kysymys ex

EEH-HEH-HEH-HEE!

Perehtymällä luonnontieteeseen ja fysiikkaan saattaa löytää ainoastaan itsensä nuolemasta Jorma Ollilan... noh, vaikka kenkiä. Luonnontiede ja fysiikka antavat vain vastauksia lunnontieteeseen ja fysiikkaan. Kuitenkaan elämä ei ole luonnontiedettä ja fysiikkaa kuin ainoastaan insinööreille.

Missähän helvetin laboratoriossa teikäläisiä oikein kypsytetään?

En usko Jumalaan, mutta noin yksinkertaisiin selityksiin tukeutuminen lähentelee jo yksisilmäisyyttä. "Oikea tieto on perusteltua väitettä...". Todista ettet ole uskossa! Kaiva faktat esiin.

Topu kirjoitti:

EEH-HEH-HEH-HEE!

Perehtymällä luonnontieteeseen ja fysiikkaan saattaa löytää ainoastaan itsensä nuolemasta Jorma Ollilan... noh, vaikka kenkiä. Luonnontiede ja fysiikka antavat vain vastauksia lunnontieteeseen ja fysiikkaan. Kuitenkaan elämä ei ole luonnontiedettä ja fysiikkaa kuin ainoastaan insinööreille.

Missähän helvetin laboratoriossa teikäläisiä oikein kypsytetään?

En usko Jumalaan, mutta noin yksinkertaisiin selityksiin tukeutuminen lähentelee jo yksisilmäisyyttä. "Oikea tieto on perusteltua väitettä...". Todista ettet ole uskossa! Kaiva faktat esiin.

Missähän maailmassa sinä elät?
Todellisessa maailmassa, se kun avaat silmäsi ja näet jos et ole sokea, perustuu aineeseen, aineoppi on fysiikkaa ja elämän selittää luonnontieteet.
Eiköhän tuo tekniikka ole enemmänkin insinöörien laji.
Siis elätkö sinä sitten erillään irti todellisuudesta?
Jospa sinä perustelet oikean tiedon?
Missähän "apukoulussa" muuten itse olet tietosi ammentanut, olisko syytä opetella ensin edes alkeelliset perustiedot, ennenkuin alkaa esittää mielipiteitään.

.pp.. kirjoitti:

Missähän maailmassa sinä elät?
Todellisessa maailmassa, se kun avaat silmäsi ja näet jos et ole sokea, perustuu aineeseen, aineoppi on fysiikkaa ja elämän selittää luonnontieteet.
Eiköhän tuo tekniikka ole enemmänkin insinöörien laji.
Siis elätkö sinä sitten erillään irti todellisuudesta?
Jospa sinä perustelet oikean tiedon?
Missähän "apukoulussa" muuten itse olet tietosi ammentanut, olisko syytä opetella ensin edes alkeelliset perustiedot, ennenkuin alkaa esittää mielipiteitään.

Siis ei vastausta yksinkertaiseen väitteeseen: olet mitä todennäköisimmin uskossa.

Millaisilla luonnontieteellisillä ja fysikaalisilla parametreillä alat perustella uskonnollisia tai filosofisia kysymyksiä?

Uskossa, varsinkin kristinuskossa, kyse on rakkauden kokemuksesta. Useimmat uskovaiset ovat käyneet samat "apukoulut" kuin minäkin. En tiedä sitten missä laboratoriossa tieto sinun päähäsi on kaadettu?

Jos kyse olisi pelkästään fysikaalisesta ja luonnontieteellisestä tiedosta, tässä maailmassa ei olisi yhtään uskovaista. Siis kyse ei ole siitä. Hieman päättelykykyä pyytäisin -sellaista ainakin meidän "apukoulussa" opetetaan.

Ei kukaan menetä uskoaan lukemalla fysiikkaa!!! Ja vielä peruskirjallisuutta. Heh-heh: "Lukion fysiikkaa 1" - tuo Saatanallinen Musta Raamattu! Heh!

Kerropa nyt, Viisas Mies, mitkä fysiikan ja luonnontieteiden kvantitatiivisista tutkimusmetodeista taas olivatkaan valideja, kun ongelmakenttanä on tutkia ihmisen uskoa ja epäuskoa?

Oikeaa tietoa ei ole, koska lisääntyvän informaation myötä myös mielikuva todellisuudesta on jatkuvassa muutostilassa. Niin paitsi ehkä sinulla.

Btw: Mitä ilmeisimmin elän eri todellisuudessa kuin sinä. Tässä parallellissa maailmassa apukoulussakin on humanistinen tiedekunta.

Topu kirjoitti:

Siis ei vastausta yksinkertaiseen väitteeseen: olet mitä todennäköisimmin uskossa.

Millaisilla luonnontieteellisillä ja fysikaalisilla parametreillä alat perustella uskonnollisia tai filosofisia kysymyksiä?

Uskossa, varsinkin kristinuskossa, kyse on rakkauden kokemuksesta. Useimmat uskovaiset ovat käyneet samat "apukoulut" kuin minäkin. En tiedä sitten missä laboratoriossa tieto sinun päähäsi on kaadettu?

Jos kyse olisi pelkästään fysikaalisesta ja luonnontieteellisestä tiedosta, tässä maailmassa ei olisi yhtään uskovaista. Siis kyse ei ole siitä. Hieman päättelykykyä pyytäisin -sellaista ainakin meidän "apukoulussa" opetetaan.

Ei kukaan menetä uskoaan lukemalla fysiikkaa!!! Ja vielä peruskirjallisuutta. Heh-heh: "Lukion fysiikkaa 1" - tuo Saatanallinen Musta Raamattu! Heh!

Kerropa nyt, Viisas Mies, mitkä fysiikan ja luonnontieteiden kvantitatiivisista tutkimusmetodeista taas olivatkaan valideja, kun ongelmakenttanä on tutkia ihmisen uskoa ja epäuskoa?

Oikeaa tietoa ei ole, koska lisääntyvän informaation myötä myös mielikuva todellisuudesta on jatkuvassa muutostilassa. Niin paitsi ehkä sinulla.

Btw: Mitä ilmeisimmin elän eri todellisuudessa kuin sinä. Tässä parallellissa maailmassa apukoulussakin on humanistinen tiedekunta.

Miten tulla ateistiksi, vai mitä?
Vastasin,oikealla tiedolla siitä maailmassta jossa elämme ja jossa kaikki perustuu aineeseen, eli aineen molekyyleihin ja niistä muodostuneisiin ryhmiin.
Sitä kutsutaan fysiikaksi.
Fysiikalla taas tarkoitan paljon enemmän kuin lukion oppikirjaa, josta siitäkään et ilmeisesti ole ymmärtänyt mitään.
Luonnontiede taas selittää elämän ja sen synnyn maapallolla, ja ukottavammin varmasti kuin suuri "totuuden" kirja Raamattu jossa jo ensinmäisessä lauseessa valehdellaan.
Fysiikassa ja luonnontieeteessä ei uskonnon ja filosofian kysymyksiä juuri perustella muulla kuin että nekin ovat aivojen sähköistä toimintaa.
Miksi nillä muuten pitäisi perustella uskoa,koska niillähän tutkitaan ja perustellaan todellisuutta?
Uskoa ja filosofisoijahan voi jos haluaa, vaikkei niillä ole mitään tekemistä itse todellisen tiedon kanssa.

>Uskossa on kyse rakkauden kokemuksesta<

Se ja kaikki muutkin tunnetilat ja reaktiot ovat fysikaalinen ilmiö ihmisessä, ei tuon nyt tarvitse kovin vaikeeata olla ymmärtääkseen ilman laboratorioitakin.

>jos kyse olisi pelkästään fysikaalisesta ja luonnontieeteellisestä tiedosta, tässä maailmaassa ei olisi yhtään uskovaista<

Maailman todellisuudessa on juuri siitä kysymys, jos sinun mielestäsi maailmassa on jokin muusta maailmasta irrallinen "henkinentotuus maailma"niin
sitten vain todistamaan se.
Se etteivät uskovaiset haluaa luopua uskostaan, on tietenkin heidän asiansa, uskon perusta on kait kuitenkin ns. pyhissäkirjoissa joka kristityillä on Raamattu.
Se taasen on niinkuin sanoin, jo ensinmäisessä lauseessaan virheellinen, jos nyt haluaa perustaa uskonsa valheellisuuteen siitä vain.
Mutta jos alkaa ottaa selvää todellisesta maailmankaikkeudesta, sen koostumuksesta,suuruudesta, järjestyksestä, elämänsynnystä ja sen monimuotoisuudesta on pakko valita, uskooko hyvin petusteltuun todenmukaisesti havaittuihin todellisiin asioihin, vai vanhoihin tarinoihin, myytteihin ja kertomuksiin.
Tästä kait on kysymys,uskovaiset mielummin perustavat "tietonsa" mielummin niihin koska niin heidät on lapsesta asti kasvatettu.
Loogisesti ajattelevan ihmisen on pakko tehdä valinta, koska jompikumpi tiedoista on väärää.
Raamatuun perustuva tieto, tai tutkittuun perusteltuun ja totuudenmuksisesti havaittuun perustuva tieto.

>Oikeaa tietoa ei ole, koska lisääntyvän informaattion myötä myös mielikuva todellisuudesta on jatkuvasti muutostilassa<

Tässä tieteellinen realismi, erottaa arkikokemuksien ilmikuvan ja tieteellisten teorioiden antaman tieteellisen kuvan.
Tieteellinen kuva on ensisijainen, se sekä selittää että korjaa ilmikuvan käsityksiä.
Silloin totuus on perusteltua väitettävyyttä, tai ideallista hyväksyttyvyyttä väitteet ovat lähellä totuutta.
Tiede on silloin edistynyt, kuin uudet korjatut teoriat ovat lähempänä totuutta kuin vanhat.
Tieteellinen tieto on aina enemmän tai vähemmän epävarmaa ja epätäsmällistä.
Mutta silti tiede kykenee korjaamaan omia virheitään ja näin lähestymään totuutta.

>mitä ilmeisemmin elän eri todellisuudessa kuin sinä<

Minä elän siinä tieteellisesti havaitussa maailmassa, entä sinä?

..pp.. kirjoitti:

Miten tulla ateistiksi, vai mitä?
Vastasin,oikealla tiedolla siitä maailmassta jossa elämme ja jossa kaikki perustuu aineeseen, eli aineen molekyyleihin ja niistä muodostuneisiin ryhmiin.
Sitä kutsutaan fysiikaksi.
Fysiikalla taas tarkoitan paljon enemmän kuin lukion oppikirjaa, josta siitäkään et ilmeisesti ole ymmärtänyt mitään.
Luonnontiede taas selittää elämän ja sen synnyn maapallolla, ja ukottavammin varmasti kuin suuri "totuuden" kirja Raamattu jossa jo ensinmäisessä lauseessa valehdellaan.
Fysiikassa ja luonnontieeteessä ei uskonnon ja filosofian kysymyksiä juuri perustella muulla kuin että nekin ovat aivojen sähköistä toimintaa.
Miksi nillä muuten pitäisi perustella uskoa,koska niillähän tutkitaan ja perustellaan todellisuutta?
Uskoa ja filosofisoijahan voi jos haluaa, vaikkei niillä ole mitään tekemistä itse todellisen tiedon kanssa.

>Uskossa on kyse rakkauden kokemuksesta<

Se ja kaikki muutkin tunnetilat ja reaktiot ovat fysikaalinen ilmiö ihmisessä, ei tuon nyt tarvitse kovin vaikeeata olla ymmärtääkseen ilman laboratorioitakin.

>jos kyse olisi pelkästään fysikaalisesta ja luonnontieeteellisestä tiedosta, tässä maailmaassa ei olisi yhtään uskovaista<

Maailman todellisuudessa on juuri siitä kysymys, jos sinun mielestäsi maailmassa on jokin muusta maailmasta irrallinen "henkinentotuus maailma"niin
sitten vain todistamaan se.
Se etteivät uskovaiset haluaa luopua uskostaan, on tietenkin heidän asiansa, uskon perusta on kait kuitenkin ns. pyhissäkirjoissa joka kristityillä on Raamattu.
Se taasen on niinkuin sanoin, jo ensinmäisessä lauseessaan virheellinen, jos nyt haluaa perustaa uskonsa valheellisuuteen siitä vain.
Mutta jos alkaa ottaa selvää todellisesta maailmankaikkeudesta, sen koostumuksesta,suuruudesta, järjestyksestä, elämänsynnystä ja sen monimuotoisuudesta on pakko valita, uskooko hyvin petusteltuun todenmukaisesti havaittuihin todellisiin asioihin, vai vanhoihin tarinoihin, myytteihin ja kertomuksiin.
Tästä kait on kysymys,uskovaiset mielummin perustavat "tietonsa" mielummin niihin koska niin heidät on lapsesta asti kasvatettu.
Loogisesti ajattelevan ihmisen on pakko tehdä valinta, koska jompikumpi tiedoista on väärää.
Raamatuun perustuva tieto, tai tutkittuun perusteltuun ja totuudenmuksisesti havaittuun perustuva tieto.

>Oikeaa tietoa ei ole, koska lisääntyvän informaattion myötä myös mielikuva todellisuudesta on jatkuvasti muutostilassa<

Tässä tieteellinen realismi, erottaa arkikokemuksien ilmikuvan ja tieteellisten teorioiden antaman tieteellisen kuvan.
Tieteellinen kuva on ensisijainen, se sekä selittää että korjaa ilmikuvan käsityksiä.
Silloin totuus on perusteltua väitettävyyttä, tai ideallista hyväksyttyvyyttä väitteet ovat lähellä totuutta.
Tiede on silloin edistynyt, kuin uudet korjatut teoriat ovat lähempänä totuutta kuin vanhat.
Tieteellinen tieto on aina enemmän tai vähemmän epävarmaa ja epätäsmällistä.
Mutta silti tiede kykenee korjaamaan omia virheitään ja näin lähestymään totuutta.

>mitä ilmeisemmin elän eri todellisuudessa kuin sinä<

Minä elän siinä tieteellisesti havaitussa maailmassa, entä sinä?

Ateismi= Jumalan olemassaolon kieltäminen, jumalankieltäminen. Ateisti=jumalankieltäjä (Gummeruksen Suuri Sivistyssanakirja).

Tästähän on kysymys? Oletko itse entinen uskovainen, joka on menettänyt uskonsa tutustuttuaan tieteelliseen maailmannäkemykseen? En oikein jaksa uskoa siihen.

Tai tunnetko itse kuinka monta henkilöä, jotka olisivat menettäneet uskonsa opiskeltuaan fysiikkaa? Minä en tunne yhtään tällaista henkilöä, mutta sitäkin enemmän tiedeyhteisössä työskenteleviä, jotka tästä kaikesta huolimatta ovat uskossa.

Minä en itse usko minkäänlaisiin jumaluuksiin, mutta en myöskään puhtaaseen materialismiin kuten sinä. Ihmisellä on alitajunta sekä geneettinen tietopankki, Universaali Mieli, jota monet erehtyvät luulemaan jonkinasteiseksi jumaluudeksi. Se on todellinen ja olemassaoleva, mutta sitä ei selitä fysiikka eikä luonnontiede.

Ilmeisesti et ole naimisissa tai edes parisuhteessa. Vain miten selität rakkauden? "Kyllä vain rakkaani, olisin valmis luovuttamaan sinulle hieman siemennestettä, koska aivoissani kemiallissähköinen prosessi viestittää minulle sellaista juuri tällä hetkellä". Siis näinkö?

Oletetaan että tunnet rakkautta puolisoasi kohtaan. Sitten tulee joku kaltaisesi, joka kertoo että lukemalla fysiikan oppikirjan et enää tunne tuota rakkaudentunnetta. Uskoisitko häntä? Oliko tämä rautalangasta väännetty malli tarpeeksi konkreettinen että ymmärrät mitä tarkoitan? Tuo rakkauden tunne saattaisi kadota kun löytäisit uuden rakkauden, mutta että fysiikan oppikirjan... Ei helvetti, liian perverssiä jopa minun logiikalleni.

Raamattu ei ole oppikirja eikä tieteellinen tutkielma. Sen esittämät tiedot eivät ole tieteellisessä mielessä eksakteja, vaan sen sisällön jokainen lukija arvioi ja tulkitsee omasta maailmankatsomuksestaan käsin. Ainoastaan totaalinen idiootti tai sekopää uskovainen fundamentalisti tulkitsee sen antamia tietoja eksaktina tieteenä. Kuulutko itse kenties jompaan kumpaan kastiin?

Mitä kirjallisuutta lukemalla uskovainen menettäisi uskonsa? Ei mitään, sanoisin minä. Tai ei ainakaan fysiikan oppikirjoilla. Hengellisestä kokemisesta ei erkaannuta järkiperustein ja se on se "ongelman" ydin. Uskonnollinen vakaumus muuttuu ainoastaan vielä voimakkaammalla henkisellä kokemuksella, Suurella Oivalluksella.

Ja lopuksi: minä elän ja työskentelen tieteellisesti havainnoitavassa maailmassa. Itse asiassa teen työkseni tiedettä. Tieteessä mielenkiintoista onkin se, että mitä syvemmälle sukellamme tieteen ongelmakenttään, sitä lähemmäksi ajaudumme uskonnollisia kysymyksiä ja eri uskontojen tarjoamia ratkaisumalleja. Siksi mustavalkoinen ehdottomuus on myrkkyä Totuudelle ja näin ollen sitä tulee välttää.

Kun seuraavan kerran avaat sen fysiikan oppikirjasi, lue sitä tarpeeksi pitkälle. Vasta sitten tiedät mitä et todellakaan tiedä. Etkä ymmärrä.

Topu kirjoitti:

Ateismi= Jumalan olemassaolon kieltäminen, jumalankieltäminen. Ateisti=jumalankieltäjä (Gummeruksen Suuri Sivistyssanakirja).

Tästähän on kysymys? Oletko itse entinen uskovainen, joka on menettänyt uskonsa tutustuttuaan tieteelliseen maailmannäkemykseen? En oikein jaksa uskoa siihen.

Tai tunnetko itse kuinka monta henkilöä, jotka olisivat menettäneet uskonsa opiskeltuaan fysiikkaa? Minä en tunne yhtään tällaista henkilöä, mutta sitäkin enemmän tiedeyhteisössä työskenteleviä, jotka tästä kaikesta huolimatta ovat uskossa.

Minä en itse usko minkäänlaisiin jumaluuksiin, mutta en myöskään puhtaaseen materialismiin kuten sinä. Ihmisellä on alitajunta sekä geneettinen tietopankki, Universaali Mieli, jota monet erehtyvät luulemaan jonkinasteiseksi jumaluudeksi. Se on todellinen ja olemassaoleva, mutta sitä ei selitä fysiikka eikä luonnontiede.

Ilmeisesti et ole naimisissa tai edes parisuhteessa. Vain miten selität rakkauden? "Kyllä vain rakkaani, olisin valmis luovuttamaan sinulle hieman siemennestettä, koska aivoissani kemiallissähköinen prosessi viestittää minulle sellaista juuri tällä hetkellä". Siis näinkö?

Oletetaan että tunnet rakkautta puolisoasi kohtaan. Sitten tulee joku kaltaisesi, joka kertoo että lukemalla fysiikan oppikirjan et enää tunne tuota rakkaudentunnetta. Uskoisitko häntä? Oliko tämä rautalangasta väännetty malli tarpeeksi konkreettinen että ymmärrät mitä tarkoitan? Tuo rakkauden tunne saattaisi kadota kun löytäisit uuden rakkauden, mutta että fysiikan oppikirjan... Ei helvetti, liian perverssiä jopa minun logiikalleni.

Raamattu ei ole oppikirja eikä tieteellinen tutkielma. Sen esittämät tiedot eivät ole tieteellisessä mielessä eksakteja, vaan sen sisällön jokainen lukija arvioi ja tulkitsee omasta maailmankatsomuksestaan käsin. Ainoastaan totaalinen idiootti tai sekopää uskovainen fundamentalisti tulkitsee sen antamia tietoja eksaktina tieteenä. Kuulutko itse kenties jompaan kumpaan kastiin?

Mitä kirjallisuutta lukemalla uskovainen menettäisi uskonsa? Ei mitään, sanoisin minä. Tai ei ainakaan fysiikan oppikirjoilla. Hengellisestä kokemisesta ei erkaannuta järkiperustein ja se on se "ongelman" ydin. Uskonnollinen vakaumus muuttuu ainoastaan vielä voimakkaammalla henkisellä kokemuksella, Suurella Oivalluksella.

Ja lopuksi: minä elän ja työskentelen tieteellisesti havainnoitavassa maailmassa. Itse asiassa teen työkseni tiedettä. Tieteessä mielenkiintoista onkin se, että mitä syvemmälle sukellamme tieteen ongelmakenttään, sitä lähemmäksi ajaudumme uskonnollisia kysymyksiä ja eri uskontojen tarjoamia ratkaisumalleja. Siksi mustavalkoinen ehdottomuus on myrkkyä Totuudelle ja näin ollen sitä tulee välttää.

Kun seuraavan kerran avaat sen fysiikan oppikirjasi, lue sitä tarpeeksi pitkälle. Vasta sitten tiedät mitä et todellakaan tiedä. Etkä ymmärrä.

Mitä ateismi on.
Minut on suvun perinteen mukaan kastettu Ortodoksiksi, sukuni miespuolisista jäseneistä useat ovat olleet nyös ko.kirkon palveluksessa, itse en enää kuulu kirkkoon.
Tulikohan asia nyt selväksi?

Tunnen useitakin henkilöitä, jotka ovat eronneet kirkosta, tiedä sitten ovatko menettäneet "uskonsa" fysiikan takia tai ei, luulisin että ennemminkin pelkän loogisen ajattelun seurauksena.
Tiedeyhteisöjä on tietysti lukemattomia, joilla on vähän tai ei ollenkaan tekemistä näiden asioiden kanssa, ja kun suurin osa suomalaisista kuuluu johonkin uskontokuntaan on kait selväkin että tiedeyhteisöistä on paljonkin uskovaisia.
Teoloiginen tiedekuntakin luetaan tiedeyhteisöön, kuten humanistiset tieteet,yhteiskuntatieteet jne jne.

Totta kait ihmisellä on alitajunta ja geneettinen perimä, eli "tietopankki" niinkuin sinä sanot, entä sitten?
Miksi sitä ei selitä fysiikka tai luonnontiede?
Ovatko ne irrallaan, tai voivatko ne olla olemassa todellisuudessa ilman realista maailmaa?

Haluaat siis rakkauden selityksen.
Rakkaus on intensionaalinen suhde, eli jos A rakastaa B:tä rakkauden kohde ei ole B sinänsä, vaan pikemminkin A:n odotusten, toiveiden ja uskomusten mielikuva B:stä, siis se, millaisena B näyttäytyy A.lle.

Meniköhän perille, tai ymmärrätkö logiikan?

Minä tiedän kyllä mitä Raamattu ei ole, mutta se ja muut "pyhätkirjat" kuten Koraani, Toora jne, ovat kuitenkin uskontojensa perustat, vai eikö ole?

Kysyt mitä kirjallisuutta lukemalla uskovainen menettää uskonsa, vastaan niinkuin alussakin, realisen tiedon vertaamisella ja loogisella ajattelulla.
Eli kirjallisuutta, eri realitieteistä ja Raamatuntuntemuksen avulla.
Mielestäni ihminen jolla on todellinen kuva maailmasta, sen koostumuksesta ja elämästä, ja tietää miten, mistä ja milloin Raamattu on koottu ja millaisia myyttejä ja väitteitä se sisältää, ei voi jos hän on loogisesti ajatteleva ihminen uskoa molempia, joten hän tekee valinnan, tai sitten ei.

Ja mikähän on se tieteenala jossa työskentelet ja joka ajautuu totuutta etsiessään lähemmäs uskonnollisia kysymyksiä ja mitkähän ovat ne uskontojen tarjoamat ratkaisumallit jotka auttavat tässä tieteessä totuuden etsinnässä?

Jään odottamaan, mitä minä en ymmärrä jonka sinä tiedät ja opetat minulle, sillä otan tiedon ja opetuksen ilolla vastaan, kunhan myös perustelet sen, niinkuin kunnon tieteentekiän tuleekin tehdä.

Topu kirjoitti:

Ateismi= Jumalan olemassaolon kieltäminen, jumalankieltäminen. Ateisti=jumalankieltäjä (Gummeruksen Suuri Sivistyssanakirja).

Tästähän on kysymys? Oletko itse entinen uskovainen, joka on menettänyt uskonsa tutustuttuaan tieteelliseen maailmannäkemykseen? En oikein jaksa uskoa siihen.

Tai tunnetko itse kuinka monta henkilöä, jotka olisivat menettäneet uskonsa opiskeltuaan fysiikkaa? Minä en tunne yhtään tällaista henkilöä, mutta sitäkin enemmän tiedeyhteisössä työskenteleviä, jotka tästä kaikesta huolimatta ovat uskossa.

Minä en itse usko minkäänlaisiin jumaluuksiin, mutta en myöskään puhtaaseen materialismiin kuten sinä. Ihmisellä on alitajunta sekä geneettinen tietopankki, Universaali Mieli, jota monet erehtyvät luulemaan jonkinasteiseksi jumaluudeksi. Se on todellinen ja olemassaoleva, mutta sitä ei selitä fysiikka eikä luonnontiede.

Ilmeisesti et ole naimisissa tai edes parisuhteessa. Vain miten selität rakkauden? "Kyllä vain rakkaani, olisin valmis luovuttamaan sinulle hieman siemennestettä, koska aivoissani kemiallissähköinen prosessi viestittää minulle sellaista juuri tällä hetkellä". Siis näinkö?

Oletetaan että tunnet rakkautta puolisoasi kohtaan. Sitten tulee joku kaltaisesi, joka kertoo että lukemalla fysiikan oppikirjan et enää tunne tuota rakkaudentunnetta. Uskoisitko häntä? Oliko tämä rautalangasta väännetty malli tarpeeksi konkreettinen että ymmärrät mitä tarkoitan? Tuo rakkauden tunne saattaisi kadota kun löytäisit uuden rakkauden, mutta että fysiikan oppikirjan... Ei helvetti, liian perverssiä jopa minun logiikalleni.

Raamattu ei ole oppikirja eikä tieteellinen tutkielma. Sen esittämät tiedot eivät ole tieteellisessä mielessä eksakteja, vaan sen sisällön jokainen lukija arvioi ja tulkitsee omasta maailmankatsomuksestaan käsin. Ainoastaan totaalinen idiootti tai sekopää uskovainen fundamentalisti tulkitsee sen antamia tietoja eksaktina tieteenä. Kuulutko itse kenties jompaan kumpaan kastiin?

Mitä kirjallisuutta lukemalla uskovainen menettäisi uskonsa? Ei mitään, sanoisin minä. Tai ei ainakaan fysiikan oppikirjoilla. Hengellisestä kokemisesta ei erkaannuta järkiperustein ja se on se "ongelman" ydin. Uskonnollinen vakaumus muuttuu ainoastaan vielä voimakkaammalla henkisellä kokemuksella, Suurella Oivalluksella.

Ja lopuksi: minä elän ja työskentelen tieteellisesti havainnoitavassa maailmassa. Itse asiassa teen työkseni tiedettä. Tieteessä mielenkiintoista onkin se, että mitä syvemmälle sukellamme tieteen ongelmakenttään, sitä lähemmäksi ajaudumme uskonnollisia kysymyksiä ja eri uskontojen tarjoamia ratkaisumalleja. Siksi mustavalkoinen ehdottomuus on myrkkyä Totuudelle ja näin ollen sitä tulee välttää.

Kun seuraavan kerran avaat sen fysiikan oppikirjasi, lue sitä tarpeeksi pitkälle. Vasta sitten tiedät mitä et todellakaan tiedä. Etkä ymmärrä.

Sinä kun suurena humanistisena tiedemiehenä näytät halveksivan fysikkaa.
Laitan tähän viellä, mitä Kari Enqvist sanoo asiasta.

> Kaikki on viimekädessä fysikkaa, myös toiveemme, halumme, tietoisuutemme voidaan palauttaa alkeishiukkasten liikkeeksi, joten olemassa oloon ei liity syvää filosofiaa, vaan se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys.
Ne perustuvat aineelisiin prosesseihin, jotka ovat perimältään redusoitavissa, tosin pitkien ja piinallisten sarjojen kautta, fysiikan lakeihin.
Sen keskeisiä osia ovat DNA:n geneettinen koodi, evoluutioteroriaa soveltava sosiobiologinen tarkastelutapa ja "meemeistä" kulttuurievoluution yksikkönä.
Ei ole olemassa mitään mielen tai kultuurin tiloja tai tapahtumia, jotka leijuvat omassa olomuodossaan ilman kytkentään ainelliseen perustaan.
Ajattelua ei ole ilman aivoja, eikä "sielu" voi elää ilman ruumista<

Olen itse, muiden palkittujen fyysikoiden ajatuksiin ja teoksiin tutustuttuani ja heidän perusteltuihin väitteisiin peredyhtyäni jokseenkin samaa mieltä Enqvistin kanssa.
Sinä tietenkin tieteentekiänä voit kumota nuo teesit, vai mitä?

.pp. kirjoitti:

Sinä kun suurena humanistisena tiedemiehenä näytät halveksivan fysikkaa.
Laitan tähän viellä, mitä Kari Enqvist sanoo asiasta.

> Kaikki on viimekädessä fysikkaa, myös toiveemme, halumme, tietoisuutemme voidaan palauttaa alkeishiukkasten liikkeeksi, joten olemassa oloon ei liity syvää filosofiaa, vaan se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys.
Ne perustuvat aineelisiin prosesseihin, jotka ovat perimältään redusoitavissa, tosin pitkien ja piinallisten sarjojen kautta, fysiikan lakeihin.
Sen keskeisiä osia ovat DNA:n geneettinen koodi, evoluutioteroriaa soveltava sosiobiologinen tarkastelutapa ja "meemeistä" kulttuurievoluution yksikkönä.
Ei ole olemassa mitään mielen tai kultuurin tiloja tai tapahtumia, jotka leijuvat omassa olomuodossaan ilman kytkentään ainelliseen perustaan.
Ajattelua ei ole ilman aivoja, eikä "sielu" voi elää ilman ruumista<

Olen itse, muiden palkittujen fyysikoiden ajatuksiin ja teoksiin tutustuttuani ja heidän perusteltuihin väitteisiin peredyhtyäni jokseenkin samaa mieltä Enqvistin kanssa.
Sinä tietenkin tieteentekiänä voit kumota nuo teesit, vai mitä?

Aivot edustavat hyvin täydellistä fysikaalis-kemiallista koneistoa. Ajatteluun voidaan kyllä vaikuttaa, aineksia voidaan syöttää ulkoapäin ja aivot työstävät asioita. Mutta esim. kuolleen (siis sellaisen joka ei enää vapaaehtoisesti anna tietoja) ihmisen aivoista ei saada purettua mitään tietoja ulos. Aivojen kemia on täysin arvoituksellista. Paljon tietoa menee hukkaan, kun henkilö kuollessaan vie ne hautaan. Huipputiedemiesten pitäisi nauhoittaa ajatuksiaan koko ajan (mahd. kuoleman varalta), että toiset voisivat tehokkaasti jatkaa työtä.

Teresia kirjoitti:

Aivot edustavat hyvin täydellistä fysikaalis-kemiallista koneistoa. Ajatteluun voidaan kyllä vaikuttaa, aineksia voidaan syöttää ulkoapäin ja aivot työstävät asioita. Mutta esim. kuolleen (siis sellaisen joka ei enää vapaaehtoisesti anna tietoja) ihmisen aivoista ei saada purettua mitään tietoja ulos. Aivojen kemia on täysin arvoituksellista. Paljon tietoa menee hukkaan, kun henkilö kuollessaan vie ne hautaan. Huipputiedemiesten pitäisi nauhoittaa ajatuksiaan koko ajan (mahd. kuoleman varalta), että toiset voisivat tehokkaasti jatkaa työtä.

kun ihminen kuolee myös aivosolut kuolevat.
Ihmisen elimistössä jyllää joka hetki jopa kaksimiljoonaa erilaista proteiinia, joita geenit tuottavat.
Ihmisessä saattaa olla ehkä 50 biljoonaa!!! solua.
Ne tuottavat ainakin 10 potensiin 10, kemiallista yhdistettä.
Nämä määrävät miten solut toimivat.
Aivojen kemia ei ole täysin arvoituksellista, koska solun kemiaa tunnetaan ja uskotaankin aivotutkimuksessa tapahtuvan valtavaa kehitystä tulevien kymmenvuosien aikana, havaintovälineiden ja tietokonekapaseetin paranemisen myötä.
Lisäksi aivotutkimus on alue, johon voimavarojen panostamisen tarpeeseen useat johtavat tiedemiehet ovat yksimielisiä.

.pp. kirjoitti:

Sinä kun suurena humanistisena tiedemiehenä näytät halveksivan fysikkaa.
Laitan tähän viellä, mitä Kari Enqvist sanoo asiasta.

> Kaikki on viimekädessä fysikkaa, myös toiveemme, halumme, tietoisuutemme voidaan palauttaa alkeishiukkasten liikkeeksi, joten olemassa oloon ei liity syvää filosofiaa, vaan se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys.
Ne perustuvat aineelisiin prosesseihin, jotka ovat perimältään redusoitavissa, tosin pitkien ja piinallisten sarjojen kautta, fysiikan lakeihin.
Sen keskeisiä osia ovat DNA:n geneettinen koodi, evoluutioteroriaa soveltava sosiobiologinen tarkastelutapa ja "meemeistä" kulttuurievoluution yksikkönä.
Ei ole olemassa mitään mielen tai kultuurin tiloja tai tapahtumia, jotka leijuvat omassa olomuodossaan ilman kytkentään ainelliseen perustaan.
Ajattelua ei ole ilman aivoja, eikä "sielu" voi elää ilman ruumista<

Olen itse, muiden palkittujen fyysikoiden ajatuksiin ja teoksiin tutustuttuani ja heidän perusteltuihin väitteisiin peredyhtyäni jokseenkin samaa mieltä Enqvistin kanssa.
Sinä tietenkin tieteentekiänä voit kumota nuo teesit, vai mitä?

Toistanko vielä kolmannen kerran?

Kristinuskossa on kyse rakkaudenkokemisesta. Tunnetila, tunne, kokemus on eri asia kuin tieto.

Uskovainen tietää kyllä (useimmiten ja ainakin suurinpiirtein) aivoissaan tapahtuvista prosesseista. Silti tuo tieto ei lopeta noita prosesseja. Eli tieto ei poista uskoa.

En halveksi fysiikkaa. Älä laita sanoja suuhuni.

Olen itsekin kirkosta aikoja sitten eronnut ja syy siihen oli se, etten yksinkertaisesti uskonut. Silti kunnioitan ihmisiä, jotka ovat kokeneet uskonnollisen herätyksen ja elävät uskossa. Se on heidän elämänsä rikkaus eikä minun asiani ole sitä kyseenalaistaa. Ainakaan niin kauan kun he eivät ala tuputtaa väkisin minulle omia käsityksiään.

Tieto lisää tietoa mutta se ei poista uskoa.

.pp. kirjoitti:

kun ihminen kuolee myös aivosolut kuolevat.
Ihmisen elimistössä jyllää joka hetki jopa kaksimiljoonaa erilaista proteiinia, joita geenit tuottavat.
Ihmisessä saattaa olla ehkä 50 biljoonaa!!! solua.
Ne tuottavat ainakin 10 potensiin 10, kemiallista yhdistettä.
Nämä määrävät miten solut toimivat.
Aivojen kemia ei ole täysin arvoituksellista, koska solun kemiaa tunnetaan ja uskotaankin aivotutkimuksessa tapahtuvan valtavaa kehitystä tulevien kymmenvuosien aikana, havaintovälineiden ja tietokonekapaseetin paranemisen myötä.
Lisäksi aivotutkimus on alue, johon voimavarojen panostamisen tarpeeseen useat johtavat tiedemiehet ovat yksimielisiä.

asia tämä aivotutkimus. Tuloksia pitäisi soveltaa ensisijaisesti oppimisprosessien hyödyntämiseen käytännössä, oppilaat ovat aika jästipäisiä (jotkut). En tarkoita hyödyntämisellä mitään aivopesua tai muuta negatiivista. Olen ehkä alkemisti, kun kuvittelen, että jollain vippaskonstilla tyhmästäkin voisi tehdä viisaan.

Topu kirjoitti:

Toistanko vielä kolmannen kerran?

Kristinuskossa on kyse rakkaudenkokemisesta. Tunnetila, tunne, kokemus on eri asia kuin tieto.

Uskovainen tietää kyllä (useimmiten ja ainakin suurinpiirtein) aivoissaan tapahtuvista prosesseista. Silti tuo tieto ei lopeta noita prosesseja. Eli tieto ei poista uskoa.

En halveksi fysiikkaa. Älä laita sanoja suuhuni.

Olen itsekin kirkosta aikoja sitten eronnut ja syy siihen oli se, etten yksinkertaisesti uskonut. Silti kunnioitan ihmisiä, jotka ovat kokeneet uskonnollisen herätyksen ja elävät uskossa. Se on heidän elämänsä rikkaus eikä minun asiani ole sitä kyseenalaistaa. Ainakaan niin kauan kun he eivät ala tuputtaa väkisin minulle omia käsityksiään.

Tieto lisää tietoa mutta se ei poista uskoa.

itseäsi, et juurikaan kuitenkaan vastannut kysymyksiini.

Vaikka uskossa olisi kuinka kyse rakkaudenkokemisesta ja se on tunnetila, rakkaus on niinkuin jo tuolla aikaisemmin selitin myös odotuksia, toiveita jne, rakastettua kohtaan.

Uskovaiset tuskin tietää sen enemppää aivoissa tapahtuvista "prosesseista", kuin kukaan muukaan keskimääräisesti tietää.
Itseasiassa luulisin sen joukon olevan minimaalista kuka siitä tietää jotain.
Eli se tieto ei ainakaan poista uskoa.

Tuo fysiikan "halveksiminen" vain tuli jotenkin esiin noissa aikaisemmissa jutuissasi, ehkä olin sitten väärässä.
Jotenkin vain tuli esiin, ettei fysiikalla selitetä maailmankaikkeutta, vaan edustamallasi "tieteen" tutkimuksilla lähestytään pikemminkin uskonnollisiin selityksiin?
Et vain selittänyt miten?

Vaikkeet sinä kyseenalaista taikauskoa ja kunnioitat siihen uskovia niin kauan kunhan eivät tuputa sinulle omia käsityksiään, minä en.

En varsinkaan heidän "tekopyhyyttään", itsekkyyttään, valehtelemistaan, tietämättömien hyväksikäyttöä, rahastusta jne jne.
En myöskään hyväksy heidän terroria, maailman valloitus yrityksiään, omien oppien väkisin tuputtamista, heidän uskontoon perustuvaa järjetöntä lainkäyttöä jne jne..
Islamikin on uskonto, jos et ole viellä huomannut?

Tieto, nimenomaan oikea tieto on ainoa joka yleensä voi poistaa taikauskoa, jota myös niinsanotut uskonnot on.

..pp.. kirjoitti:

itseäsi, et juurikaan kuitenkaan vastannut kysymyksiini.

Vaikka uskossa olisi kuinka kyse rakkaudenkokemisesta ja se on tunnetila, rakkaus on niinkuin jo tuolla aikaisemmin selitin myös odotuksia, toiveita jne, rakastettua kohtaan.

Uskovaiset tuskin tietää sen enemppää aivoissa tapahtuvista "prosesseista", kuin kukaan muukaan keskimääräisesti tietää.
Itseasiassa luulisin sen joukon olevan minimaalista kuka siitä tietää jotain.
Eli se tieto ei ainakaan poista uskoa.

Tuo fysiikan "halveksiminen" vain tuli jotenkin esiin noissa aikaisemmissa jutuissasi, ehkä olin sitten väärässä.
Jotenkin vain tuli esiin, ettei fysiikalla selitetä maailmankaikkeutta, vaan edustamallasi "tieteen" tutkimuksilla lähestytään pikemminkin uskonnollisiin selityksiin?
Et vain selittänyt miten?

Vaikkeet sinä kyseenalaista taikauskoa ja kunnioitat siihen uskovia niin kauan kunhan eivät tuputa sinulle omia käsityksiään, minä en.

En varsinkaan heidän "tekopyhyyttään", itsekkyyttään, valehtelemistaan, tietämättömien hyväksikäyttöä, rahastusta jne jne.
En myöskään hyväksy heidän terroria, maailman valloitus yrityksiään, omien oppien väkisin tuputtamista, heidän uskontoon perustuvaa järjetöntä lainkäyttöä jne jne..
Islamikin on uskonto, jos et ole viellä huomannut?

Tieto, nimenomaan oikea tieto on ainoa joka yleensä voi poistaa taikauskoa, jota myös niinsanotut uskonnot on.

niin saat kaipaamaasi oikeaa tietoa. Ei se sulje pois muuta tietoa, mutta on paljon arvokkaampaa sinun itsesi kannalta.

Teresia kirjoitti:

niin saat kaipaamaasi oikeaa tietoa. Ei se sulje pois muuta tietoa, mutta on paljon arvokkaampaa sinun itsesi kannalta.

Teos joka valehtelee ensinmäisessä lauseessaan, ei herätä uskoa oikeaan tietoon, eipä nuo näytä uskovaisevatkaan olevan siitä samaa mieltä, mikä siellä on oikeaa ja mikä pitää tulkita "oikein".
Taikausko ei muutu siitä tosiasiaksi, että siihen uskotaan, ei vaikka kuinka toivoisit ja uskoisit.