoneissa painavien akkujen vuoksi, vaikka huomattava osa esim. trukeista toimii sähköllä saasteettomasti.
Edelleen kannatan energiantuotannossa selkeää kaksijakoisuutta:
1. Niin paljon kuin mahdollista keskitettyä sähköntuotantoa ja niihin laitoksiin parhaat mahdolliset suodattimet ja valvonta.
2. Kriisivaraksi joka talouteen 100% kotimaisella, läheltä saatavalla polttoaineella toimiva varajärjestelmä.
Haiskahtaa kiihkokansallismieliseltä.