Tässäpä mielenkiintoinen artikkeli:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1423&author=10
Lisää tällaisia!
Mikään kansainvälinen sopimus ei todellakaan rajoita sitä, miten kussakin maassa eri paikkakuntien nimet kirjoitetaan.
Suomen kieleen on vakiintunut käännöksiä ja väännöksiä kaukaistenkin paikkakuntien nimiksi (Lissabon, Kapkaupunki). Suomenkielisiin karttoihin merkittävien alueiden ja luonnonmuodostelmien nimet muutetaan miltei aina sellaiseksi, että ne tarjoavat paikallista nimeä enemmän informaatiota (Kanariansaaret, Brittiläinen Kolumbia, Etelä-Dakota, Appalakit).
Mitä lähemmäksi omaa maatamme tullaan, sen enemmän vakiintuneita käännöksiä ja väännöksiä on (Tallinna, Pietari, Pähkinälinna, Aunus, Lotinanpelto, Petroskoi).
Historialliset nimet ovat tietenkin ajattomia. Niitä käytetään aina, kun asia niin vaatii. Tämä koskee sekä niiden paikkakuntien nimiä, jotka ovat jossain vaiheessa kuuluneet itsenäiseen Suomeen, että myös niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet suomalaisasutuksen takia (Inkerinmaa) tai tilapäisen hallussapidon takia (Itä-Karjala).
Se, jääkö historiallinen nimi suomenkielissä pysyvään käyttöön vai unohtuuko se, riippuu siitä, miten nimi "myy." Käännökset säilyttävät asemansa aina, jos paikallinen nimi on omalla kielellä vaikea lausua (Belyi Ostrov = Valkeasaari). Muuten "markkinavoimat" ratkaisevat. Ei ehkä olisi ihme, vaikka helposti lausuttava ja mukavan oloinen nimi "Primorsk" syrjäittäisi nimen "Koivisto" käyttönimenä. Sen sijaan pidän mahdottomana, että suomalaiset alkaisivat käyttää Karhumäestä nimeä "Medvežegorsk." Kun kieli ei käänny eikä nimi jää mieleen.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1423&author=10
Lisää tällaisia!
Mikään kansainvälinen sopimus ei todellakaan rajoita sitä, miten kussakin maassa eri paikkakuntien nimet kirjoitetaan.
Suomen kieleen on vakiintunut käännöksiä ja väännöksiä kaukaistenkin paikkakuntien nimiksi (Lissabon, Kapkaupunki). Suomenkielisiin karttoihin merkittävien alueiden ja luonnonmuodostelmien nimet muutetaan miltei aina sellaiseksi, että ne tarjoavat paikallista nimeä enemmän informaatiota (Kanariansaaret, Brittiläinen Kolumbia, Etelä-Dakota, Appalakit).
Mitä lähemmäksi omaa maatamme tullaan, sen enemmän vakiintuneita käännöksiä ja väännöksiä on (Tallinna, Pietari, Pähkinälinna, Aunus, Lotinanpelto, Petroskoi).
Historialliset nimet ovat tietenkin ajattomia. Niitä käytetään aina, kun asia niin vaatii. Tämä koskee sekä niiden paikkakuntien nimiä, jotka ovat jossain vaiheessa kuuluneet itsenäiseen Suomeen, että myös niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet suomalaisasutuksen takia (Inkerinmaa) tai tilapäisen hallussapidon takia (Itä-Karjala).
Se, jääkö historiallinen nimi suomenkielissä pysyvään käyttöön vai unohtuuko se, riippuu siitä, miten nimi "myy." Käännökset säilyttävät asemansa aina, jos paikallinen nimi on omalla kielellä vaikea lausua (Belyi Ostrov = Valkeasaari). Muuten "markkinavoimat" ratkaisevat. Ei ehkä olisi ihme, vaikka helposti lausuttava ja mukavan oloinen nimi "Primorsk" syrjäittäisi nimen "Koivisto" käyttönimenä. Sen sijaan pidän mahdottomana, että suomalaiset alkaisivat käyttää Karhumäestä nimeä "Medvežegorsk." Kun kieli ei käänny eikä nimi jää mieleen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kun Neuvostoliitto romahti ja Leningradin kaupungin nimeksi palautettiin St.Petersburg, Suomessa sukeutui kielitoimiston piirissä keskustelua siitä, pitäisikö kyseinen nimi ottaa suomenkieleen viralliseen käyttöön vai palataanko alkuperäiseen "Pietari" -nimeen. Silloin elettiin suomettuneisuudesta irtautumisvaihetta ja odotukset Suomen ulkopoliittisen aseman muuttumiseen suhteen Venäjään päin (jopa mahdollinen Karjalan palautus) olivat korkealla. Kielitoimisto osoitti rohkeutta palauttaessaan viralliseen suomenkieleen nimen Pietari. Tänä päivänä saattaisi hyvinkin olla, että vastaavassa tilanteessa päätettäisiin käyttää venäläisten käyttämää muotoa Sankt Petersburg.
"Kun Neuvostoliitto romahti ja Leningradin kaupungin nimeksi palautettiin St.Petersburg...Kielitoimisto osoitti rohkeutta palauttaessaan viralliseen suomenkieleen nimen Pietari. Tänä päivänä saattaisi hyvinkin olla, että vastaavassa tilanteessa päätettäisiin käyttää venäläisten käyttämää muotoa Sankt Petersburg. "
NL:n romahtaessa oli kiire palauttaa Leningradin entinen nimi (joka tosin oli välillä ollut Petrograd, mutta ennen sitä pitkään Sankt Petersburg). Kaupunkia ympäröivän alueen nimen muuttamisella ei kuitenkaan ole ollut kiire ja se on edelleen Leningradin lääni (Leningradskaja Oblast).
Suomessa tunnettiin tarvetta myötäillä Venäjän kehitystä ja niinpä otettiin hetimiten käyttöön autonomian aikainen nimi "Pietari" joka on melkein sama kuin venäläisten itsensä kansanomaisesti käyttämä "Piter." Suomessa ei myöskään ole muutettu Leningradin läänin suomenkielistä nimeä. Koska Venäjäkään ei ole sitä muuttanut. Eikä yleensäkään ole tapana käyttää vieraiden valtioiden sisäisistä alueista muita nimiä mitä nämä itsekin käyttävät.
Onko tämä nyt erityistä rohkeutta vai pelkkää tavanomaisuutta??
"Kun Neuvostoliitto romahti ja Leningradin kaupungin nimeksi palautettiin St.Petersburg..."
Kaupungin nimeksi ei palautettu St.Petersburg vaan kuten tekstistäsikin jälkeenpäin ilmenee
- Sankt Peterburg, alunperin jotensakin muodossa Sankt Peterburh, Sankt-Piterburh, Piterburh
tai Piter burh.
Pietarin venäjänkielinen nimi tulee vanhasta hollannin, so. flaamin kielestä. Pietari suuren ja
hänen ystävänsä Menshkovin kanssa kaupunkia olivat 1700-luvun alussa rakentamassa lukuisat
hollantilaiset esikuvanaan Amsterdam, ei suinkaan Venetsia, kuten joskus näkyy väitettävän.
http://www.vor.ru/SanktPeterburg/SanktPeterburg003_eng.html
Hollanninkielisiä paikannimiä nykyisellä Leningradin alueella on paljonkin kuten Kronstadt,
Oraniebaum, Schlüsselburg [fi. Pähkinälinna, se. Noteborg] ja tietysti restauroitavana oleva
Uusi Hollanti Pietarin kaupungissa.
http://sob.ru/upimg/issue/57
Mikään kansainvälinen sopimus ei todellakaan rajoita sitä, miten kussakin maassa eri paikkakuntien nimet kirjoitetaan.
P
Onhan se oikeasti tarkkaa, mitä nimiä käytwtään!
Ei mikään valtio käyttänyt nimeä Stalingrad sen jälkeen kun se muutettiin
Inkeri ja Itä-Karjala ei nyt kuulu tähän. Niissä on suomenkielisiä paikannimiä, joiden tietysti toivoisi säilyvän käytössä.
Mutta luovutetun alueen paikannimistä ei saisi Suomessa käyttää muita kuin oikeita, suomenkielisiä nimiä.
Toinen juttu on se, että alueella asuvien venäläisten on vaikea käyttää oikeita nimiä ääntämissyistä. Laatokan-Karjalassakin, jossa suomalaiset nimet ovat edelleen käytössä, ne ovat vääntyneet käsittämättömiksi. Ei Värtsilä ole Värtsilä, vaan joku hirvitys! Mutta se ei saa vaikuttaa käytäntöön Suomessa.
Alueista olisi syytä käytää Suomenkieleen vakintuneita nimiä. Tosin sekin voi muuttuua. Tallinnaa ei kutsuta enää Rääveliksi.
Luovutetula alueella sijatsevista paikkakunnista voidaan käytää niiden vakiintuneita suomenkielisiä nimiä sikäli kun sellainen on. Jos paikkakunnalle on suomenkieleen vakiintunut vieraskielinen nimi niin käytetään sitä.
Pietari on Pietari eikä Nevanlinna. Entisen Jääsken pitäjän Enso nimisen kylän paikalle rakennettua kaupunkia kutsutaan puolestaan Svetogorskiksi.
Sveto on rajatapaus. Enso oli jo miltei kauppala ja yleisesti tunnettu suomalainen paikkakunta. Svetogorsk vakiintui suomalaisten suuhun kun nykyistä teollisuuskaupunkia rakennettiin. Silloin rakenetiin tosiaan Svetogorskia, eikä Ensoa. Molempia nimiä sopii siis käyttää, ainakin epävirallisissa yhteyksissä. Tien viittaan kirjoitetaan Suomessa Svetogorsk, kuten Pietarinkin osalta Sankt Petersburg.
"Luovutetula alueella sijatsevista paikkakunnista voidaan käytää niiden vakiintuneita suomenkielisiä nimiä sikäli kun sellainen on. Jos paikkakunnalle on suomenkieleen vakiintunut vieraskielinen nimi niin käytetään sitä. "
Just näin
- Perinteinen suomenkielinen nimi on aina poliittisestikin korrekti, suomalaista perinnettä kunnioittava ja suomalaiseen äänneasuun sopiva
- Mutta kun luovutetulle alueelle tulee uusia taajamia, joilla ei ole vanhaa suomalaista nimeä, joudutaan pähkimään, mitä nimeä siitä tulisi suomenkielessä käyttää. Svetogorsk on helpohko ääntää, eikä sisällä suomeksi ajattelevalle häiritseviä mielikuvia. Niinpä se meni heti läpi ja on vakiintunut jo täysin. Nimi Enso on puolestaan muuttunut entistä suomalaista kauppalaa kunnioittavaksi historialliseksi nimeksi.
- Nykyiset vallanpitäjät joutuvat Karjalan Tasavallan puolella itsekin pohtimaan samaa ongelmaa. Suomenaikainen Hiitolan keskusta on nykyään lähes rakentamaton ja eri paikassa kuin nykyinen, sotien jälkeen rakennettu "Hiitola." Oikein vai väärin toimittu suomalaisen perinteen kannalta?
- Kielen kehitys on aika lahjomatonta. Jos käytäntö muuttuu, niin se vaan muuttuu kiukuttelusta huolimatta. VOISI ajatella, että nimiin Visotks (Uuras) ja Primorsk (Koivisto) vaan totutaan, koska ne eivät ole vaikeita ääntää ja mainitut öljysatamat kuitenkin alkavat olla aivan muuta kuin entiset suomalaiset paikkakunnat. Täyteen rakennetun, täysin suomenajasta muuttuneen entisen Kuokkalan alueen nimeksi saattaa hyvinkin vakiintua suomenkielessäkin Repino. Eihän sekään tunnu pahalta. Sen sijaan LUULTAVASTI koskaan ei tule menemään läpi se, että Kanneljärvi olisi joku "Popeda" puhumattakaan että Kivennapa olisi joku "Pervomaiskoje."
Oikeastaan asiaa voidaan karkeasti pelkistää:
1. Vanhasta suomalaisesta paikkakunnasta puhuttaessa käytetään suomalaista nimeä
2. Uudesta venäläisestä paikkakunnasta käytetään venäläistä nimeä tai sitä vastaavaa suomalaista assosiaationimeä
3. Uusia venäläisiä paikkakuntia ei nimetä uudelleen ikäänkuin alue kuuluisi edelleen Suomeen.
Porokarelia yritää jo määrätä millä nimillä venäläisiä paikkakuntia tulee kutsua. Kyllähän se määräytyy sen mukaan miten venäläiset niitä kutsuvat, ei siitä mitä porokarelia käskee :D
"Porokarelia yritää jo määrätä millä nimillä venäläisiä paikkakuntia tulee kutsua. Kyllähän se määräytyy sen mukaan miten venäläiset niitä kutsuvat, ei siitä mitä porokarelia käskee :D"
Ei nyt näinkään.
Pro Karelia yrittää vaikuttaa vain siihen, ettei vakiintuneita suomenkielisiä nimiä hylättäisi.
Onhan vierailla paikkakunnilla paljonkin suomenkielisiä nimiä. Vaikka nyt Tukholma ja Tallinna. Tietysti vain suomenkieliseen käyttöön.
Ei Pro Karelia varmaankaan yritä sanoa, etteikö luovutetulle alueelle nousevia uusia asutuskeskuksia tulisi nimittää suurin piirtein niin kuin venäläisetkin nimittävät. Riippuu tietenkin siitä, sopiiko venäläinen nimi suomalaiseen ääntämykseen.
Osa Kannaksen venäläisnimistä on suomalaisille vaikeita ääntää. Ja ellei pysty luomaan ääntämishahmoa aivoihinsa, nimeä ei edes pysty muistamaan. Silloin täytyy jo käytännön syistä käyttää vanhaa suomenaikaista nimeä.
Oma juttunsa on se, että suomeksi ajatteleva voi mieltää venäjänkielisen nimen pilkkanimeksi (Pervomaiskoje!). Senkin takia on fiksumpaa käyttää suomenkielistä nimeä.
Porokarelialla on taipumusta esiintyä tuomarina kaikissa Karjalaa koskevissa asioissa, vaikkei sille kukaan siihen mitään mandaattia ole antanutkaan :)
Jos venäläisen paikkakunnan nimi on Pervomaiskoje niin sen kanssa suomalaisten on elettävä vaikka se kuinka pervolta maistuisikin. Kivennavasta on venäläisille ihan turha jutella :D
"Jos venäläisen paikkakunnan nimi on Pervomaiskoje niin sen kanssa suomalaisten on elettävä vaikka se kuinka pervolta maistuisikin. Kivennavasta on venäläisille ihan turha jutella :D"
Voi Sinnuu!!
Nimet ovat osa kieltä niinkuin muutkin sanat. Ei kukaan vaadi, että käytetään naapurimaan nimiä, jos ne eivät sovi omaan kieleen. Jos suomalainen sanoo "matkustan Stockholmiin" se kuulostaa pelleilyltä. Silloin pitäis sanoa "jag reser till Stockholm." Mutta jos ei osaa, eikä tarvi sanoa ruattiks.
"Pervomaiskojen" kanssa voisi vielä ehkä elää. Se on helppo ääntää ja kaikkeen tottuu. "Priozersk" on jo vähän vaikeampi, vaikkei ihan mahdoton. Siitä kyllä syntyis väännös "Rioserski" Olisisko parempi kuin Käkisalmi, tuskin.
Jos kerran pitää olla "maassa maan tavalla" niinkuin vaadit, silloin suomalaisten pitäisi varmaan opetella sanomaan "Medvežegorsk" eikä käyttämään vakiintunutta suomenkielistä nimeä Karhumäki. Sen oppiminen vaatisi jo melkein kansan vaihtamista.
"Jos venäläisen paikkakunnan nimi on Pervomaiskoje niin sen kanssa suomalaisten on elettävä vaikka se kuinka pervolta maistuisikin. Kivennavasta on venäläisille ihan turha jutella :D"
Kiellätkö suomalaisten käyttämästä paikkakunnan OIKEATA historiallista niema: Kivennapa?
Kivennapa-nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1445 Muolaasta erotettuna seurakuntana.
Pervomaiskoje ei viittaa mihinkään muuhun kommunistiseen N:liitton, jota ei ole enää olemassa.
Kaikki siellä tuntevat vanhan historiallisen nimen Kivennapa, eivätkä pahastu siitä, jos sitä siellä käytetään. Joka ei sitä tunne, voi sitten sanoa pervomaiskoje.
Ja venäläisten pitäisi ehdottomasti sanoa Helsinki, eikä Gelsinki.
"Kaikki siellä tuntevat vanhan historiallisen nimen Kivennapa, eivätkä pahastu siitä, jos sitä siellä käytetään. Joka ei sitä tunne, voi sitten sanoa pervomaiskoje."
En tiiä, miten venäläiseen kielenkantaan sopii tuon nimen "Kivennapa" lausuminen. Mutta olisin kyllä sitä mieltä, että voisivat vaihtaa tuon "Pervomaiskojen" melkein mihin tahansa.
"Oikeata" nimeä tietysti ei ole. Mutta jotkut nimet ovat ikivanhoja, niinkuin Kivennapa. Yksi tapa voisi olla kääntää nimi. Vähän saman tapaan kuin suomalaiset yhä puhuvat Valkeasaaresta (Belo-ostrov tms); koska se on vanha suomalaiskylä ja tunnettu taistelupaikka aivan vanhan rajan takana. Pahus kun en tiedä, mitä "kiven napa" voisi olla vennääksi!
Ei kaksia nimiä käytetä, ellei ole erityinen tarvis. Luulenpa, että helposti äännettävä "Primorski" on tulon päällä myös suomenkieleen. Ensin Koivisto-nimen rinnalle ja sitten ainoaksi käyttönimeksi. Vähän niinkuin Svetogorks tuli ensin Enson rinnalle. Kunnes hyväksyttiin, että nykyinen Svetogorsk ja entinen Enso ovat aika paljon eri asioitakin.
Saa sitten Pro Karelian kansa kiukutella siitäkin.
Mielestäni oikea nimi on sen historiallinen ja pitkäaikaisin nimi. Se nimi, mikä paikalla tällä hetkellä on, on sen virallinen nimi.
"Ei kaksia nimiä käytetä, ellei ole erityinen tarvis. Luulenpa, että helposti äännettävä "Primorski" on tulon päällä myös suomenkieleen. Ensin Koivisto-nimen rinnalle ja sitten ainoaksi käyttönimeksi. Vähän niinkuin Svetogorks tuli ensin Enson rinnalle. Kunnes hyväksyttiin, että nykyinen Svetogorsk ja entinen Enso ovat aika paljon eri asioitakin."
Kyllä suomalaiset käyttävät Karjalan paikannimistä niiden suomalaisia nimiä aina kun on mahdollista. Tämähän on ymmärrettävää ja täysin hyväksyttävää, onhan alueiden nimistö ollut satoja vuosia vakiintunut, ennekuin N:liitto nimesi paikannimet aivan mielivaltaisesti omilla sankareillaan tms.
Primorski nimi eri kyllä tule suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintumaan. Koivisto sen on.
"Primorski nimi eri kyllä tule suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintumaan. Koivisto sen on."
Siis ei koskaan?
Hiipii jo. Katso Pro Karelian artikkeli.
Aika tasii. Historiallisen nimen "pyhyys" vähenee ennen pitkää. Naapurin antamat, helposti lausuttavat nimet tarttuvat suomenkieleen. Vaikeasti lausuttavat venäläisnimet eivät.
Pro Karelian artikkeli ei mielestäni ole sama kuin vakiintunut suomalainen kielenkäyttö.
Artikkelissa sanotaan myös:
"On toivottavaa, että ainakin suomalainen media ja väestö käyttävät luovutetun Karjalan suomenkielisiä nimiä. Se on oikeaa oman kielen käyttöä. Se on samalla kohtelias sanoma siitä, kenelle alue kuuluu."
Helsinki on nykyään venäjäksi Хельсинки, ei siis enää Гельсингфо́рс (Helsingfors)
""On toivottavaa, että ainakin suomalainen media ja väestö käyttävät luovutetun Karjalan suomenkielisiä nimiä. Se on oikeaa oman kielen käyttöä. Se on samalla kohtelias sanoma siitä, kenelle alue kuuluu." "
Porokarelia voi toivoa tuota pukilta niin lujaa kuin tahtoo, mutta media käyttää sitä mitä katsoo paremmaksi käytettävän.
On se nyt hieman outoa, jos venäläiset puhuvat Primorskista ja suomalaiset Koivistosta, ulkopuolisempi voisi kuvitella puhuttavan kahdesta eri asiasta. Nykyinen venäläinen nimihän se oikea on, suomalainen nimi on jo historiaa.
"On se nyt hieman outoa, jos venäläiset puhuvat Primorskista ja suomalaiset Koivistosta, ulkopuolisempi voisi kuvitella puhuttavan kahdesta eri asiasta. Nykyinen venäläinen nimihän se oikea on, suomalainen nimi on jo historiaa."
Voi olla, että Primorski jyrää Koiviston. On helppokäyttöinen.
Priozersk ei jyrää Käkisalmea ainakaan äkkiä.
Käkisalmi on muinaisvenäjäksi Keksgolm, neuvostovenäjäksi Priozjorsk.
Pervomaiskoje viittaa vappuun, joka on valtiomuodosta riippumatta työläisten juhla.
Puolan Dammvorstadtissa, puolaksi Słubice on Oderin (Odra) rannalla rantatie nimeltä 1 Maja. Se ei siis viittaa mihinkään "yhteen majaan". :)
Ja ruotsiksi Koivisto on Björkö. Ei siinä ole mitään sen kummallisempaa, kuin että kunnan rajalla lukee vaikka KORSHOLM MUSTASAARI, vaikka näillä nimillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Minusta olisi iso kädenojennus Leningradin oblastin virkakunnalta (ja hyvää vastinetta lähialuetuelle), jos opasteisiin saataisiin venäjänkielisten nimien oheen vanhat suomenkieliset ja myös ruotsinkieliset nimet niihin paikkakuntiin, joilla sellainen on.
Kuvitelkaa seuraavanlainen kyltti Koiviston rajalle:
Приморск- Primorsk
Koivisto - Björkö
Taidankin lähettää vähemmistöasioista kiinnostuneelle RKP:lle meiliä, että ensi hallitusohjelmaan RKP edellyttää, että lähialuetuelle pitää saada vastineeksi vanhan suomalaisen kulttuurin kunnioitusta edes symbolisesti.
"Oikeata" nimeä tietysti ei ole. Mutta jotkut nimet ovat ikivanhoja, niinkuin Kivennapa. Yksi tapa voisi olla kääntää nimi. Vähän saman tapaan kuin suomalaiset yhä puhuvat Valkeasaaresta (Belo-ostrov tms); koska se on vanha suomalaiskylä ja tunnettu taistelupaikka aivan vanhan rajan takana. Pahus kun en tiedä, mitä "kiven napa" voisi olla vennääksi!
Miten olis "poljus kamnja" kiven navaksi elikkäs Kivennapa vennääksi Poljuskamnja? ;P
Suomen kieli kuten muutkin kielet muuttuvat ja kehittyvät omien lakiensa mukaan. Ja kieleemme ovat vuosisatojen saatossa vaikuttaneet aina ne kielet ja kansat joiden kanssa olemme olleet läheisissä kulttuurisuhteissa, ja etenkin venäjä, ruotsi, saksa; nykyisin suurin vaikutus tulee selvästi anglosaksisista kielistä.
- Kieli muuttuu ja kehittyy omien lakiensa mukaan.
Suomen kielen huollosta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osasto. Osasto tunnetaan yleisesti myös nimellä Kielitoimisto.
Mutta kielitoimistokin antaa vain ohjeita ja suosituksia suomen kielen käytöstä. Toimisto seuraa suomen kielen kehitystä ja ottaa kantaa erilaisiin kielikysymyksiin - ja parhaimmillaankin vain opastaa ja antaa suosituksia oikeassa kielen käytössä.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=21
Emmehän voisi edes kuvitellakaan, että patataantumuksellinen ProKarelia jonkin ’Staalininsa’ esikuvan tavoin määrittelisi suomen kielessä käytettävien sanojen ulkoasuja tai lausumista. Ei tuossa ”virkamieskunnassa” ole alkuunkaan riittävää sivistystä sivistyksemme edistämiseksi.
Kieli elää omaa elämäänsä vähän niin kuin Suomen talous tämän päivän maailmantaloudessa, mitä Prokarelian natsihenkinen 1930-luvun aatteissaan rämpivä harmaa ihmishylkiöiden joukkio ei ole kykenevä ymmärtämään.
Lainsäädäntö, säännöt, käskyt ja määräykset tulevat legitiimeiksi, yleisesti tunnustetuiksi, vain jos säätäjät ja 'käskijät' perehtyvät tarkoin näihin ilmiöihin ja tunnustavat niiden omat sisäiset lait ja säännöt.
Jos pääkonttori saataisi suostumaan, voitaisi kai ryöstetyistä suomalais pitäjistä käyttää sitä Suomenkielistä , oikeaa ja alkuperäistä nimeä.
Kuten esim Säkkijärvi:
Venäläisissä kartoissa se on joku Kondrantjevo???
Selvyyden vuoksi Säkkijärvi karttamerkintä voitaisi toistyaiseksi varustaa sulkeisiin lisämerkinnällä (RUS), minkä suomalainen tajuaisi = ryöstetty ja venäläinen tietäisi, että kysymyksessä on toistaiseksi vallitseva tilanne, ennen Karjalan palautusta..
Siis Säkkijärvi (RUS)