aina uskontonsa "näköinen"?
Eli kykenetkö nähtyäsi ihmisen kun ihmisen sanomaan,onko hän uskovainen vai ei? Ja mihin uskontoon hän mahdollisesti on keskittynyt?
Moniko ihmisiä tavatessaan yleensä kiinnittää huomiota toisen ihmisen uskoon ja uskovaisuuteen? Vai meneekö kenties ihmisen muuten mielenkiintoinen olemus itse uskonnon ohitse,jolloin uskovaisuudella tai uskonnottomuudella ei ole väliä?
Onko sillä merkitystä sinulle,ovatko ystäväsi uskovaisia vai ei?
Onko erityisesti joku uskonto jota edustava ei missään nimessä voi olla edes kaveri?
Miksikö kyselen? Noh,siksi,että on jännää nähdä vastaako kukaan tähän ja vastaako mahdollisesti ihan rehellisesti(mistäpä sen tietäsin ;) )asennoitumisesta uskontoihin ja uskoviin ihmisiin.Tai yhtä hyvin uskonnottomiin.
Onko oikeasti yhtään ihmistä,joka on niin absolutistinen uskovien/uskonnottomien suhteen ettei missään tilanteessa tietäsessään ihmisen olevan uskova/uskonnoton halua olla tekemisissä sellaisen kanssa?
ja miten sellainen ihminen,joka on absolutistinen toiseinajattelevia kohtaan kykenee siivilöimään isoista massoista ne joiden kanssa voi ja haluaa olla tekemisissä?
Eli kykenetkö nähtyäsi ihmisen kun ihmisen sanomaan,onko hän uskovainen vai ei? Ja mihin uskontoon hän mahdollisesti on keskittynyt?
Moniko ihmisiä tavatessaan yleensä kiinnittää huomiota toisen ihmisen uskoon ja uskovaisuuteen? Vai meneekö kenties ihmisen muuten mielenkiintoinen olemus itse uskonnon ohitse,jolloin uskovaisuudella tai uskonnottomuudella ei ole väliä?
Onko sillä merkitystä sinulle,ovatko ystäväsi uskovaisia vai ei?
Onko erityisesti joku uskonto jota edustava ei missään nimessä voi olla edes kaveri?
Miksikö kyselen? Noh,siksi,että on jännää nähdä vastaako kukaan tähän ja vastaako mahdollisesti ihan rehellisesti(mistäpä sen tietäsin ;) )asennoitumisesta uskontoihin ja uskoviin ihmisiin.Tai yhtä hyvin uskonnottomiin.
Onko oikeasti yhtään ihmistä,joka on niin absolutistinen uskovien/uskonnottomien suhteen ettei missään tilanteessa tietäsessään ihmisen olevan uskova/uskonnoton halua olla tekemisissä sellaisen kanssa?
ja miten sellainen ihminen,joka on absolutistinen toiseinajattelevia kohtaan kykenee siivilöimään isoista massoista ne joiden kanssa voi ja haluaa olla tekemisissä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
paitsi nuo asematunnelissa viihtyvillä krisseleillä on sellainen lasittunut katse.
Uskis ystäväni ovat karsiutuneet melkein poikkeuksetta, kun keskustelu on vaikeaa silloin kun toisella ei ole omia ajatuksia. Lauotaan bhagavad gitaa tai koraania, niin huomaan että kaverille puhuminen on sama kuin puhuis betoni seinälle. Jeesustelijat ovat karttaneet seuraani jo kauemmin.
mietin justiinsa,että näkyykö se uskovaisuus ihmisestä käytöksessä vai pukeutumisessa vai missä.
Oikeestaan se onko ihminen ihan feikki heikki näkyy mittavina ylilyönteinä (mutu). Useat uskovat korostavat liiaksi omaa paremmuuttaan,kuten ateistitkin (mutu).
Mä luulen,että on niitä joille uskonto on vaan väline esittää parempaa kun onkaan ja toisille sillä on oikeesti jokin merkitys joka suo sisäisen rauhan.
Eli on niitä ns. tapauskovia ja niitä jotka ovat uskonsa kanssa sinut kuin luonnostaan ihminen on silloinkin kun kasvoista löytyy nenä.
Mä tunnen molemman laisia ja ehkä mä itse luulen olevani jonkin verran yli-ihminen kun luokittelen törkeesti toisia tälleen. ;0)
ovat kai juuri niitä jotka karsiutuvat pois. Onhan mulla ystäviä jotka ilmeisesti uskovat jumalaan, eräällä on jopa risti kaulassa. Näiden ystävien kesken uskonto ja uskonnottumuus ei ole ongelma, eikä puheenaihe. En valikoi ystäviäni uskomusten perusteella.
Tosin jätän useammin vastaamatta puhelimeen, jos näen että krishna sitä ja allah tätä, tapaukset yrittävät saada minua kiinni. Se on se heidän pelastusvietti. Paremmuuden tunnosta en tiedä.
http://www.youtube.com/watch?v=Yce7Kxm9Dq8&feature=related
iäisyys kysymyksiä.
homo uskovainen siinä missä heterokin?
Tuosta videosta en lähtisi päättelemään mitään uskonnon suhteen.
Ei kait ihmisen kaikki mieltymyksetkään ole uskontoon tai uskonnottomuuteen sidottuja? ;0)
mulla on niinkin naivi, että ihminen on ihminen ja se kiinnostaa tai ei kiinnosta, edusti hän nyt sitten mitä näkemystä tahansa. Kovin aggressiivinen esiintyminen karkoittaa jopa täysin samaa mieltäkin olevan!
Toisista - hyvin harvoista - ihmisistä pystyy heti sanomaan, että toi on takuulla uskovainen, siis ihan ulkoisen vilkaisun perusteella, mutta en osaa selittää mistä se tulee. Suunnan määrittely on tosi vaikeeta jo, eikä edes kiinnosta tippaakaan sinällään. Kuten ei sekään ONKO joku uskis vai ei.
Tavatessani siis uuden ihmisen en mieti MITÄÄN hänen MISTÄÄN suuntautumisistaan, hän saa olla ihan mitä vaan, kunhan on mahdollisimman pitkälle oma itsensä. Tämä asioitten kanssa sinut oleminen kun tuo ihmiseen määrättyä karismaa, hohtoa, johon jo kiinnittää huomiota! Se näkyy ja loistaa ulospäin silmiin, jotka osaavat katsoa moista...
Mulle ei ole merkitystä sillä, onko ystäväni uskovaisia vai ei... jokaisella on vapaus, oikeus ja jopa velvollisuus rakentaa maailmankuvansa mahdollisimman siten, mikä tuntuu luontevimmalta tai olevan ikäänkuin linjassa oman itsensä kanssa. Jokainen asettaa rajansa, mutta on niistä sitten myös vastuussa.
Mulla on uskisystäviä, sellaisia jotka ovat "tulleet" uskoon kesken kaiken, mä en heitä häpeile enkä halveksi, mutta tuntuu että luulo on muutamassa tapauksessa sellainen. Ikäänkuin he olisivat epävarmoja tai häpeissään omasta uskoontulostaan sitten sen huuman mentyä...
Kukin saa siis mun puolesta uskoa miten vaan, kunhan pystyy seisomaan asiansa takana, eikä tee mitään hallaa ennenkaikkea itselleen! Semmoisen näkeminen satuttaa kyllä!
LISÄKSI tässä toimii ainakin mulla ja mun kaveripiirissä soppari, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei tyrkytä oppejaan ja kaikki näkemyskysymykset selvitellään mieluummin sitten "omien" joukossa kuin että niistä kuitenkin turhaan kiistelyyn hukattaisiin aikaa. Se on sitten eri asia jos toinen tahtoo tietää jonkun asian, niin se kysyy sitä sitten.
Mitä tulee tuohon siivilöimiseen, niin se onkin tosi mielenkiintoinen juttu... ja vailla yksiselitteistä vastausta! Mä melkein väitän, että siinä kiinnostavuusaspektissa on kuitenkin kyse aivan muusta kuin jostain ajattelutavan kiinnostavuudesta sinällään.... kemiasta ja fysiikasta ennemminkin? Ja tarkkailevat silmät tarvitaan...
täysin samaa mieltä. :)
Hämmästyin ihan lukiessani sun kirjoitusta. Miten samalla tavalla asioista ajatteletkaan,kuin mä. :)
aika samalla tavalla minäkin ihmisen "otan".
Sinällään aivan sama, onko joku uskovainen vai ei. Ehdottomat ihmiset ovat, edustivat mitä tahansa, aina tylsiä. Ehdottomat ihmiset ruokkivat epävarmuuttaan tekemällä toisista itsensä klooneja. Ehdoton ihminen omistaa "sen ainoan oikean totuuden" ja voi aivan hyvin olla joko uskovainen tai uskonnoton.
ja voimakas ilmaus. Mutta taidan kyllä nähdä asian aika samassa valossa.
Olenpa joskus ja taaskin miettinyt,että onko oikeesti mitään väliä mihin uskontoon keskittyy ja mihin seurakuntaan kuuluu tai vaikka ei kuuluisi mihinkään.
En tiedä miten todennäköistä olisi että Jumala olisi yksi ja ainoa tai sitten Jumalia olisi monia.Joka tai jotka olisvat vastuussa maailman luomisesta yms. siihen liittyvästä.
Luulen silti,että olipa tai olisipa Jumala/Jumalat kuka tai mitä hyvänsä,tärkeintä olisi elää sydämessä rauhan ja rakkauden kanssa. :)
Entäpä,jos sittenkin onkin tarkoituksellista,että ihminen on juuri niin ristiriitainen kun on ja siitä seuraa se mitä seurata kuuluukin?
Onko mahdollisen tai mahdollisten Jumalan ja Jumalien tarkoituksena saada ihmiset elämään elää kunnioittaen vaiko horjuttaa elämää kaikilla vakavilla seuraamuksilla,kuten maanjäristykset,tsunamit yms.?
Toisinsanoen onko tarkoitus säilyttää elämää ja saada se toimiaan sopuisasti harmoniassa vai saada harmonia hajoamaan ja saattaa yksi maapallolinen loppuun uutta luodakseen?
>> Entäpä,jos sittenkin onkin tarkoituksellista,että ihminen on juuri niin ristiriitainen kun on ja siitä seuraa se mitä seurata kuuluukin?
'Entäpä,jos sittenkin onkin tarkoituksellista,että ihminen on juuri niin ristiriitainen kun on ja siitä seuraa se mitä seurata kuuluukin?'
Nooh, elämähän on yhtä helvettiä ja sitten me kuolemme!? Ei vais. Musta on tarkoituksellista se, että ihminen pyrkii kuitenkin kehittymään koko ajan, siis perskohtaisesti ja puhtaasti yksilönä... luo aina määrittelemättömin aikavälein, mutta kuitenkin luo ahtaaksi käyvää nahkaansa kuten kärmes konsanaan... täydentää näkemyksiään iän karttuessa. Että voi kun oliski tämä järki ja se kroppa kun kuvitteli olevansa viisaimmillaan, meinaan parikymppisen...
Tästähän on menossa hyvää keskustelua muualla täällä... niin ja ihminenhän ON mitä suurimmassa määrin ristiriitainen olento, joten se on pakko olla tarkoituksellista, kun se kerran on ominaisuudeksi plätkäisty, tahtoi tai ei!
Mä en usko kyllä tohon ollenkaan, että minkään jumal-instituution tarkoituksena olisi - siis jos sellainen koneisto olisi olemassa - niin nakella vähän tsunameita sinne ja maanjäristyksiä tänne missään kunnioituskasvatuksen tarkoituksessa... mitä sellainen lautakunta sitäpaitsi tsunamitapauksessakin muka opettaisi jo VALMIIKSI köyhille ja luonnon kanssa eläville ihmisille? "Nöyrry ja kunnioita nyt lisää kun vedän tästä tän sun kalastuspaattis säleiksi". Pitää muistaa, että tsunamissa kuoli vain kourallinen valkonaamaturisteja ja suurin osa oli paikallisia, joilta meni KAIKKI, siis AIVAN kaikki. Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa, mutta en usko sellaiseen!
Ihminen on ihminen, vaikka voissa paistais ja kermassa hauduttais: itsekäs lyhytnäköinen paskiainen, joka hitot välittää millaiseen kuntoon lättinsä jättää tuleville sukupolville, siinä olen pessimisti!
'Toisinsanoen onko tarkoitus säilyttää elämää ja saada se toimiaan sopuisasti harmoniassa vai saada harmonia hajoamaan ja saattaa yksi maapallolinen loppuun uutta luodakseen?'
Tämä sitä onkin mielenkiintoinen kyssäri! Oikeesti siis. Mutta ei sitä mikään ulkopuolinen taho tee, kyllä se on ihminen itse! Vai tarkoititko, että ne jumalat istuu ikäänkuin katsomossa ja seuraa vaikkapa hyvän ja pahan välistä kiakkomatsia maapallo -nimisellä kentällä... lyököhän ne vetoja kans??? :D
vaikka meinasin jäädä jo netti lomalle ;0)
Sulla oli niin mielenkiintoinen kommentti :)
Niih,jos niit Jumalia olisi niin kattelisko ne tulta ylhäältä meidän meininkiä?
Hypoteesi,johon varmaan en osaa itsekkään vastata ja luulen että siitä on montaa mieltä kukin.
>>Ihminen on ihminen, vaikka voissa paistais ja kermassa hauduttais: itsekäs lyhytnäköinen paskiainen, joka hitot välittää millaiseen kuntoon lättinsä jättää tuleville sukupolville, siinä olen pessimisti! >>
Tässä olen niin samalla linjalla sun kanssasi,että! :) ihan kuin mun päästä olisi laitettu ;0)
Ootko kirjotellut täällä aikaisemmin? Sulla on mielenkiintoisia kommentteja :) Ihanan reipas ote!:D
...äläs nyt millekään lomalle siellä jää kesken kaiken! Vaikka kyllä näistä neteistä välillä pitääkin lomaakin ottaa, siinä olet ihan oikeassa!
...juuh, kaikestahan löytyy melkeinpä itseltäkin aina kaksi mieltä, pikkusen negatiivinen ja pikkusen positiivisempi - pikkusen riippuu päivästä??? :DD Ja naisella kierron vaiheesta, voin kertoa!
Kiitos vaan kiittämästä, itsehän sä mua oot tossa herätelly kommentoimaan omilla pohdinnoillasi, joten tasapeli ;D Mä en oo täällä kirjoitellut aikaisemmin, nyt muutamaa oikeastaan päivää lukuunottamatta... sain varman vinkin ihanalta ystävältäni, joka täällä myös kommenteeraa ja viisaasti laittelee.
Täällä tuntuu keskustelu vellovan todella vilkkaasti - ei vaan ehdi kovin paljon paneutumaan kaikkeen tulvaan, mutta se ei kai liene tarkoituskaan?
kiire lomailemaan muuten ole. Meinaa vaan tää netti viedä mennessään :)
Ihmettelen miten tätä kapistusta ilman joskus tuli toimeen??!! ;0)
Toikin on,niin totta et naisilla myös hormoonipommi vaikuttaa mieleen :)
Trust me olen huomannut saman.
Joo,täällä on vissiinkin aina ollut aika vilkasta. Ainakin niin kauan mitä ite olen möllöttänyt sivustoa. :)
Joskus meinaa mennä vähän vanhan veivaamiseksi ja tekee ihan hyvää käydä välillä tuulettumassa.
Sitäpaitsi tää aivotyöskentely on raskasta ;0)
Mutta eiköhän täältä löydy kaikenlaista pohdittavaa ja funtsittavaa. Ainakin ite huomaan,että monia juttuja on alkanu miettii pikkasen eri kantiltakin kun ennen. Eli kyllä keskustelu netissäkin saa aikaan jotain.
Lomaa tarttisi pitää,kun noi joulun askareet kutsuu..tai ne mitään kutsu.Itellä vaan on pakottava tarve pikkasen siistii paikkoja.
Vaikka kaapin ovissa sisällä lukeekin lapussa,että-älä siivoa kaappia jouluksi,mikäli et meinaa viettää jouluasi siellä!
Mutta nyt kohti punkkaa-Jump!
http://www.youtube.com/watch?v=o9YhjBvo37M
...oli hyvä biisi!
Eeeeei kai tommonen JUMPitus vaan oo menossa???
Kyllä se joulu siitä tulee ja menee kuten aina ennenkin ilman kummallisuuksia... pari kertaa ittensä ylensyö ja that's it taas vuodeksi!
Kaappisi teksti on muuten todella loistava!
Näistä viestintävälineistä:
Mä oon miettinyt monta kertaa sellasta tilannetta kuin mitä mulla - no kai nyt muillakin siihen aikaan - oli joskus öööö.... noooo vanaha akka kun oon, niin parikytä veetä sitten: jos esimerkiksi lähti vaikkapa syvällä maaseudulla olevaan alkukotiinsa käymään, niin sinne soitti puhelinkopista vaikka viikkoo tai kahta aikaisemmin, että olisin tulossa sillon ja sillon ja asia oli sillä selvä. Sitä vaan mentiin seuraavaksi. No entäpä nykyään!? MATKALTAKIN vielä pitää soittaa tai tekstata, että MÄÄ oon nyt TÄÄLLÄ Parkanon Esson kohdalla, menee vielä toista tuntia! :D Infoyhteiskuntaa tyrkkää... huoh.
Ja: mä oon vähän toisista ympyröistä kyllä huomannut, että nämä keskustelupalstat tuppaa pyöriä aina tasaisin väliajoin kuten Elina konsanaan: Akselinsa ympäri. Eli se on kuin elämä itse tällä keskikurssin matikalla: ei sitä pidä ainakaan kuoleman vakavasti ottaa, mutta nimenomaan omien näkökulmien kyseenalaistaminen ja/tai tarkistus ei tee lainkaan pahaa ...ja sellaiseen tämäntyyppinen keskusteluzydeemi on oikein los buenos!
kyllä mä loikkasin vauhdilla pehkuihin tossa iltasella. Olin tosin illan tsuumaillut tota ah,niin iki ihanaa youtubea. Sieltä kun löytyy ihan mahtavia musapläjäyksiä menneiltäkin vuosilta.
Musiikki kun meinaa olla mulle ns. pakkomielle :)
Sen avulla saa aikaan helposti fiiliksiä ja vaikuttaa olotilaan kummasti. Yleensä jopa olotilaa kohentaen :)
Toi skipale oli kivaa menomusaa ja miksei matotkin tule super innolla tampattua.
Noh,mikään menijä en kyllä ole koskaan erityisesti ollut. tanssiminen kyllä aina verissä siitä asti kun kävelemään opin.
Onneksi kukaan ei netissä näe kuinka mä kotona joraan ;0)
Noh,olis ainakin katsojilla hauskaa :) Meitsi tyllerö kun laittaa jalat vispaamaan,niin ei vauhtia puutu.
Mä olen huomannut saman ilmiön mm. kännykkä ajasta. Ihan turhia juttuja tulee tekstiteltyä ja soiteltua. Mutta on siinä hyvätkin puolensa. Jos autoon tulee häikkää matkalla ja itellä peukku menee keskelle kättä tai joku terveydellinen apu tilanne on tarpeen.
Joo,eihän näihin netti keskusteluihin pidä liian tosissaan upota. Sillä mäkin heittelen väliin mm. tota musiikkia ja koitan relata. Vaikka pakko sanoo,että joskus on joku aihe mikä vetää aika mietteliääksi eikä oikein huumorillakaan asiaan jaksa suhtautua.
Mutta,hei elämä on!!
...mä oon juupituupista kaivellut kasarityyppistä lähestymistä viime aikoina, on ollut sellainen kausi: siis silkkaa pastellinväristä kamaa - naurattaa ja miksei vähän itketäkin! Ehkä lähinnä muistot joihin viittaavat, niin nuori ja niin TYHYMÄ! Ei vais. Elämä tosiaan ON! Ollu ja on. :D
Löysin piiiiitkästä aikaa the Curen, kuulostipa hyvältä... nooh, syntikkapimputus-punkahtava viaton soundi, mutta lullabye on vieläkin hyvä!?
Ja tuo joraaminen kuulostaa oikein hyvältä! Vielä mopit jalkaan, niin tulee se joulusiivokin hoidettua siinä sivutuotteena ja takuulla hauskasti!
Ja vielä noista keskustelunaiheista: kyl mää ainakin puren hammasta välillä niin et veri tirskuu kun tekis mieli sanoa toooosi pahasti. Mutta toisaalta: mitä sitten! Kyä maailmaan puhetta mahtuu, onhan sitä mullakin oikeus jauhaa mitä tahdon: siinäpä tuo ilmaan hajoo kuin savu piipusta eikä kukaan muista sitä enää huomenna...
Mitä väliä sillä on, mihin ihminen uskoo. Pääasia, että johonkin uskoo ja jos ei muuhun, niin ainakin itseensä. Eli mun mielestä on aivan sama mihinkä ihminen uskoo, kunhan vaan ei tyrkytä uskontoansa mulle. ;)
miten se uskoo. - Tai jotenkin niin, että päälle päin se luulee näyttävänsä vähemmän itsestään, mitä se todellisuudessa näyttää, siis sen onko uskovainen ja mihinkä uskoo - myös sen, ettei usko mihinkään, senkin näyttää vaikka salaavansa luulee, siis kyllä se päälle päin näkyy.
>>Moniko ihmisiä tavatessaan yleensä kiinnittää huomiota toisen ihmisen uskoon ja uskovaisuuteen? Vai meneekö kenties ihmisen muuten mielenkiintoinen olemus itse uskonnon ohitse,jolloin uskovaisuudella tai uskonnottomuudella ei ole väliä? >Onko sillä merkitystä sinulle,ovatko ystäväsi uskovaisia vai ei?>Onko erityisesti joku uskonto jota edustava ei missään nimessä voi olla edes kaveri?>Onko oikeasti yhtään ihmistä,joka on niin absolutistinen uskovien/uskonnottomien suhteen ettei missään tilanteessa tietäsessään ihmisen olevan uskova/uskonnoton halua olla tekemisissä sellaisen kanssa?>ja miten sellainen ihminen,joka on absolutistinen toiseinajattelevia kohtaan kykenee siivilöimään isoista massoista ne joiden kanssa voi ja haluaa olla tekemisissä?
Ami on todella lutunen tyttö :) Pitää paikkansa.
Tunnistinko? Tunnistin! ;0)
:-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D :-D
jaksaahan kiinostaa :-D