Se aika tuntuu ikuisuudelta mielestäni ja kai sen saa sentään sanoa?
VIELÄ NELJÄ VUOTTA HALOSTA..!
Kauheeta.
421509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 23 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Saattaa olla Suomen pelastus että Tarja jatkaa Suomen johdossa vielä 4 vuotta.
Halosesta ei ole mitään hyvää sanottavaa. Millos se alkaa tekemään töitä?
Nenänhieromiseksi menee.
Mua sit voi ottaa päähän toi Halosen loputon paskanjauhanta muka Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme. Mitään Pohjoismaista mallia ei ole olemassa. Muut Pohjoismaat ovat monarkkeja, me olemme tasavalta. Norja ei ole EU:n jäsen ja heillä on oma valuutta. Ruotsilla puolestaan on kruunu, jonka he voivat tarvittaessa devalvoida, samoin Taskalla on tämä mahdollisuus, meillä eurovaluutan kanssa taas ei ole. Muut Pohjoismaat ovat älynneet ottaa rusinat pullasta kukin omista lähtökohdistaan, mutta me, Halosen johdolla, olemme haalineet taakaksemme pelkkää paskaa joka suunnalta; holhouksen Ruotsista, kyykytyksen entisestä neuvostoliitosta, kyttäämisen ja kontrollin DDR:stä, virkamieshierarkian entisestä itäblokista, punikit Maon kiinasta, aivottomien ja kuuliaisten julmureiden palkitsemisen suoraan Hitlerin saksasta. Ilmoitan, että Halosen hehkuttama kausi ei tule kestämään neljää vuotta. Ei, ei, ei.
ennustanut Halosen eron viime keväänä, kesänä ja nyt syksyllä, kuitenkin Halonen se on edelleen presidenttinä, suunnattomista ponnisteluistasi huolimatta.
Hieman faktaa:
"Pohjoismainen hyvinvointivaltio on muodostunut käsitteeksi valtio- ja yhteiskuntatieteiden kansainvälisillä kentillä ja sitä on perinteisesti verrattu mannermaisiin, liberaaleihin hyvinvointiohjelmiin. Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille luonteenomaista on mm. valtion vahva vaikutus maan talouselämään sekä tukien kohdistaminen ennemmin yksilöille kuin perheille. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään usein sosiaalidemokraattisena mallina. Kylmän sodan aikana sitä markkinoitiinkin vaihtoehtona vallitseville ideologioille kapitalismille ja kommunismille. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta käytetään useita nimityksiä kuten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tai -hyvinvointimalli. Ruotsalaiset ovat omaksuneet käyttöönsä käsitteen kansankoti."
Hourula, siinä ihan se mitä nimitys "Pohjoismainen hyvinvointivaltio" pitää sisällään.
Eikä se Halosen harjoittamasta 8-vuotisesta markkinointiponnistelusta huolimatta ole tosiaan kelvannut kenellekkään, ei kertakaikkiaan kenellekkään missään päin maailmaa.
suomi ei ole valitettavasti hyvinvointivaltio kuten esim.ruotsi&tanska.
mitään perustelujasi.
kaikki mitataan nykyään ostovoimassa,suomalainen jää kirkkaasti jälkeen lähes kaikkia muita eu-maita.
ja 13 kuukautta saksassa asuneena ehdin tutustua kyseisen maan byrokratiaan&asiointi sujui huomattavasti sujuvammin kuin niinsanotussa"lintukodossamme".
totta, mutta, edelleenkin meillä on julkinen terveydenhoito, vanhustenhoito, ja koulutus.
Joo kyllä on. Mutta kuinkahan kauan?Ainakin tuota julkista terveydenhuoltoa ajetaan alas kovaa vauhtia nykyhallituksen toimesta.Ovat jo aika pitkällä asiassa.Syksyn tapahtumat pakkotyölakeineen oli vain pikku muistutus mitä tulevaisuus tuo mukanaan jos tämä nykytouhu vain jatkuu.
Koulutuksessakin on kovia paineita muuttaa se maksulliseksi.
totta.
Jokaisen meistä, huolimatta ammatistamme, koulutuksestamme ja asemastamme pitäisi muistaa yhteiskuntamme heikompiosaisia, esimerkiksi vanhempiamme, jotka työllään ovat tämän yhteiskunnan rakentaneet, heille julkisen terveydenhoidon alasajo on kaikkein raskainta taloudellisesti.
Myös koulutuksessa on aivan sama asia, voi olla että keskituloiset pystyisivät kouluttamaan lapsensa, mutta, jos sama meno jatkuu, pystyvätkö enää 10-15 vuoden kuluttua?
Maassamme harrastettu tukien kohdistaminen yksilöille perheiden sijaan on tarkoitettu palvelemaan sitä päämäärää, että perheensä sijaan yksilö turvaa valtioon. Näin Suomeen on kehittynyt paskajärjestelmä, jossa yksilö on viranomaisista riippuvainen ja perheen merkitys on menetetty. Senhän näkee nyt kun lapsiakin on noin 16.000 elämässä ihan muualla kuin kotonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio ohjaa näiden lasten elämää ja myös 2 x 16.000 aikuisen elämää, jotka ovat näiden huostaanotettujen ja valtion hoteisiin sijoitettujen lasten oikeat vanhemmat, lisäksi valtion ohjaus vaikuttaa myös näiden lasten sisaruksiin, ja ainakin jollakin tasolla 4 x 16.000 isovanhempiin. Tässä siis se taas kerran valittu paskempi puoli "hyvinvointipalveluista".
Toisaalta mm. sosiaaliavustukset ja asumistuet taas maksetaan ruokakunnalle, eikä yksilölle (vaikka hyvinvointiyhteiskunnan malli toisin edellyttäisi), joten siinäkin valittiin paskempi tapa. Tätä juuri tarkoitin, kun sanoin, että joka suunnalta otetaan paskempi vaihtoehto, koska kyseessä on paskamainen kansakunta, paskamaisine ratkaisuineen, joita paskamaiset pissapäät (sosialistit) tekevät.
Jos täällä Suomessa kaikki on sinun mielestäsi noin paskamaista kuin kerroit.Niin muuta välittömästi pois Suomesta.Ei täällä Suomessa ole pakko asua.Voit lähteä ihan hyvin muualle jos siltä tuntuu.
Näin pääset siitä kaikesta paskasta eroon minkä kanssa tunnut tuskailevan kovasti.
tulee tapahtumaan kyllä muutoksia, tulevaisuudessa sitä ei saa edes ruokakunnat, joten eiköhän tilanne sinunkin kohdallasi tule kuntoon.
Toki on ymmärrettävää että mikäli asutaan samassa taloudessa, silloin se on yhteistalous ja näinollen ruokakunta, olisiko se oikein että jotkut yksilöt saisivat yhdessä asuessaan enemmän asumistukea kuin vuokraa maksavat?
Kerro ihmeessä miten tuo huostaanotettujen lasten "valtion ohjaaminen" käytännössä tapahtuu, muuten kuulostat tapasi mukaan erittäin epäuskottavalta.
höpötystä. Eihän tuossa jutussasi ole mitään järkeä.
Puhut aivan ristiriitaisuuksia. Samassa jutussa puhut itsesi aivan ristiin. Olitko kännissä tai kamoissa kirjoittaessasi tuon sepustuksen.
tapahtuu kaikkialla EU-maissa, ei Suomi ole suinkaan ainoa. Taloudellisessa kehityksessä Suomi on jotakuinkin Ruotsin tasolla, mutta tunnetuista syistä selvästi Norjaa jäljessä. Norjan ei ole kannattanut erittäin rikkaana valtiona liittyä EU:iin, koska se olisi joutunut selkeästi suureksi maksajaksi EU:ssa. Se on neuvotellut omat sopimuksensa suhteessaan EU:iin.
Sinun ei kannattaisi puhua valuutoista tai devalvoinnista. Et ymmärrä asiasta mitään.
Kuvitteletko, että devalvointi on hyvinkin kannattavaa touhua? Ylistätkö niitä aikoja, jolloin Suomen markan arvo luisui alas useiden devalvaatioiden seurauksena?
Juttusi on täyttä roskaa, totuutta ei ole kahta sanaa. Älä kirjoittele sellaisista asioista, joista et todellakaan ymmärrä mitään.
väärin toteutettuna, mutta et liene huomannut, että meillä ei ole enää devalvointimahdollisuutta mutta SILTI valtaosa punikeista haluaa ylläpitää TUPOA, joka toimi vain ja ainoastaan devalvaatioiden ansiosta.
mitään. Et ymmärrä siitä mitään.
Suomessa ei ole mitään devalvaatiotarvetta valuuttaunionissa.
Nykyhallituksen pääministeri ilmoitti myös kannattavansa nykyään perinteistä tupoa.
Ei nämä syksyn liittokohtaiset neuvottelut menneetkään ihan niinkuin piti.
Lopuksi haluan kysyä sinulta.Kuinka devalvoidaan väärin?Sen ymmärrän että väärään aikaan voi devalvoida mutta että väärin????
Hänellä on omakohtaista kokemusta yhdestä jos toisestakin mokasta.
No tehän olette sitten "kohtalon tovereita".Kuin kaksi marjaa.Kumpikin olette töppäilleet aika rajusti.
Eihän Pohjoismaisessa hyvinvointiparatiisissasi pitänyt olla köyhiä nytkään, saati sitten 10-15 vuoden päästä. Vai etkö enää luotakkaan Pohjoismaiseen hyvinvointimalliisi.
Moni varmaan nyt ihmettelee, että miksi, oi miksi, Erkki Liikanen mainitaan presidenttipalstalla, mutta kyllä hän tänne kuuluu, koska, niin hullua kuin se onkin, on Liikanen sdp:n seuraava presidenttiehdokas. Siksi hän on itseoikeutettu presidenttipalstan aihe. Muutenhan hän ei saisi sitä kaivattua mainosta, mistä jokainen presidenttiehdokas on kiitollinen.
mitään eroa aikaisemmin. Tää oli eka kerta.
Minusta sosialistit voisivat lähteä täältä. Kukaan ei jää kaipaamaan ja Suomi olisi senjälkeen kiva maa elää. Heippa teille, älkää tulko takaisin.
Liikaselle kysymys: "Mitä tänään sosialisoitaisiin". Eikö ole loistava iskulause sosiaalidemokraattisen ehdokkaan vaalikampanjaan. En tiedä mistä oikein keksinkin noin hienon lausahduksen, mutta saatte sen joululahjaksi, kun olen niin sanomattoman hyvällä päällä kaikista loistouutisista johtuen.
olet täysissä sielun- ja ruumiinvoimissa.
kaikkia lukea.
Olisin minäkin odottanut Tarjalta vähän muutakin otetta kuin Linnanjuhlat ja seksuaalisesti poikkeavat.
Sinänsä tärkeää, mutta heillähän on jo omat etujärjestönsä.
ei se jouda toteuttamaan mitään muita odotuksia. Pääasia, että pääsee lööppeihin. Olemme saaneet uuden Nykäsen?
..ramille kansan pariin.
Voisihan Halonen mennä vanhusten luo jouluiloa tuomaan.
kun apteekkiin hakemaan kannabis kipulääkettä.
`Hänhän oli juhlissaankin täysin punaiseen kaulaliinaan kietotunut ja huusikin jotakin Ghilen terroristien vapaus huutoa verc...??
Aikamoinen muodonmuutos mainoksen sinisestä Tarjasta punaiseki.
Halosen puhe ja (suluissa kommentit näihin ennenkuulumattomiin neronleimauksiin):
Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiössä Dublinissa 13.11.2007
(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Globalisaation haasteet työmarkkinapolitiikalle ja sosiaaliselle vuoropuhelulle – globaali näkökulma
Globalisaatio on ollut viime vuosien kiivaimpia keskustelunaiheita (ai jaa). Globalisaatiolla on voittajansa ja häviäjänsä, niin valtioiden kesken kuin valtioiden sisälläkin (eihän, ihanko totta). On kuitenkin hyvä, että globalisaatiokeskustelu on viime vuosina kääntynyt vastakkainasettelusta vuoropuheluksi (joo, on se hienoa, että näin on käynyt). Nyt ymmärretään paremmin globalisaation hyödyt ja haitat ja se, että todellinen kysymys on se, miten kehitämme oikeudenmukaisempaa globalisaatiota (kyllä valtaosa ihmisistä on ymmärtänyt globalisaation hyödyt ja haitat aina, eikä vasta nyt, kuten Halonen. Oikeudenmukaisuus on aina todellinen kysymys, aina, ei pelkästään globalissatiossa vaan kaikessa, mutta konlaavin salauspäätösksen tehnyt arvojohtajamme pilkkoo oikeudenmukaisuuden omien tarkoitusperiensä mukaan pieniksi murusiksi).
Euroopan unioni on globaali toimija ja sen myötä sekä unioni että jäsenvaltiot osallistuvat parempaan globalisaation hallintaan niin maailmanlaajuisesti kuin eurooppalaisella tasolla (ihanko totta, olipas taas uusi tieto toikin). Meillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa tämän ilmiön suuntaan (ai miten muka). Yhteiskuntamme perustuvat demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen sekä sosiaaliseen vastuuntuntoon (just joo, niinhän sitä suomalainen toki toivois, puheet eivät vastaa Halosen tekoja Suomen osalta ainakaan).
Tie oikeudenmukaiseen globalisaatioon alkaa kotiovelta (haha). Tämä oli yksi Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission keskeisistä viesteistä (tämä on sanahelinää, laatija ei voi olla itsestään ylpeä kaikessa lapsellisuudessaan).
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuonna 2002 perustama maailmankomissio etsi keinoja globalisaation parempaan hallintaan. Minulla oli kunnia toimia komission puheenjohtajana yhdessä Tansanian silloisen presidentin Benjamin Mkapan kanssa. Komission osanottajat olivat aluksi erimielisiä, mutta keskustelujen tuloksena pystyimme vuonna 2004 julkaisemaan yksimielisen raportin ”Oikeudenmukainen globalisaatio: Mahdollisuuksia kaikille”. (Onko ihan pakko mainistaa itsenään joka paikassa, teot puhuisivat puolestaan, jos niitä olisi. Silloin ei kissaihmisen tarvitsisi itse nostaa omaa häntäänsä).
No jatkan joskus toiste, tää on niin kuolettavan puuduttavaa tekstiä, ettei sitä enempää jaksa lukea eikä kommentoida.
Ai nii, lähde:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=66650
ja puhe jatkuu, lisää neronleimauksia Haloselta:
Raportin suositusten toteuttaminen on ollut vähintään yhtä vaativa tehtävä kuin sen valmistaminen (laiska laskee askeleensa, huh, huh, olipa taas urakka Halosella). EU on kiitettävän aktiivisesti tukenut maailmankomission raportin käsittelyä ja vaikuttanut siihen, että keskustelu globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta on vakiintunut myös kansainvälisen yhteistyön asialistalla (Kiitos, kiitos EU, muistakaa nyt, että Halonen on tyytyväinen teihin ja EU:n jäsenmaan presidenttinä tietenkin siinä samalla itseensä, kuitenkaan yksilöimättä miten EU on sitä tukenut).
Maailmankomission suositukset on otettu osaksi Yhdistyneiden kansakuntien ja monien muiden järjestöjen globalisaatiotyötä (Salaisuudeksi jää, mitä on ”globalisaatiotyö”, mutta huhkitaan vaan). YK:n huippukokous vuonna 2005 antoi tukensa oikeudenmukaiselle globalisaatiolle ja säälliselle työlle yhtenä keskeisenä kehitystavoitteena (odottiko joku, että YK ei antaisi tukeaan? tai jokin muu järjestö, onko jokin ihme että oikeudenmukaisuudelle annetaan ihan tuki). YK:n talous- ja sosiaalineuvoston, ECOSOC:n aloitteesta työllisyyden ja säällisen työn tavoitteiden valtavirtaistamista pyritään tehostamaan maailmanjärjestön kaikessa toiminnassa (nytkö vasta, Halosen ansiosta, niinkö?) . Niitä käytetään esimerkiksi vuosituhattavoitteiden toteutumisen seurannan indikaattorina (Oooooh!).
Kansainvälinen työjärjestö ILO on tehnyt maailmankomission työtä tunnetuksi ja pitänyt komissiomme suosituksia esillä monin tavoin (ei se ole mitenkään tunnettu, eli tuo ei pidä paikkaansa ). ILO ja EU-puheenjohtajana toimiva Portugali järjestivät hiljattain Lissabonissa politiikkafoorumin säällisestä työstä ja oikeudenmukaisesta globalisaatiosta (juu tiedetään, kokoustettu on taas). ILO:n vihreät työpaikat –aloitteessa (green jobs) säällisen työn tavoite yhdistyy kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen (upeeta siis, wau). Aloitteella halutaan tukea työmarkkinaosapuolten ja hallitusten yhteistyötä, jotta työmarkkinoilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen väistämättä aiheuttamiin haasteisiin (SAK:n agitaattoriko siellä nyt pikkasen nostaa päätään, uppista sentään).
Työ oikeudenmukaisemman globalisaation hyväksi onkin ollut hyvää harjoitusta kestävän kehityksen laajempien haasteiden kohtaamiseen (toistan taas, että mitä on globalisaatiotyö?). Ei riitä, että ihmiskunta voi hyvin. Ihmisen hyvinvoinnin on käytävä käsi kädessä luonnon hyvinvoinnin kanssa (idioottimainen lausahdus Haloselta, ihminenhän on osa luontoa, vai robottinako Halonen pitää itseään). Maailmanlaajuinen kestävä kehitys on mahdollista vain, jos pidämme aidosti huolta ihmisistä ja olemme samalla vahvasti ympäristötietoisia (ole sinä Halonen aidosti tietoinen siitä, että kuulijan älyllisyyden aliarvioiminen kansainvälisillä foorumeilla pitämissäsi puheissa on SUOMEN EDUN VASTAISTA).
Puhe ei vieläkään ole lopussa, mutta ei näitä Halosen latteuksia ja itsestäänselvyyksiä tämän enempää kerralla jaksa, joten palataan, ja lähde on tossa edellisessä viestissä, olen niin uupunut tästä lattauksien määrästä, että en jaksa edes linkittää enää. Kuinka uupunut sitten on se joukko, joka on joutunut kuuntelemaan Halosen puheen YHDELLÄ ISTUMALLa, ilman taukoja. Voi hirveyksien hirveys.
Joulu pakkaa päälle ja tää on vieläkin kesken, mutta yritetään jatkaa kommentointia:
Eri kansainvälisissä järjestöissä globalisaatio on tullut strategiseksi painopisteeksi kunkin omasta näkökulmasta (wau, mikä havainto). Vaikka kansainväliset järjestöt keskittyisivätkin vain ydinosaamiseensa, niiden pyrkimykset liittyvät aina toisiinsa (eipäs liity). Meidän on siis panostettava johdonmukaisuuteen (keiden meidän? ja millä panoksilla =lue lihaksilla?).
Valitettavasti johdonmukaisuuden puute kansallisella tasolla moninkertaistuu kansainvälisellä tasolla (juu ja tässä Halosen puheessa valitettavasti johdonmukaisuuden puute monikertaistuu presidenttitasolla). Saman valtion edustajilla voi olla kovin erilaiset käsitykset samasta kysymyksestä riippuen siitä, missä organisaatiossa kysymystä satutaan käsittelemään (tämä ei ole uhka, vaan mahdollisuus, ja positiivinen eikä negatiivinen asia, että mielipiteitä ja näkökulmia on useampiakin kuin vain se yksi ainoa Halosen oikeaksi uskoma. Päinvastoin kuin Halonen kuvittelee, joukossa nimenomaan ei tyhmyys tiivistyy). Lisäksi kansainvälisten järjestöjen välisessä yhtenäisyydessä, yhteistyössä ja tietojen jakamisessa on paljon toivomisen varaa. (mitä järkeä on luoda eri järjestöjä, jos yhtenäisyyttä havitellaan. Silloinhan riittää yksi järjestö, Halosen johtamana tietenkin).
Minulla oli lokakuun alussa mahdollisuus puhua muun muassa johdonmukaisuuden tärkeydestä tämän vuoden WTO-foorumissa (Public Forum), jonka aiheena oli ”Kuinka WTO voi auttaa globalisaation valjastamisessa?”. (Mahdollisuus oli ja meni). Tämän päivän WTO ei enää ole pelkästään teollistuneiden maiden kerho, vaan järjestö on kehittynyt aidoksi maailmanjärjestöksi, jonka jäsenistä enemmistö on kehitysmaita. (Sen Halosen puheen ansiostako WTO nyt sit muuttui vai, miksi nämä toisistaan irrallaan olevat asiat mainitaan tässä puheessa?)
Kaupankäynti ja kauppasopimukset ovat yhteydessä ei-taloudellisen kehityksen ulottuvuuksiin kuten ympäristöön, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin (siis MITÄH!!!). Kaupankäynti ei edistä kehitystä, mikäli tuotteita valmistetaan epäinhimillisissä olosuhteissa (ei niin, onko tuo joku uutinen muka). Hallitusten on kannettava vastuunsa (niin on, onko tuo joku uutinen muka). Onneksi kuluttajat ovat jo alkaneet valinta tuotteita reiluuden perusteella (sorry Halonen, vain rikkaat kuluttajat voivat valita, köyhien on pakko ostaa halvinta). WTO:n on puolestaan taattava yleismaailmallinen, sääntöihin perustuva, avoin ja oikeudenmukainen monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä. (Miten aiot Halonen valvoa, että WTO tekee niinkuin Halonen määrää).
EU on merkittävä tekijä kehityspolitiikassa ja kansainvälisessä kaupassa (niinhän sinä kuvittelet). Sillä, miten me tuomme esille globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden, on siis merkitystä (pelkkää puppua, mitä merkitystä ja kenelle, jää kokonaan yksilöimättä vastuuta sanoistaan pakoillen). Suomen puheenjohtajuuskaudella viime syksynä hyväksyttiin meidän kaikkien ohjenuoraksi neuvoston päätelmät ihmisarvoisesta työstä – liittyen myös kauppaan ja kehitysyhteistyöhön (Suomen puheenjohtajuuskaudella ei muuta toivottu, kuin että kausi menisi ohi, mitään johtajuutta ei Suomi osoittanut).
EU:n vuoropuhelussa eri maiden ja alueiden kanssa globalisaatioon liittyvät kysymykset ovat säännönmukaisesti esillä (kiva tietää että Halonen kiertää raportoimassa EU:n asioista avustaen näin EU:n tiedotuttajaviranomaista, kiva). Esimerkkeinä käyvät ASEM-huippukokous viime syksynä Helsingissä ja ensi vuoden toukokuussa Limassa järjestettävä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välinen huippukokous (Esimerkkinä mistä?). Kumppaneitamme näyttävät kiinnostavan meidän eurooppalaisten kokemukset Lissabonin strategiasta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämä on tullut esille omissakin keskusteluissani kollegojeni kanssa – muun muassa Chilen presidentti Bacheletin ja Brasilian presidentti Lulan Suomeen tekemien valtiovierailujen aikana (meillä on käynyt vieraita, jeeee!!)
En jaksa tällä erää enempää, minä säästän lukijoita, toisin kuin Halonen kuulijaparkojaan.
Lähdettä en jaksa linkittää taaskaan, mutta etsivä löytää.
Palaillaan, kun voimia on saatu taas Halosen julistuksen purkamiseen
Ei siitä muista yhtään mitään jälkeen päin. Oikeassa olet, ei ole köyhällä varaa reiluun kahviin. Toinen avautumaton asia on se ilmastonmuutos, että miksi se pitää politisoida.
Iltalehti:
"
Kuuden nuorukaisen edustusjoukko herätti Halosessa kuitenkin pientä ihmetystä.
- Mihinkäs te olette tytöt jättäneet, hän vitsaili.
"
Lähde:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712207008946_uu.shtml
Lusiaryhmältä hän sensijaan ei kysynyt: "Mihinkäs te olette pojat jättäneet"
Hmmmmm...
No niih, jatketaas taas huhkintaa:
Lissabonin strategia on erittäin hyvä globalisaatiostrategia, mutta sen toimeenpano ei ole toteutunut aivan suunnitellusti kaikissa jäsenvaltioissa (eli se ei ole hyvä stategia, kun sitä ei kerran saada toteutumaan, vaan niin huono strategia). Uskon, että Lissabonin strategialla voidaan vastata globalisaation haasteisiin (uskoohan monet Leniniinkin). Meidän on kuitenkin pidettävä kiinni samanaikaisesti sekä taloudellista kasvusta, työllisyydestä, yhteiskunnallisesta koheesiosta että kestävästä ympäristöpolitiikasta (tartutaan lahkeeseen). Kapea-alaisuus ei voi olla riittävä vastaus globaaleihin kysymyksiin (No nyt varmaan seuraavassa kappaleessa kuulemme Haloselta riittävän vastauksen sitten).
Muutama viikko sitten puhuin aiheesta ”Kuinka hyvinvointivaltio voi toimia globalisoituvassa maailmassa?” London School of Economics and Political Science –yliopistossa (puhuit, puhuit, mutta et sanonut mitään). Keskustelu nuorten kanssa oli vakuuttavaa (Nuoret vakuuttivat Halosen). Oma vastaukseni – ja heidän vastauksensa – otsikon kysymykseen oli kyllä (Otsikon kysymykseen KUINKA, ei voi vastata KYLLÄ!!!). Kokemuksemme Suomessa on osoittanut, että hyvinvointiyhteiskunnan peruselementit ovat myös avaintekijöitä kansainvälisessä kilpailussa menestymiseen (tehtaat suljetaan, siinä meidän kokemus). Me tuemme avointa ja dynaamista markkinataloutta, mutta järjestelmämme perustuu vahvaan sosiaaliseen vastuuntuntoon (kenen tunteisiin, ei Halonen tiedä, mitä yksityiset kansalaiset tuntevat, Halonen ei voi perustaa mitään toisten ihmisten tunteiden varaan). Ilmaisen perus- ja korkeakoulukoulutuksen, julkisen terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen turvaaminen auttavat ihmisiä sopeutumaan muutoksiin. (ja kasvattavat verotaakkaa, Halonen jätti negatiiviset puolet kertomatta).
Kaikki Pohjoismaat – viisi pohjoismaista sisarusta, kuten kutsun näitä maita – ovat sijoittuneet erittäin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, jotka ovat koskeneet kilpailukykyä, kestävää ympäristöpolitiikkaa, teknologiaa ja sosiaalisia oloja.(viisi pohjoismaista sisarusta ei ole virallinen termi, Halosen näin puhuessa kuulijat eivät ilman selittelyjä tiedä, mitä hän tarkoittaa, mutta ehkä se on Halosen tarkoituskin, ettei häntä ymmärretä). Maiden välillä on paljon eroavaisuuksia, mutta yhdistävänä tekijänä on samankaltainen yhteiskuntamalli eli hyvinvointivaltio. (Se että Halonen nimittää pohjoismaita hyvinvointivaltioiksi ei suinkaan tarkoita sitä että ne itse nimittäisivät itseään hyvinvointivaltioksi. Amerikkakin nimittää itseään Welfare State. Joka päivä tulee telkkarista Perhe on Pahin ohjelma, ja alussa joka kerta Archie Bunker Edithin kanssa haikailee aikoja ennen Welfare Statea, tyyliin: ”Didn`t need no Welfare State”.
Siirtyminen yhä hienojakoisemman ja tehokkaamman työnjaon maailmanmarkkinoihin on Euroopalle mahdollisuus – ei uhka. (Läskiks meni Halonen, ihan ihan läskiks). Maat joutuvat kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan, mikä edellyttää sijoittamista koulutukseen, luovuuteen ja innovaatioihin. (Ei merkitse, nämä voi ostaa ulkopuolelta, jos on rahhooo). Työmarkkinoilla keskeisiksi tavoitteiksi nousevat tuottavuutta vahvistavat toimintatavat ja hyvä työn organisointi sekä osaamisen ja koulutuksen jatkuva päivittäminen eli elinikäinen oppiminen. (Ei ne nyt vasta mihinkään nouse, kyllä nämä on aina olleet tavoitteena).
Euroopalla menee juuri nyt suhteellisen hyvin; taloudellisesti olemme dynaamisessa vaiheessa. (Ei pidä paikkaansa). Työpaikkoja ei voi kuitenkaan väkisin pitää Euroopassa. (eikä sosialistisissakaan paikoissa, eikä missään mikään väkisin onnistu, hyvä kun Halonenkin on tämän vihdoin tajunnut, lähes seitsemänkymppisenä). Suurimittaiset työpaikkojen menetykset, jotka johtuvat teollisuuslaitosten sulkemisesta, aiheuttavat vakavia seurauksia kyseisten alueiden asukkaille. (Ihanko totta, eikös se olekkaan uhan sijasta nyt mahdollisuus), Kielteiset vaikutukset saattavat koskea kokonaisia kaupunkeja tai kyliä. (kaupungit ja kylät eivät tunne mitään. Kaupungit ja kylät, voi voi miten säälittää nuo kaupungit ja kylät, nyyh, nyyh).
Järjestelmämme on perustuttava siihen, että autamme ihmisiä pääsemään vaikeiden aikojen yli ja tuemme heitä työnhaussa. (Ei vaan järmestelmämme on perustuttava siihen, että ihmiset eivät kohtaa vaikeita aikoja). Esimerkiksi koulutuksen kehittäminen sekä työttömyysturvaetuuksien joustavampi ja aktivoivampi käyttö helpottaisivat sopeutumista tilanteisiin, joissa muutokset ovat välttämättömiä. (Vain pinttynyt punikki ei kestä muutoksia, kyl muut sopeutuu ja haluaa muutoksia).
Kansainvälisen työnjaon dynamiikan muuttuessa ja kilpailullisten paineiden kohdistuessa entistä enemmän myös korkean osaamisen työvoiman tehtäviin, tulevat koulutuksen kehittämisen haasteet yhä suuremmiksi. (Oppimestarina Halonen). Koulutuksen laadusta, ei niinkään sen määrästä, tulee tällöin keskeinen kilpailukykytekijä. (Ei tule, näin on aina ollut). Tämä ei koske ainoastaan vanhempia työntekijöitä vaan myös nuoria ihmisiä. (Inhottavaa erottelua, ikärasistinen mainita paljastaa Halosen luokittelevan ihmisryhmiä). Heidän koulutuksensa muuttuu tulevaisuudessa vanhentuneeksi nopeammin kuin meidän edellisen sukupolven edustajien. (Ei pidä paikkaansa, heidän koulutuksensa ei muutu vanhentuneeksi vaan on täydennettävissä, ei vanhentunut. Pitäs vähän ajatella mitä sanoo).
Vieläkään ei päästy loppuun, mutta suutuin niin Halosen väitteistä, että lopetan tältä erää tähän ennenkuin hihat palaa lopullisesti.
Palaamme kuitenkin asiaan, koska jonkunhan on pakko lukea Halosenkin puhe, eli meidän on jatkettava, ei auta, ei auta.
Noniin, tässä loppuhuipennus Halosen puheeseen, jota ei voi jättää totuudeksi tässä maailmassa:
Koulutus lisää kykyä elämänhallintaan ja valintoihin (ei ainakaan koirakoulutus, vaan tapahtuu päinvastoin, koira odottaa kouluttajalta ohjeita osaamatta tehdä mitään). Se antaa ihmisille myös tilaisuuksia käyttää osaamistaan ja kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisella tavalla itsensä, perheensä ja yhteiskunnan hyväksi. (Tilaisuuksia ei anneta, ne otetaan). Työelämässä koulutus on perinteisesti ollut turvallinen “vakuutus” työttömyyttä vastaan ja myös väline hyvän palkkakehityksen saavuttamisessa. (Punikeilla väline on ollut perinteisessti se SAK, koulutuksesta tai sen puutteesta riippumatta, samoin sdp:n jäsenkirja valtionvirkojen saamiseksi. Koulutus tulee kaukana, kaukana perässä). Naisten ja miesten samapalkkaisuuden edistämisessä tarvitaan kyllä muitakin toimia kuin koulutuksen lisääminen – naiset ovat jo usein paremmin koulutettuja kuin miehet. (Naiskiintiöt ei ainakaan ole ratkaisu, koska silloin Halonen voi heittää hyvästit investoinneille maassamme).
Yhteiset EU-tason periaatteet toimivat hyödyllisinä kannustimina jäsenvaltioille työmarkkinoiden kehittämisessä. (Mitäs yhteisiä periaatteita niitä sit on muka?) Myös jäsenmaiden välinen kokemusten vaihto on tärkeää, vaikka mallien kopioiminen maasta toiseen ei sellaisinaan olisikaan mahdollista. (mallien kopioiminen on laitonta). Esimerkiksi EU:ssa parhaillaan käynnissä oleva ns. flexicurity-keskustelu voi tuottaa sellaisia ”sosiaalisia innovaatioita”, joita maat voivat hyödyntää omassa kansallisessa politiikassaan. (käsittämättömän tyhjä ja sisältököyhä lausahdus taas kerran, vai tuottaa, tai sit ei).
* * *
ILO:n ydinsopimukset, joista on johdettu järjestäytymisoikeus ja ennen kaikkea kolmikantaperiaate työelämää koskevissa lainsäädäntöhankkeissa, on otettava huomioon yhteiskuntiemme kehittämisessä. (edellyttäen, että äänestäjät niin haluavat, muuten ei, siis demokratioissa, oteta SAK:n kolmikantaperiaatetta huomioon mitenkään). Nämä perusperiaatteet ovat keskeinen osa kansalaisdemokratiaa. (eivät ole, keskeinen osa kansalaisdemokratiaa on äänetäminen ja kansalaisaloitteet, kansalaiset määrittelevät mikä on keskeistä kansalaisdemokratiaa, ei viranomaiset eikä presidentti).
EU tukee työmarkkinaosapuolten välillä käytävää vuoropuhelua ja unionin perussopimus antaa työmarkkinaosapuolille oikeuden ja tietyt menettelytavat sopia useista työelämän kysymyksistä. (artikla olis kiva jos mainittais, muuten en tota usko). Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolet ovat käyttäneet hyväksi tätä mahdollisuutta – viimeksi on saavutettu puitesopimus työssä tapahtuvasta häirinnästä ja väkivallasta (”Autonomous Framework Agreement on Harassment and Violence at Work”). (eikös häirinät ja väkivalta ole poliisiasia, eikä työmarkkina-asia) Esimerkkejä on muitakin (edellistä parempi esimerkki olis paikallaan).
Työskentely kolmikantaisesti on varsin tehokasta. Tällaisessa valmistelussa särmät hioutuvat ja lopulta usein löytyy sellainen ratkaisu, jossa kaikkien kolmen osapuolen – työmarkkinaosapuolten ja hallituksen – näkemykset on sovitettu yhteen. (konsensus oli, tuli ja meni, eikä se palaa, kuten ei tupokaan, Halonen haaveile vaan). Syntyy kokonaisuus, jota voi kutsua win-win –tilanteeksi; kaikki ovat kutakuinkin tyytyväisiä lopputulokseen. (ei toimi, ei) Mallin toimivuus hyödyttää koko yhteiskuntaa ja lisää yhteiskunnan ennustettavuutta. (suunnitelmatalous takas, jeeeeee)
Niin kutsuttuun pohjoismaiseen työmarkkinamalliin kuuluu yhtenä erityispiirteenä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä hallituksien kanssa. Kaikkien suomalaisten keskusjärjestöjen edustajat ovat tänään täällä edustettuina. On todettava, että tilanne Suomessa ei juuri tällä hetkellä ole aivan rauhallinen sairaanhoitajien työtaistelun vuoksi. Toivon, että asiassa löydetään pian kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva ratkaisu. (Rahalla siitä selvitään, Halonen, markkinataloudessamme, vaikka Ihalaisesi jääkin sivuraiteella nyt ja jatkossa).
Työmarkkinaosapuolten rooli tässä globalisaation aiheuttamassa uudessa ja erittäin vaativia ratkaisuja edellyttävässä tilanteessa on erittäin tärkeä. (Työmarkkinaosapuolilla ei tule olemaan mitään roolia). Yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa on vaativa tehtävä. (Kui niin, nehän on ihan kesyjä nallekarhuja kun ne pistää pullaa ja kahvia mussuttamaan). Se on sitä myös työmarkkinajärjestöille itselleen, sillä heiltäkin toivotaan modernisoitumista sekä uusia ja luovia ajattelutapoja. (Nyt pistit työmarkkinajärjestöille pahan, ei ne modernisoidu eikä mitään muutakaan).
Eurooppalaisen tason työmarkkinaosapuolten kanssa toteutettava yhteistyö on erityisen tärkeä tekijä rakennettaessa kansalaisten Eurooppaa. (Kilpailuhaitta). Aito yhteistyö eurooppalaisella tasolla edellyttää myös yhteistä eurooppalaista tahtoa, jossa sovitetaan yhteen yritysten ja työntekijöiden tarpeet tasapainoisesti. (yrityksen ja työntekijän etu on aina sama, ei vastakkainen, kuten Halonen toivoo olevan voidakseen sitten muka taistella sortajatyönantajaa vastaan vanhanaikaisesti) Ja jos ja kun molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, olemme eurooppalaisina ihmisinä valmiimpia maailmanlaajuisesti edistämään ihmisarvoista työtä ja oikeudenmukaisempaa globalisaatiota. (Maailma ei halua sosialistista internationaalia, maailmanvallankumousta eikä mitään muutakaan Halosen sosialistipropagandaa. On häpeällistä, että Suomen presidentti piti tämmösen puheen ja se on kaikkien kilpailijamaidemme toimijoiden luettavissa.
Kiitos mielenkiinnostanne. (kuinka moni oli vielä hereillä tässä vaiheessa, hei Halonen, se ääni oli kuorsaus, ei hyväksyntähyminää).
Olihan urakka, huh, huh. Nyt tiedän miksi Halonen hölisee mitä sattuu, kukaan ei koskaan jaksa lukea hänen juttujaan eikä kuunnella. Yleensä kun ihminen pitää puheen se aina jollain lailla sykähdyttää tai elähdyttää, herättää oivalluksen tai uuden näkemyksen. Tämä ei tehnyt mitään noista, pelkkiä latteuksia ja itsestäänselvyyksiä, ikäänkuin kuulijat olisivat tulleet jostain vieraalta planeetalta tänne täysin uuteen ja ennenkuulumattomaan maailmaan tietämättä maapallosta mitään, ikäänkuin kuulijat eivät olisi edes esikouluastetta suorittaneet, ikään kuin kuulijat eivät olisi ottaneet aivojaan mukaan lähtiessään kuulemaan Halosta. Miten Halonen saattaa olettaa, että kukaan ei vaivautuisi miettimään mitä hänen vailla mitään sisältöä oleva puheensa oikeestaan tarkoittaa, eli ei mitään. Puheen kirjoittaja ei ollut edes itse paneutunut tehtäväänsä tai jos oli, ja tämä on lopputulos, niin se on vielä kaameempaa kuin että hän olis vaan hutiloinut.
Panen mielihyvällä merkille, että kaikki, ihan ihan kaikki, ovat kanssani samaa mieltä Halosen puheesta.