tässä pieni lainaus kv:n sivuilta:
"Jos virhemaksua pitää periä, sitä peritään auton omistajalta, joka selvitetään rekisterinumeron perusteella. Vaikka poliisi voikin näin menetellä pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:n nojalla, se ei ole yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan yhtä yksinkertaista. Omistaja ei ole sopimuskumppani, jos hän ei ole ollut kuljettajana, eikä hän siten ole velvollinen maksamaan virhemaksua.
Tällaisessa tilanteessa yritys on vaatinut omistajaa osoittamaan, että kuljettajana on ollut joku toinen, mikä on vastoin sopimusoikeudellisia todistustaakkasäännöksiä. Lisäksi käytäntö on omiaan suosimaan yksipuolisesti pysäköinninvalvontaa harjoittavaa yritystä järkyttäen siten elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä tasapainoa. Kuluttajavirasto pitääkin ehtokäytäntöä kuluttajan kannalta kohtuuttomana ja kuluttajansuojalain vastaisena. Kysymyksiä herättää myös se, miten tällainen menettely täyttäisi hyvän perintätavan vaatimukset ja velallisen yksityisyyden suojan.
Epäselvää siis on, voidaanko saatavan perintä kohdistaa automaattisesti henkilöön, joka ei itse ole välttämättä autoa kuljettanut tai pysäköinyt. Kolme tällaista tapausta on vireillä käräjäoikeuksissa, ja kuluttajariitalautakunnassa on vireillä parikymmentä juttua, jotka koskevat pääosin sopimussuhdetta ja sen perusteella syntyvää maksuvelvollisuutta."
"Jos virhemaksua pitää periä, sitä peritään auton omistajalta, joka selvitetään rekisterinumeron perusteella. Vaikka poliisi voikin näin menetellä pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:n nojalla, se ei ole yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan yhtä yksinkertaista. Omistaja ei ole sopimuskumppani, jos hän ei ole ollut kuljettajana, eikä hän siten ole velvollinen maksamaan virhemaksua.
Tällaisessa tilanteessa yritys on vaatinut omistajaa osoittamaan, että kuljettajana on ollut joku toinen, mikä on vastoin sopimusoikeudellisia todistustaakkasäännöksiä. Lisäksi käytäntö on omiaan suosimaan yksipuolisesti pysäköinninvalvontaa harjoittavaa yritystä järkyttäen siten elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä tasapainoa. Kuluttajavirasto pitääkin ehtokäytäntöä kuluttajan kannalta kohtuuttomana ja kuluttajansuojalain vastaisena. Kysymyksiä herättää myös se, miten tällainen menettely täyttäisi hyvän perintätavan vaatimukset ja velallisen yksityisyyden suojan.
Epäselvää siis on, voidaanko saatavan perintä kohdistaa automaattisesti henkilöön, joka ei itse ole välttämättä autoa kuljettanut tai pysäköinyt. Kolme tällaista tapausta on vireillä käräjäoikeuksissa, ja kuluttajariitalautakunnassa on vireillä parikymmentä juttua, jotka koskevat pääosin sopimussuhdetta ja sen perusteella syntyvää maksuvelvollisuutta."
Vastaukset 1
Vanhimmat
juuri tässä kuussa oikeudessa ja Parkcom hävisi jutun. Tästä oli juttua myös suomi24:ssa.