raskaasti velallisena tekee pahaa ajatella kuinka verotonta ökypalkkaa,shoppailumatkoja,palveluskuntaa,taloa ym..etuuksia nauttiva maanisä saa vielä ilmaisen kinkun&hauen järsittäväksi kun itsellä ei riitä rahat edes riisipuuroon.
Kinkku ja Tarja
Ei varaa porsaaseen
5244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
markkinatalous on, fiksut, koulutetut ja aikaansaavat ihmiset pärjäävät paremmin.
Heikommat yksilöt jäävät jalkoihin ja syövät kaurapuuroa, mutta, jokainen on oman onnensa seppä, kuten meillä oikeistolaisilla on tapana sanoa.
Sinulle voisin sanoa että ole ahkerampi, yritä enemmän tai tyydy osaasi ja syö kaurapuuroa.
Markkinatalous menee tässä ihan hyvin. Työtä tekemällä pärjää kohtalaisesti, ei valittamista.
Mutta meillä Suomessa on markkinatalouteen liittyvänä myös omat turvaverkkomme niitä kansalaisia varten, jotka eivät syystä tai toisesta pysy mukana tässä oravanpyörässä. Kenenkään suomalaisen ei tarvitse oikeasti nähdä nälkää, vaikka ei pystyisi käymään työssä. Meillä pidetään huolta myös vähempiosaisista.
Kohtalaisen turhaa marinaa on se, että ei muka olisi kotona ruokaa syötäväksi.
Käyn työssä, maksan ilomielin veroja kaikkien kansalaisten hyväksi. Syön silti kaurapuuroa joka aamu, keitän sen itse. Se on erittäin terveellistä, kaurapuuro alentaa kolesteroolia.
Tässä resepti kahdelle annokselle: 5 dl vettä kattilaan, keitä vesi, vispilöi sekaan 2 dl kaurahiutaleita, anna kiehua hiutalepussissa mainittu aika, vispilöi välillä, laita suolaa suunnilleen puoli teelusikkaa, kansi päälle ja anna tasaantua minuutti.
Valmis!
Annostele lautasille kuumana, laita keskelle lusikallinen oivariinia (tai margariinia, tosin oivariini maistuu paremmalle).
Syö!
Ei tarvitse mitään välipaloja puoleen päivään mennessä. Veren sokeri pysyy tasaisena koko aamupäivän.
Ja hyvää on kuin mikä kanelin ja sokerin kanssa. Hedelmäkiisseliä vielä reunoille. Perunat ovat halpoja ja harmaasuolattua kinkkua saa siivuina pikku paketissakin, ei tarvitse ostaa kymmenen kilon kinkkua. Joulun tuoksun saa pakastepiparkakkutaikinasta pikkuleipiä pyöräyttämällä. Lipeakalakin on halpaa ja vähäkalorista, valkokastikkeen pyöräyttää hetkessä ja ei kun maustepippuria kalan päälle. Niin se joulu saapuu aivan kuin vaivihkaa ja joululaulut raikaa radiosta köyhempäänkin pirttiin siinä missä ökylinnaankin. Pirtissä ei ole kuin huoli huomisesta, linnassa murehditaan kannatuksen laskusta ja siitä, ovatko ökyhuvipursi, golfmenopeli, limusiini, asunto-osakkeet ja kukkajakku tallessa ja jos niin missä kunnossa. Aina on lisäksi vähintään yksi kissa kadoksissa ja toinen oksentaa taas niitä karvapallojaan. Ei ole helppoa sielläkään, sillä kaikki ongelmat korottautuvat potenssiin yhdeksän.
ja yksitoikkoisen makusta, ei mikään kulinaarinen nautinto. Riisipuurokin on ihan pitkäveteisen makusta, mut jos haluu löytää mantelin, niin pakko sitä on syödä tai syöttää salaa koiralle pöydän alle (ei välttämättä kelpaa sillekään).
Kuriositeettina sekä kaurapuuro että riisipuuro menis lautasella herkkujen ohella, kumaakin teelusikallisen verran jos laittaa vaikka niinku koristeeks.
Samaa pohdin tänään, eikö ole presidenttiparalla varaa edes siankänttyyn, kun sellainen täytyy juhlallisin menoin hänelle kiikuttaa. Saati jouluhauki, ja vielä kuusi kaupanpäälle. Tekisi Tarja kerrankin hyvän työn ja lahjoittaisi ne eteenpäin vaikkapa monilapsiselle köyhälle perheelle . Kyrsii!