Vai onko se ujutettu uskontoon pikkuhiljaa?
Onko sillä kiirastulella
lainkaan alkua?
381367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
löydettävissä; sen alkujuuri siis.
Rullaa tästä linkistä vähän alaspäin otsikkoon "Kiirastuli"
http://hyviauutisia.wordpress.com/pelastuminen/viimeiset-asiat/
P.S. Käytän tätä sivustoa, ettei itse tarvitse täällä niin paljon kirjoittaa. Säästyy aikaa ja vaiva...! Emil on tehnyt hyvää työtä.
määritellyt kaikkein suurimmaksi synniksi ateismin.
Eli sen, että joku ei usko sellaisen olennon olemassaoloon, jonka "valtuuttamana" katolinen kirkko on hallinnut kirkkokansaa aina näihin päiviin saakka. Ateistille on jostain kumman syystä varattu aivan kamala kohtalo viimeistään kuoleman jälkeen, vaikka toki malliksi on pitänyt polttaa muutama jo ennen lopullista tuomiota. Kaikki tämä on tehty suuren rakkauden nimessä. Miten tämmöinen vedätys on mennyt läpi, ja edelleen menee, jäänee arvoitukseksi.
ongelma kirkolle, miten hallita ihmisiä, jotka eivät usko kirkon valtuutukseen hallita heitä.
Ei rakastavinkaan jumalan sijainen voi katsoa sellaista sormiensa läpi, muuten jumala joutuisi kohta tulemaan toimeen ilman sijaista.
myös ateisteja?
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
ole niin, että Jumala ei pakota ketään taivaaseen, ja jos joku ateisti itsensä taivaasta löytäisi, niin eikö se olisi jo pakottamista.
Moniko ateisti taivaassa viihtyisi, kun katselee minkälaisia tiukkapipoja sinne jonottaa täällä maan päällä.
Ei ole. Jeesus ei puhunut vielä mitään kiirastulesta. Sellaista ei tunne myöskään juutalaisuus ja Jeesushan oli juutalainen. Vanhin kristillinen perimätieto ei myöskään kerro mitään kiirastulesta. Kiirastuli tekee Jumalan armosta epätäydellisen. Siksi on järjetöntä puhua kiirastulesta. Äly hoi, älä jätä!
Opetus kiirastulesta ei tee armoa tyhjäksi. Kiirastulesta mennään Taivaan iloon!
Jumala on armollinen sekä oikeudenmukainen. Kiirastulioppi on sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden kanssa. "Jokainen saa palkan sen mukaan, mitä on lihassaan (so. elämässään) tehnyt." Tämä on raamatussa.
Raamatussa ei puhuta keinohedelmöityksestä, joten eikö siitäkään kristilliset kirkot saisi mitään opetusta antaa?
Katolisen teologian mukaan kaikki on armoa. Siihen ei enää palkat tai ansiot oikein sovi. Armoa ei tarvitse ansaita, sanoo katolisen kirkon nettisivukin Suomessa. Kuitenkin puhut palkasta! Epäloogista minusta! Entä sinusta?
Niinpä katolinen nettisivu jatkaa sanoen, että hyvät teot ja ansiot ovatkin Jumalan lahjoja ihmiselle. Kaikki on taas silloin yksin armoa. Hienoa! Metkaa vain on, että jos hyvät teot ovatkin Jumalan aikaansaamia, niin miksi Jumala ei kaikessa rakkaudessaan lahjoitakaan niitä kaikille? Eikö Jumala olekaan oikeudenmukainen? Enemmänkin rakkaus?
Minä pitäisin hyviä tekoja ihmisen omina tekoina vain, sillä ihminen se on, joka sitä kättä tai jalkaa liikuttelee hyvän asian puolesta.
Miksi keinohedelmöitykseestä ei saisi puhua tai antaa neuvoja? Totta kai kaikesta, minkä ihminen on keksinyt voidaan puhua ja antaa siitä neuvoja. Samaa koskee kirkkoa. Kaikesta ihmisenkin keksimästä asiasta voidaan puhua siinä.
Kirkon jäsenetkin ovat keksineet kiirastuliopin jossain vaiheessa teologisena tulkintana, ainakaan Jeesus ei sellaista opettanut. En pidä sitä järkevänä, koska Jumalan olemus on rakkaus ja Jumalalla ei ole mitään syytä pitää yllä kiirastulta. Armo on jotain muuta minusta.
Kertaus on opintojen äiti.
Kiirastulen ollessa ihmisoppia kysynkin edelleen kuka sen toi kirkon käytännöksi?
Joku sen täytyy olla.
Mitään ei synny tyhjästä.
Tuo yllä mainittu sivusto ei anna vastausta vaan selittelee jotakin muuta aivakuin se olisi itsestäänselvyys.
Mutta ei se ole itsestäänselvyys ennenkuin sanotaan sen paavin nimi joka otti kiirastuliopin ohjemaan..
Kaikki muutkin opit ovat jonkun paavin käyttöönottamia ja hyväksymiä.
Uskonnon kulmakivi ja perustaja Jeesus ei sanallakaan maininnut kiirastulesta ja siksi luulen että koko oppi on ihmistekoinen ja siten epäuskottava. Ehkä katolinen kirkko tajuaa asian eikä siksi nimeä tekijää.
jolla ei ole mitään Raamatullista perustaa.
yritä vastata kiirastulen synnystä.
kiirastuliopin raamatullisuuteen, se ehkäpä liene perua pakanallisista mysteeriuskonnoista (?)
Jeesuksen kanssa ristiinnaulittu rikollinen pyysi Jeesusta muistamaan häntä, kun hän (Jeesus) tulee valtakuntaansa, niin Jeesus sanoi hänelle "tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa" (Luuk.23:43). Jeesus ei maininnut tälle rikolliselle mitään kiirastulesta, minkä läpi tämän rikollisen olisi pitänyt käydä.
Ristiinnaulitseminen ei ollut se kiirastuli hänen kohdallaan (kuolema on tullut synnin kautta kaikkien osaksi) ristiinnaulitseminen oli inhimillisen esivallan hänelle langettama tuomio ja koska kiirastulioppi väitetään kuoleman jälkeiseksi asiaksi, niin Jeesuksen rikolliselle antama vastaus ja lupaus osoittaa, että väitteet kuolemanjälkeisestä kiirastulesta ovat ns. kukkua
Hyvä Keke! Täydellinen todistus kiirastulen olemattomuudesta
mutta se on johdettu raamatun kohdista, joista oppi on kehittynyt. Et sittenkään vaivautunut lukemaan yllä olevaa linkkiä, joissa oli myös raamatunkohtia.
Paavi ei yksin mitään oppeja kehittele. Kirkon opit ovat kasvaneet ja kypsyneet raamatun sanan, rukouksen ja ihmisten uskontajun myötä. Kaikessa on aina alku, pohja. Löydät varmasti googlettamalla kaipaamasi paavin nimen tai ainakin ajanjakson, jolloin kiirastulioppi tuli vallitsevaksi. Siitä ei ole pitkä matka katsoa paavien luettelosta, minkä paavin tai paavien aikana kehitys tapahtui ja/tai lopullisen muodon.
TAIVAS, PARATIISI, TUONELA, KIIRASTULI, HELVETTI
2.Kor.12:2-4.
2. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.
3. Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää -
4. temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.
Yleisesti uskotaan, että Paavali puhuu itsestään. Hän ei toista samaa asiaa kahdesti, vaan hänet temmattiin sanojensa mukaan a) kolmanteen taivaaseen b) paratiisiin. Juutalaiset uskoivat taivaan (voidaan käsittää paikkana tai olotilana) koostuvan 7 tasosta. Samoin heidän mukaansa kuolleet olivat 7-tasoisessa paikassa, joista pahin oli Gehenna eli Helvetti ja lievin paikka Paratiisi, ns. Aabrahamin helma.
Kun UT:ssä puhutaan Helvetistä, käytetään sanaa Gehenna. VT:n Seol on käännetty UT:ssä sanalla Hades ja käännetty Tuonelaksi. Talmudissa Gehennaa kuvattiin paikkana, josta pääsee pois 12 kuukauden kuluttua. Jeesus oikaisee käsitystä sanomalla, että Helvetistä ei pääse pois (Matt.25:41, alkaa jakeesta 31). Pahat heitetään sinne ja sitä kuvataan tulena tai sammumattomana tulena (Matt.5:22 ja 18:9 ja Mark.9:43). Helvetissä kiristellään hampaita ja itketään, se on ero Jumalasta, pimeä paikka (Matt.8:12). Juutalaiset uskoivat myös kuolleiden ”puhdistuspaikkaan” eli katolilaisittain ilmaistuna Kiirastuleen. Jeesus ei oikaissut tätä uskomusta mitenkään.
Katolisella kiirastuliopilla on juutalainen tausta.
Lk.23:4 Jeesuksen sanat ristinryövärille: ”Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
Sekä Jeesus että katunut ryöväri menivät Paratiisiin kuolemansa jälkeen. Paratiisi on sama kuin ”Aabrahamin helma”, joka oli tarkoitettu oikeamielisille. Paratiisi-sanaa käytetään Uudessa testamentissa vain tässä sekä Ilm.2:7 ja 2.Kor.12:4. Myös professori Heikki Palvan mukaan (Raamatun tietosanasto, 1995) Paratiisi ja Aabrahamin helma ovat sama asia.
UT:ssa puhutaan Taivaasta, Helvetistä, Tuonelasta ja Paratiisista. Kaikki kuolleet, hyvät ja pahat, menivät Tuonelaan ennen kuin Jeesus ”avasi Taivaan” ylösnousemuksensa jälkeen. Riippumatta siitä, mitä sanoja käytetään, raamatusta käy ilmi, että Tuonelassa (Haades) kuolleet olivat kahdessa eri paikassa a) Aabrahamin helmassa b) vaivan paikassa (Helvetti tai Kiirastuli).
Ylösnoustuaan Jeesus astui Tuonelaan (Haades) ”sinä et hylkää sieluani Tuonelaan” (Apt.2:27) ja ”saarnasi vankeudessa oleville hengille” (1.Piet.3:19) ja julisti evankeliumia Haadeksessa oleville: ”kuolleillekin on julistettu evankeliumi” (1.Piet.4:6). Pietarin kirje paljastaa, että Jeesus saarnasi niille kuolleille, jotka eivät olleet olleet kuuliaisia Nooan päivinä. Jeesuksen kuollessa ”haudat aukenivat ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös… ilmestyivät monelle” (Matt.27:52-53). Eli Aabrahamin helmassa olleet vapautettiin ja tottelemattomille julistettiin evankeliumia. Aabrahamin helma tyhjeni. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen ihmiset menevät joko suoraan Taivaaseen tai Kiirastuleen tai Helvettiin.
Ristin ryöväri pääsi ensin Paratiisiin, ei Taivaaseen, ellei sitten käsitetä Paratiisia ja kolmatta taivasta samaksi paikaksi tai olotilaksi.
RIKAS MIES JA LAZARUS
Lk.16:19-31. Yleisesti käsitetään tämä Jeesuksen vertaus siten, että köyhä Lazarus pääsi Taivaaseen ja rikas mies virui Helvetissä. Se voidaan ymmärtää myös toisin: Lazarus on Aabrahamin helmassa (Tuonelan hyvä osasto), kuten tekstissäkin sanotaan, mutta rikas mies Tuonelan Kiirastuli-osastossa. Perusteluna se, että Helvetissä kaikki ovat vihan täyttämiä eivätkä enää toivo edes sukulaisilleen mitään hyvää, kuten rikas mies tässä. Lisäksi raamattu ei tue näkemystä, että Helvetin ja Taivaan välillä olisi näköyhteys. Kohdassa myös sanotaan, että em. paikkojen välillä on juopa (kuilu), eivätkä ihmiset voi siirtyä puolelta toiselle. Katolisen kiirastuliopin mukaan vain Jumala vapauttaa ihmisen Kiirastulesta Taivaan iloon. Ilmiselvästi rikas mies ei ole Taivaassa eikä Helvetissä. Missä sitten? Kiirastuli voisi olla vaihtoehtona.
Ensimmäistä kertaa törmäsin sellaiseen selitykseen, että rikas mies edustaa juutalaisuutta ja Lazarus pakana-kristittyjä. http://www.tentmaker.org/articles/Lazarus-byHuie.htm
En syvällisesti sitä lukenut, mutta kirjoittaja luonnehtii kertomusta vertaukseksi, ei tositapahtumaksi. Tätä kantaa edustaa myös katolinen ensyklopedia http://www.newadvent.org/cathen/09096a.htm. Monet ottavat sen kuitenkin hyvin kirjaimellisesti.
Tahdon vain sanoa, että ei ole mitenkään helppo tutkia näitä asioita pelkän kansankielisen raamatun avulla. Pitäisi tietää, miten omassa raamatussa on käännetty sanat Sheol (VT), Haades, Gehenna, Thanatos (Tartarus) ja lisäksi osata yhdistää kaikki raamatun kohdat yhteen ja ymmärtää lopputulos. Itse luotan katolisen kirkon viisauteen tässä asiassa. Asiat on tutkittu perin pohjin vuosisatojen kuluessa ennen lopullista kantaa.
http://www.chnetwork.org/purg1.htm
http://www.bible.ca/su-hades.htm
http://www.matthewmcgee.org/helwords.html
http://www.what-the-hell-is-hell.com/HellStudy/HellCharts.htm
oppi taitaa olla peräisin pappien rahan-ahneudesta, sielunmessujen kauttahan saadaan "kilisevää kirstuun"
raamatussa synti (hamartia) on aina suhteessa Jumalaan, siksi esim. inhimillisen esivallan rikoksista langettamat seuraamukset eivät voi sovittaa syntejä, ne ovat vain inhimillisen tason rangaistuksia
toiseksi raamattu sanoo Jeesuksesta, että "rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi" (Jes.53:5), "Hänessä (Jeesuksessa) meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen" (kol.1:14) "Hän (Jeesus) on meidän syntiemme sovitus..." (1.Joh.2:2)
heitän kysymyksen: paljonko sinne väitettyyn kiirastuleen jäisi sitten sovitettavaa Jeesukseen uskovan kohdalla ?
jos joku asia on anteeksiannettu, niin eihän sellaisesta voida enää vaatia minkäänlaisia rangaistuksia tai seuraamuksia, mihin sitä väitettyä kiirastulta sitten tarvittaisiin Jeesukseen uskovan kohdalla? kysyn vaan
"jos joku asia on anteeksiannettu, niin eihän sellaisesta voida enää vaatia minkäänlaisia rangaistuksia tai seuraamuksia, mihin sitä väitettyä kiirastulta sitten tarvittaisiin Jeesukseen uskovan kohdalla? kysyn vaan"
Kuvitellaan että sinut on kutsuttu suureen kuninkaalliseen juhlaan.
Matkallasi sinne astut harhan ja olet upota suohon.
Kuninkaan poika tulee luoksesi ja vetää sinut pois suosta.
Nyt jalkasi ovat jälleen tukevalla maalla, MUTTA vaatteesi ovat niin likaiset, että et kehta mennä kuninkaalliseen juhlaan.
Siispä sinun on puhdistettava itsesi.
Tämä tapahtuu puhdistuspaikassa, purgatoriossa.
kuningas, joka oli käskenyt laittaa tiet kulkemaan upottavien soiden kautta, koska kuningas halusi tietää, ketkä kaikki molskahtavat suohon?
likaisuuteen löytyy: 1.Joh.1:9, ps.32:5, toisaalta omat puhdistusyritykset syntien kohdalla tyrmätään aika "tylysti": Jer.2:22
"jos joku asia on anteeksiannettu, niin eihän sellaisesta voida enää vaatia minkäänlaisia rangaistuksia tai seuraamuksia, mihin sitä väitettyä kiirastulta sitten tarvittaisiin Jeesukseen uskovan kohdalla? kysyn vaan"
Sekä hyvillä että huonoilla teoillamme on seuraamukset. Jos tapat jonkun, mutta saatkin anteeksi etkä joudu vankilaan, seuraamukset jäävät: oma syyllisyydentuntosi, tapetun omaisten tuska, ikävä. Lapsi saattoi menettää isänsä jne.
Me olemme pyhitetyt Jeesuksen uhrin kautta. Meitä kutsutaan raamatussa pyhiksi. Silti meitä käsketään pyhittymään yhä enemmän (eikö Jeesuksen meille aikaansaama pyhitys pädekään, voisi kysyä)? Meidät on raamatun mukaan vanhurskautettu. Silti meille sanotaan vanhurskas vanhurskautukoon yhä enemmän. Raamatun mukaan synnin palkka on kuolema. Olemme saaneet Kristuksen sovintoveren kautta syntimme anteeksi, silti kuolemme. Sama juttu kiirastuliopetuksessa. Esimerkkimme mukaan tappajalle jäi syyllisyydentunto, vaikka sai anteeksi.
Näemme, että vanhurskautus ja pyhitys ovat prosesseja. Jatkuu läpi elämän. Kristuksen ansion kautta VOIMME ja meidän TULISI vanhurskautua ja pyhittyä koko ajan lisää. Sama juttu puhdistumisen kanssa! Raamattu kehottaa meitä jatkuvasti puhdistumaan ja tekemään parannusta, uudistumaan ja kuolettamaan lihamme ja tekemään hyviä töitä ja rakastamaan ja antamaan anteeksi.
Kiirastulessa puhdistumme kaikesta siitä, mihin emme maan päällä vielä kyenneet. Kristus teki mahdolliseksi, että voimme ja saamme puhdistua, että ylimalkaan pelastumme.
Kiirastulessa puhdistumme ja pyhitymme, jos emme ole tarpeeksi pyhiä ja puhtaita kuolemamme hetkenä, sillä "taivaaseen (uuteen Jerusalemiin) ei pääse mitään epäpyhää", Ilm.21:27.
Kiirastulessa maksetaan anteeksiannetuista synneistä jääneet ajalliset rangaistukset, ellei niitä ole maan päällä hyvitetty, sekä mahdolliset anteeksiantamattomat lievät synnit.
Jeesus opetti myös: “Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.” (Matt. 5:25–26)
Jotainhan tuokin raamatunpaikka tarkoittaa? On olemassa jokin oikeudenmukainen paikka, jossa 'maksetaan' velkaa, hyvitetään jotain. Tässäkin on viittaus kiirastuleen.
Paavali kirjoittaa, että me kaikki joudumme tuomittaviksi, "että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa", 2.Kor.5:10.
Jos ihmiset menevät suoraan joko taivaaseen tai helvettiin, miksi nuo raamatunpaikat ovat olemassa? Kai ne jotain tarkoittavat? Miksi vankila, kun Jeesus on kaiken täyttänyt? Vankilasta eli kiirastulesta vapautetaan, kun velka (anteeksiannettujen syntien ajalliset seuraamukset) on maksettu.
Kaikkien ei tarvitse mennä kiirastulen kautta taivaan iloon, vaan kyllä sinne on mahdollista suoraankin päästä.
Yksi juttu vielä. Voimmeko kuvitella, että juuri tällaisena kuin nyt olemme, kestäisimme katsella Jumalan kirkkautta ja olisimme heti "kuin kotonamme". Jos astuisimme nyt taivaaseen ja kokisimme Jumalan rakkauden koko voimassaan ja näkisimme taivaassa vallitsevan pyhyyden ja kirkkauden, emmekö tuntisi itseämme vähän saastaiseksi? Minä ainakin tuntisin.
Kiirastulioppi on syntynyt raamatun äärellä.
Raamatussa sanotaan, että "rakkaus peittää syntien paljouden", 1.Piet.4:8. Mitä? Eikö Jeesuksen sovitustyö olekaan riittävä, voisi kysyä. Eikö hän pyyhkinyt pois syntimme?
Em. raamatunpaikasta huomaamme, että ihminen omalla käytöksellään, teoillaan pystyy 'pyyhkimään pois' (peittämään) syntejään eli saa ne anteeksi.
Miksi tätä vastaan ei kukaan protestoi, kun sehän on ristiriidassa sen kanssa, että vain Jumala voi antaa anteeksi syntejä. Kuitenkin kiirastulioppia vastaan hyökätään ikään kuin se ei olisikaan raamatussa, höh?!
Katolinen kirkko ottaa tuonkin (kuten muutkin) raamatunkohdat huomioon yhtenäiseen opetukseensa.
Kun otetaan jae sieltä ja toinen tuolta ja luodaan mielivaltaisia tulkintoja kohtien välille, tuloksena on sekakeitto, jolla voi perustella mitä vaan. Kyseinen kirjoitus ei ole edes Pietarin kirjoittama, vaan on synytynyt aikana, jolloin kirkossa kehiteltiin kiirastulioppi. Jeesus ei sitä opettanut vielä.
Sinulle kelpaa näköjään vain Jeesuksen omat opetukset. Ja niistäkin karsit ihan varmasti osan, koska 'historiallinen tutkimus' on sellaiseen päätynyt. Kovinpa on keppoinen raamattu. Onhan sitä kaikenlaista tässä maailmassa!
Totta mooses, minulle kelpaa vain Jeesuksen aidot sanat, eivät mitkään katolisten itse keksmät valheet, luulisi että jokainen kristitty on kiinnostunut vain jeesuksen omista opeista, sinua kiinnostaa vain paavit, voi sinua, eläköön jeesus
tuo lainaamasi Pietarin kirjeen kohta puhuu rakkaudesta TOISIA kohtaan, se ei tarkoita, että rakkaudellaan yritetään peittää omia syntejä tai virheitä
hyvää päivänjatkoa!
"Raamatun mukaan synnin palkka on kuolema. Olemme saaneet Kristuksen sovintoveren kautta syntimme anteeksi, silti kuolemme."
Olen tottunut siihen, että joidenkin uskovien mukaan ihmisellä on ensimmäisiä ja toisia ja ehkä useampiakin kuolemia.
Tarkoitatko ylläolevassa katkelmassa aivan tätä tavallista fyysistä kuolemaa, jonka jälkeen esim. Teho-osasto sarjassa tomumaja todettaisiin kuolleeksi?
nänhyt paljon vaivaa kirjoittaessasi näin pitkän puheenvuoron :), olet varmaan aika perusteellinen ihminen, raamattu kuitenkin käyttää edelläolevan tyyppisestä ajattelusta nimeä järkeisoppi (kol.2:8), koska siinä noustaan inhimillisen järkeilyn avulla sitä totuutta vastaan, minkä raamattu selvästi sanoo: room.3:21-23, ef.2:8-10
kerran vielä: raamattu ei missään kohdin anna tukea sellaiselle opille tai käsitykselle, että ihminen itse sovittaisi syntejään Jumalan edessä (kiirastuli), sellainen tekisi vain tyhjäksi Jumalan armon ja halventaisi sitä
Henki hoi, älä jätä!
En näe ristiriitaa mainitsemiesi raamatunkohtien ja kiirastulta koskevan opetuksen kanssa.
Älä ota esittämääni satua liian kirjaimellisesti, se oli tarkoitettu vain kuvaamaan tiettyä seikkaa, eroa perisynnistä pelastumisen ja pienemmistä synneistä puhdistumisen välillä.
Miksi Jumala ei voi yksinkertaisesti "sormia napsauttamalla" tehdä kaikkea, on luullakseni sama kysymys kuin miksi yleensäkään asiat ovat niin kuin ne ovat. Me emme voi tietää, mutta mitä enemmän ymmärrämme, sitä enemmän hahmotamme totuuden ja olemassaolon harmoniaa.
"Sekä hyvillä että huonoilla teoillamme on seuraamukset. Jos tapat jonkun, mutta saatkin anteeksi etkä joudu vankilaan, seuraamukset jäävät: oma syyllisyydentuntosi, tapetun omaisten tuska, ikävä. Lapsi saattoi menettää isänsä jne."
Kiirastuli on tarpeeton ja epälooginen asia. Katolisen kirkon mukaan synnin ajalliset rangaistukset hyvitetään rukouksin, hyvin teoin, anein tai kiirastulessa. Tämä on järjetöntä!
Miksi?
Mikäli syntiin liittyy ajallisia rangaistuksia, ne saadaan maallisessa tuomioistuimessa ja kärsitään tässä ajassa. Sen jälkeen aloitetaan puhtaalta pöydältä. Toiselle aiheutetut vahingot on hyvä ja reilua hyvittää vahingonkärsineelle suoraan. Ihmishenkeä on mahdoton korvata. Synnillä on ainoastaan yksi rangaistus: kadotus.
Tapetun henkilön aiheuttamaa tuskaa tai ikävää on turha korjata vasta kuoleman jälkeen kiirastulessa. Se ei hyödytä enää ketään, ei lasta eikä omaisia. Parempi on elää Armosta, Armossa ja Armoon. Anteeksianto merkitsee synnin ja syyllisyyden täydellistä pois pyyhkimistä. Niihin asioihin ei enää palata kuoleman jälkeen. Muutoin Jumalan armo ja Jeesuksen sovituskuolema olisi todella puutteellista!
Jumalan rakkaus on niin suurta, että hän hyväksyy syntinsä tunnustavan ja armoon luottavan ihmisen sellaisena kuin hän on, omana itsenään. Se on evankeliumia se! Ei perheenisäkään hyväksy kotiinsa lasta, vasta kun on leikin jälkeen "puhdas" tai "hyvin vaatetettu", vaan lapsi saa tulla kotiin omana itsenään. Jumalan rakkaus on vielä paljon suurempaa kuin inhimillisen perheen isän.
Aito ja tosi Rakkauden Jumala ottaa kaikki avosylin vastaan taivaan portilla, jotka sinne haluaa - oli sitten köyhä tai rikas, valkoinen tai musta, likainen tai puhdas, repaleiset vaatteet tai viimeistä muotia, rikkeetön tai ammattirikollinen. Tähän armoon on lohdullista luottaa.
lausunto "Kirkon opit ovat kasvaneet ja kypsyneet raamatun sanan, rukouksen ja ihmisten uskontajun myötä."
Raamattu on kristillisyyden ja kristinuskon perusteos, uskon, että kaikki (ainakin periaatteessa) kristilliseksi tunnustautuvat yhteisöt tunnustavat sen.
Kristillistä elämää käsittelevät opit nousevat raamatusta, Jumalan sanasta ja raamattu on puolestaan muuttumaton sana, jonka Jumala on ilmoittanut ihmisten kautta.
Jos joku oppi tai oppikäsitys "kasvaa ja kypsyy", niin siinä herää kysymys: onko raamattu, Jumalan sana, kasvanut ja kypsynyt eli onko raamatussa sitten tapahtunut vastaavaa muutosta ? (ihmisten mielissä, eli vastaanottopuolella Jumalan sanan suhteen voi tapahtua kasvamista ja kypsymistä)
Ja ellei sitten raamatusta löydy sellaista "muutosta tai kypsymistä", mitä joku oppi tai käsitys edellyttäisi, niin silloin minä kyllä laittaisin ison kysymysmerkin sellaisen opin tai käsityksen kristillisyydelle.
Juuri niin, sitä minäkin tarkoitin eli 1.Piet.4:8 puhuu rakkaudesta lähimmäisiämme (ja miksei kai Jumalaankin) kohtaan.
Lue uudelleen, mitä kirjoitin. Huomaat ajatuksen, mitä sillä tarkoitin.
Siunausta!
että, "Kristillistä elämää käsittelevät opit nousevat raamatusta, Jumalan sanasta ja raamattu on puolestaan muuttumaton sana, jonka Jumala on ilmoittanut ihmisten kautta."
Jos varhaisimmat kirkkoisät puhuivat rukouksesta kuolleiden puolesta.
Mitähän järkeä olisi rukoilla kuolleiden puolesta, jos he kuoleman silmänräpäyksessä olisivat saman tien joko taivaassa tai helvetissä? Ei olisikaan, mutta kirkkoisät tiesivät, että taivaan esikartanona on kiirastuli eli puhdistus synneistä.
Muutamat täällä vastustavat kiirastulta, sillä sellainen ajatus ei nyt jostakin syystä mahtunut Martin Luther -nimisen keskiaikaisen ex-munkin pääkoppaan. Tilanne on jokseenkin sama kuin että Peräseinäjoen marttayhdistyksen ompeluseuran puheenjohtaja kieltäisi Australian olemassaolon, millä perusteella hänen ajatuksensa tukijat kieltäisivät ja kyseenalaistaisivat kaikki Australian olemassaoloa tukevat todisteet.
Tapaasiin kiirastulessa, jos nyt sinne pääsette!
>>Mitähän järkeä olisi rukoilla kuolleiden puolesta, jos he kuoleman silmänräpäyksessä olisivat saman tien joko taivaassa tai helvetissä?
Ei se olisikaan järkevää, mutta on pelkkää tyhjää kuvittelua ajatella, että siinä täytyisi olla järkeä.
Kristillinen perimätieto kuvaa, miten eri aikojen kristityt ymmärsivät ja tulkitsivat Jeesuksen sanomaa. Kirkkoisillä ei ollut mitään muita suurempaa viisautta. He olivat oman aikansa edustajia, mikä näkyy heidän kaikkea muuta kuin yhtenäisessä ajattelussa.
Viimeistään toisella vuosisadalla syntyi ajatuksia kiirastulesta. Uuden Testamentit myöhäisimmät kirjeet, ns, katoliset kirjeet, sisältävät jo kiirastulen perusideoita. Näin kävi, koska Jeesuksen odotus hiipui ja kirkko valmistautui elämään uudessa tilanteessa. Herran paluun aika oli mennyt ohi. Tietyt kristityt piirit alkoivat tulkita tuohon suuntaan viimeisiä tapahtumia. Se ei ole väärin tai oikein. Se oli vain oman aikansa historiallinen tulkinta. Historian Jeesus ei kiirastulta tuntenut ja opettanut nykytutkimuksen mukaan.
Henkilökohtaisesti en pidä kiirastulioppia järkevänä. Se on räikeässsä ristiriidassa Jumalan armon tai Kristuksen sovituskuoleman kanssa. Mikäli uskomme Jeesuksen sovittaneen KAIKKI syntimme, on mahdotonta puhua kiirastulesta. Tätä eivät kirkkoisät logiikan puutteessaan tajunneet. Jeesus antoi syntejä anteeksi eikä pyytänyt niitä sovittamaan myöhemmin enää kiirastulessa.
Jumala on rakkaus. Ei perheenisäkään hyväksy lapsia kotiin leikkimästä vasta aivan "puhtaana" ja "hyvin vaatettetuna", vaan sellaisenaan oman itsenään. Jumalan rakkaus on vielä enemmän kuin inhimillisen perheenisän, joten hän hyväksyy syntinsä tunnustavan ja armoon luottavan ihmisen juuri omana itsenään. Se on evankeliumia se!