>>>"Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut,
on puhdistanut teidät.
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty
tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin te
ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa
minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa
aikaan mitään."
on puhdistanut teidät.
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty
tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin te
ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa
minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa
aikaan mitään."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kristuksen ansion tähden meidät luetaan puhtaiksi! Muttä tämä ei tietenkään tarkota sitä, että ei ole mitään väliä miten elämme ja mitä teemme! Ei todellakaan, vaan meillä tulee olla kokoajan KAIKKI uskon "sota-aseet kupeillemme vyötettyinä" syntiä vastaan. Sillä ei meillä ole taistelu yksin lihaa ja verta vastaan, vaan koko avaruuden pahoja voimia vastaan.
"minä viheliäinen ihminen! Sitä hyvää, mitä minä tahtoisin tehdä, minä en tee. Mutta sitä pahaa, mitä minä en tahtoisi, niin sitä minä teen!"
koko uskon. Nuo tekstilainaukset on lähes kaikki vatikaanin tuotoksia.
Kyllä tiedän, että miten herkäksi omatunto tulee uudestisyntymässä! Se ei todellakaan hyväksy pienintäkään vilppiä!
Minä olin ennen uudestisyntymää monesti syyllistynyt sellaiseen, että kun postimerkkiä ei oltu leimattu jossakin kortissa tai kirjeessä, jonka olin saanut, niin poimin sen siitä ja liimasin lähetettävään postiin.
Samoin tein sitten uudestisyntymän jälkeenkin, koska en tullut ajatelleeksi koko asiaa minään rikoksena. Mutta kuinka ollakkaan, samalla kun pudotin kortin postilaatikkoon alkoi omatunto syyttää.
Hei, noin sinä et olisi saanut tehdä, se on rikos käyttää postimerkkejä uudestaan, sinä varastat postilta! Hui, siinä seisoin neuvottomana ja syntisenä!
Mitä minä nyt teen? Menenkö postiin ja sanon että haluan siitä määrätystä postilaatilosta pois jonkun määrätyn kortin, vai miten nyt tämän asian selvitän?
Mutta sitten sain siihen pulmaani järkevän vastauksen,(ei tosin mieheni mielestä ollut mikään kovin järkevä)kun mieheni toi seuraavan kerran postista postimerkkejä, otin siitä listasta yhden merkin ja revin sen ja heitin roskiin.
Nyt olin postille maksanut sen varastamani merkin. Ette arvaa, miten helpotti.
Mutta en tarkoita tällä silti sitä, että me olisimme synnittömiä! Emme pärjää ilman Kristusta hetkeäkään! Ainoastaan sen turvin että meillä on armopöytä kokoajan katettuna voimme mennä tiukasti Hänessä riippuen päivän kerrallaan eteenpäin.
Omatunto EI SIEDÄ pinintäkään vilppiä, vaan se ajaa HETI sovituksen tekoon ja pyytämään anteeksi, niin lähimäisiltä, kuin Jumalaltakin. Kuitenkin on niinkuin eräs pieni uskovainen tyttö minulle kerran sanoi:
"Minä pyydän jokapäivä Jumalalta syntini anteeksi, kaiken varalta, vaikka en itse tietäisikkään mitään väärää tehneeni, mutta jumala näkee sellaisetkin synnit, joita emme itse edes synniksi tiedä!"
Viisas pieni Jumalan lapsi. Hän oli silloin vain 8v.
tuo hurskaita tekojansa ihmisten katseltaviksi, että he kiittelisivät häntä.
Enhän toki! Vaan siitä syystä, että voisitte nähdä sen muuttavan VOIMAN, jonka Jeesuksen läsnäolo saa ihmisessä aikaan. Kun ihminen uudestisyntyy, niin HÄN MUUTTUU, aivan TÄYSIN.
Jos niin ei ole käynyt omalla kohdallasi, niin minun täytyy sanoa että tarkistapas tämä asia, oletko sinä todella uudesti syntynyt vai et!
Rukoile, että Jumalan Pyhä Henki avaisi sinulle totuuden. Minä en mitenkään kersku omassa voimassani olevani synnitön, mutta omatunto on valveilla sellasella joka sydämestään HALUAA elää Jumalan tahdon mukaista elämää.