Voiko sanoa itseään vakaumukseelliseksi ateistiksi?
Minulle tuli eteen tilanne jossa jouduin sanomaan olevani ateisti kun minua pyydettiin (joulu)kirkkoon työn puolesta. Onneksi esimiehet olivat sen verran fiksuja että pakottamista tai kiristystä eikä uhkaulua tapahtunut kun kerroin "vakaumukseni". Aluksi yritin vain kohteliaasti kieltäytyä tehtävästä.
Tiedän onneksi oikeuteni olematta osallistumatta kirkollisiin toimituksiin ja uskonnon harjoittamiseen. Kiitos tämän palstan.
Jumalharha-kirja on vieläkin vasta alussa mutta samoja asioita siinäkin käsitellään kuin tällä palstalla. Otan kirjan nippelitiedon lisäämisenä sekä opitun kertauksena.
Minulle tuli eteen tilanne jossa jouduin sanomaan olevani ateisti kun minua pyydettiin (joulu)kirkkoon työn puolesta. Onneksi esimiehet olivat sen verran fiksuja että pakottamista tai kiristystä eikä uhkaulua tapahtunut kun kerroin "vakaumukseni". Aluksi yritin vain kohteliaasti kieltäytyä tehtävästä.
Tiedän onneksi oikeuteni olematta osallistumatta kirkollisiin toimituksiin ja uskonnon harjoittamiseen. Kiitos tämän palstan.
Jumalharha-kirja on vieläkin vasta alussa mutta samoja asioita siinäkin käsitellään kuin tällä palstalla. Otan kirjan nippelitiedon lisäämisenä sekä opitun kertauksena.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ammattiopistossa kerrottiin muutama viikko sitten ilmoitusasiana että koulun pihalta on lomallelähtöpäivänä bussikuljetus joulukirkkoon. Kysyin että mitä jos en mene. Vastaus oli että siitä tulee viisi tuntia poissaoloa, vaikka kirkkoreissu kestää vain kaksi tuntia kuulemma. Joten vaadin vaihtoehtoista tekemistä. Sitä piti käydä kysymässä osastonjohtajalta. Vaihtoehtoinen tekeminen osoittautui hiljentymiseksi silmät simmussa omassa punkassa kotona.
On vähän vaikea päättää että onko tässä syrjitty olo vai etuoikeutettu: muut heräävät aamuseitsemältä kirkkoreissua varten ja meikäläinen vetää sikeitä yhdeksään saakka, mutta toisaalta kirkosta informoitiin velvollisuutena ilman vaihtoehtoa, sitten kieltäytymisestä tehtiin ihmeellisen monimutkaista. Piti erikseen kieltäytyä ensin opettajalle, sitten osastonjohtajalle.
Kun ensin eroat kirkosta ja liityt siviilirekisteriin sekä olet täysi ikäinen niin asiassa (kieltäymisestä kirkollisista toimituksista) ei pitäisi olla mitään nokankoputtamista.
Syrjittynä... ei mutta sinua voidaan pitää ennemmin poikkeavana.
Tsemppiä armeijaan jossa voit myös valita uskonnottamuuden vaihtoehdoksi kun olet ensin eronnut tai et kuulu kirkkoon. Silloin on myös luvassa lisää lepoa vaikka ensin pelotellaankin lisätehtävillä. Kokemuksella kerron.
Tietääkseni amiksessa ei ole tuntiakaan ainetta uskonto edes valinnaisena?
Mielenkiintoista. Meillä ei ollut amiksessa eikä teknillisen opiston puolella MITÄÄN uskonnollisia tilaisuuksia, vaikka kahdeksan vuotta niitäkin opinahjoja tuli aikoinaan koluttua. Amiksen aikana luulin päässeeni pakkokirkosta eroon, kunnes jouduin inttiin kirkkoon vielä kuuluvana. No, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. :)
Taitaa olla koulusta ja etenkin sen suursmurffista ja johtokunnasta kiinni, mutta täysin turhaa rajallisten resurssien tuhlausta kyllä. Kuinka moni kirkkoon kuuluvista opiskelutovereistasi olisi valinnut elbaamisen kirkon penkillä istumisen sijaan?
Ei siihen mitään vakaumusta tarvita. Siihen, ettei usko perusteettomaan satukirjaan, ei tarvitse vakaumusta.
bemarin edustaja lähetti kutsupyynnön tehtaalle tutustumiskäynnille.
Esimieheni pyyhki persettä kutsulla näyttäen esimerkkiä meille muille. (en onneksi joutunut tilanteeseen jossa olisin joutunut sanomaan olevani lada miäs)
Onneksi me duunarit myös tiedämme oikeutemme...kiitos tämän palstan.
Lada miäs menee kirkkoon ja ajaa ladalla.
Ateisti ei mene kirkkoon ja ei mene kirkkoon ja ajaa millä tykkää.
Lada miäs ajaa bemarilla.
Lada miäs kärsii.
Mitään lakimuutosta autovakaumuksesta ei ole edes suunnitteilla joten ajele millä tykkäät.
Onneksi ateismi ei ole automerkki.
-lada miäs ajaa ladalla ja ajaa ladalla ja menee kirkkoon jos siltä tuntuu
-lada miäs voi ajaa jopa kirkon pihalle ladallaan, mutta kirkkoon sitä ei aja.
-lada miäs voi ajaa vaikka bemarilla, onhan bemari ihan vitun hyvä auto.
-lada miäs ei lakimuutoksia edes kaipaa. lada miäs ymmärtää bemarin ylivoiman.
Onneksi lada on vain automerkki.
En oikein ymmärrä tuota. Minulle ateistina kirkolla ei ole mitään merkitystä. Se on vain rakennus, johon menen siinä, kuin muihinkin rakennuksiin tarvittaessa. Jos siellä on jumalanpalvelus, se että olen siellä paikalla ei merkitse, että osallistuisin kirkollisiin toimituksiin tai uskonnon harjoittamiseen.
Olen harrastajamuusikko ja olen soittanut orkesterimme jäsenenä myös uskonnollista musiikkia jopa kirkossa. Pari viikkoa sitten olin soittamassa joulukonsertissa (en tällä kertaa kirkossa) ja ohjelmistoon kuului myös uskonnollista joulumusiikki ja jopa yksi virsi. Siinäkään ei ole minulle mitään ongelmaa, minulle se on vain musiikkia ja usein hyvin kaunista musiikkia. Minusta kai voi sanoa, että olen ateisti, mutta en uskontojen vastustaja. Minä olen varma, että mitään jumalaa ei ole olemassa, mutta jos joku uskoo jumalaan, se ei haittaa minua.
Sinä oletkin tuollainen pehmo-ateisti ja yksi syy siihen miksi uskonnottamat eivät saa ääntään kuuluviin.
Tuollainen nöyristely ja kissanpaskan syöminen ei johda mihinkään muuhun kuin siihen että kaikkien uskonnottomien on alistuttava MUKA uskovaisten palvontamenoihin.
Älä vaan sano että minun uskonnottamana olisi pitänyt mennä kirkkoon koska täällä palstalla kirjoitan antikristillisiä juttuja ja TODELLAKIN ajattelen asioista toisin kuin perususkovainen... monen monelta kantilta.
Niin siksi kirkkoon koska se on tapana ja muutkin menee. Haista ite!
Minun mielestäni sinä ja kaltaisesi olette tehneet ateismista yhden uskonnon lisää. Uskonnon, joka ei ole yhtään sen parempi, kuin muutkaan. Et pohjimmiltasi ajattele asioista erilailla, kuin uskovaiset. Minun silmissäni olet uskovainen, jonka uskonnon nimi on ateismi.
Uskovaisia haukutaan suvaitsemattomiksi ja usein he toki sitä ovatkin, mutta sinun kaltaisesi kiihkoateistit ovat ihan yhtä suvaitsemattomia.
Äänensä saa kyllä kuuluviin monella tavalla. Minulla ei ole omia lapsia, mutta olen ollut esimerkiksi paikalla siskonlapsieni rippijuhlissa, koska se on heille tärkeä tilaisuus. Olen kuitenkin jutellut heidän kanssaan ja kertonut oman kantani uskontoon. Minun mielestäni kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.
En mene kirkkoon, koska se on tapana, vaan koska minulla on syy mennä sinne.
Mitähän olet mieltä siitä, että olen naimisissa naisen kanssa, joka uskoo jumalaan?
tuosta "kaikki on kivaa, kaikessa pitää olla mukana" jos saatananpalvojat ehdottaisivat että tulisit soittamaan heille huilua kun uhraavat vuohta?
Entä oletko sitä mieltä, että kokoomuslaisen tulisi kannattaa kaikkia SDP:n ehdotuksia vain siksi, että kiihkoiluahan se on jos omaa edes yhden *oman* mielipiteen?
ketjunhaaraan (korteni? - no ihan sama) ...
En huomannut kenenkään varsinaisesti vaativan, että "kaikessa pitää olla mukana". Minusta suvaitsevaisuus ja kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan on kannatettavaa, vaikka nämä sitten edustaisivatkin omista poikkeavia näkemyksiä. Mitä suvaitseminen ja kunnioittaminen kellekin missäkin tilanteessa merkitsee, vaihtelee luonnollisesti jo ihan erilaisten elämänhistorioiden takia.
Pitääkös ateistien ihan totta ruveta jostain tollasesta nippelistä tappelemaan? Alkaa muistuttaa uskisten oppiriitoja hei, huomaattekos??
Oman tähänastisen elämänhistoriani takia tunnen jonkinasteista vastenmielisyyttä sitä uskontoa kohtaan, joka pitää symbolinaan roomalaista teurastusvälinettä. Se on ehdottomasti henkilökohtaista ja saattaa jopa liittyä jonkinlaisiin traumoihin, joiden yli en ole onnistunut kipuamaan. Vielä ainakaan. Siksi en itse mielelläni osallistu kirkollisiin toimituksiin. Kussakin tilanteessa arvioin tuon kuitenkin aina tapauskohtaisesti pistäen toiseen vaakakuppiin antipatiani kristinuskoa kohtaan ja toiseen sen, kuinka tärkeää osallistumiseni on joillekin minulle tärkeille ihmisille.
Vanhempani ovat kristittyjä. Olen ihka onnellinen siitä, että olen nykyään heidän kanssaan täydellisessä sovussa omana itsenäni, omine ajatuksineni, joita en todellakaan ole salaillut. Hyväksyn heidät krisseleinä ja he hyväksyvät minut uskonnottomana. Olen nimittäin paljon muutakin kuin uskonnoton, kuten ovat hekin paljon muuta kuin krisseleitä. Rakastan heitä aidosti.
Laitat sanoja minun suuhuni. En ole sanonut missään "kaikki on kivaa, kaikessa pitää olla mukana". Myös sellaisen, mikä ei ole kivaa voi kuitenkin hyväksyä.
Tuo vuohenuhrausjuttu nyt menee korniuden puolelle. En menisi saatananpalvojien tilaisuuteen soittamaan, koska en hyväksy heidän toimintaansa. Kirkon hyväksyn, vaikka en uskokaan samoin kuin he.
Kokoomuslaisen ei tarvitse missään tapauksessa kannattaa SDP:n ehdotuksia, mutta kokoomuslainen voi kyllä olla paikalla esimerkiksi SDP:n puoluekokouksessa. Kuka tässä on kannattamisesta puhunut. Olen ollut myös soittajana paikalla sellaisten puolueiden tilaisuuksissa, joita en ikinä äänestäisi.
ongelmasi ei olekaan se että jumalanpalveluksesta kieltäytyvä on eri mieltä kirkon kanssa, vaan se että hän on eri mieltä sinun kanssasi.
Sitten kehtaat myöntää että sinulla kyllä on oikeus valita kantasi.
yhteiskunnallista toimintaa ja uskontoa toisiinsa. Perusteen luulisi ateistin kohdalla olevan päivänselvä. Ei ole mistään oppiriidasta kysymys kun ateisti sanoo ettei halua olla uskonnon kanssa missään tekemisissä. Väittämällä että kirkon toiminnassa voi olla "suvaitsevaisesti" mukana vaikka ei siihen uskokaan pettää vain periaatteensa. Ymmärrän toki että kaikilla ihmisillä ei ole periaatteita, vaan he noudattavat mieluummin "arkipäivän realismia". Niiden ihmisten, jotka pitivät selkänsä suorana, tuottamat tulokset kyllä kelpaavat näille kumartelijoillekin aina kun se palvelee heidän etujaan.
Ajatellaanpa vaikkapa armeijan jumalanpalveluksia: olisiko ateisteilla vieläkään oikeutta olla osallistumatta niihin jos jatkuvasti olisi ollut joukko kumartelijoita joiden mielestä on "ihan okei" osallistua kaikenlaisiin palvontamenoihin vaikka ei niihin uskokaan.
On kyse periaatteesta. Kun periaatteista ryhdytään tinkimään, joudutaan kumartelun puolustukseksi keksimään selityksiä kuten "onhan se suvaitsevaista" jne. Jää vaan huomaamatta että selittäminen ei lopu tähän: seuraavaksi haluan kuulla mitä "suvaitsevaisuus" oikein on ja miksi minä muka en olekaan suvaitsevainen kun en hyväksy kirkon suvaitsemattomuutta ja osoitan sen kieltäytymällä yhteistyöstä kyseisen organisaation kanssa.
Huomautan vielä että vain sata vuotta sitten Suomessa oli pakollista kuulua johonkin kirkkoon ja pakollista maksaa sille veroja - elettiin vailla uskonnonvapautta totalitaristisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Ei tähänkään olisi tullut muutosta niiden ihmisten toiminnalla jotka tuosta vaan menivät laulamaan kirkkokuoroon kun "se on niin helkkarin mukavaa".
niin niin samaa mieltä!!!
>> Ei ole mistään oppiriidasta kysymys kun ateisti sanoo ettei halua olla uskonnon kanssa missään tekemisissä. > Väittämällä että kirkon toiminnassa voi olla "suvaitsevaisesti" mukana vaikka ei siihen uskokaan pettää vain periaatteensa. > Ajatellaanpa vaikkapa armeijan jumalanpalveluksia: olisiko ateisteilla vieläkään oikeutta olla osallistumatta niihin jos jatkuvasti olisi ollut joukko kumartelijoita joiden mielestä on "ihan okei" osallistua kaikenlaisiin palvontamenoihin vaikka ei niihin uskokaan. > On kyse periaatteesta. > miksi minä muka en olekaan suvaitsevainen kun en hyväksy kirkon suvaitsemattomuutta ja osoitan sen kieltäytymällä yhteistyöstä kyseisen organisaation kanssa. > Ei tähänkään olisi tullut muutosta niiden ihmisten toiminnalla jotka tuosta vaan menivät laulamaan kirkkokuoroon kun "se on niin helkkarin mukavaa".
varmasti voi! Siis sanoa itseään vakaumukselliseksi ateistiksi. Tosin se ei tee ateismista yhtään sen vakaumuksellisempaa kuin se on (eli ei ole). Voi olla tietysti niinkin, että joku tosiaan pitää itseään vakaumuksellisena ateismissaan, huomautettakoon...
Minusta sellainen suvaitsevaisuus, mitä pehmo-ateistiksi yllä nimitelty edustaa, on erittäin jees. Toisaalta minusta jokaisella pitäisi olla myös oikeus kieltäytyä kirkollisista menoista. Toisilla allergia on rankempi kuin ensimmäisillä tai päinvastoin.