Rasismia Helsingin yliopistolla

vahinko. Helsingin yliopiston arvostus putosi Ghanalaisen yliopiston tasolle.

harrastaa "positiivista syrjintää" hyväksyessään ala-arvoisia tutkintoja. Hyysäykseen kaikki keinot sallittakoon...

niin saadaan Helsingin yliopisto huippujen joukkoon

Kansaivälisissä yliopistojen rankkauksissa pisteitä saa mm. sitä enempi
- mitä suurempi on ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus
- mitä enempi henkilökuntaa opiskelijaa kohden
- mitä enempi julkaisuja
- mitä enempi tutkintoja (väitöskirjoja, maistereita) valmistuu

Etc.

Joku on kyynisesti todennutkin että paras yliopisto olisi sellainen, jossa olisi yksi ulkomaalainen opiskelija ja 100 opettajaa.
Tällöin ulkomaalaisten osuus olisi maksimaalinen 100% ja opettajien määrä opiskelijaa kohti myös huippua. Tietysti professorit ehtisivät kirjoittaa enempi julkaisujakin, kun ei olisi kuin yksi opiskelija.

Joku voisi sitten kirjoittaa väitöskirjankin tuon Ghanalaisen puolesta että se valmistuisi ja voitaisiin ottaa uusi ulkomaalinen opiskelija.

Väitöskirja hylättiin koska se oli huono mutta valituksen jälkeen katsottiin paremmaksi sanoa että hylätty onkin hyväksytty.

Tosin yliopisto joutui ojasta allikkoon tempun tähden.

Avoimella mielellä ajatellen Peter Prycen tapausta voisi pitää todisteena afrikkalaisen älyn puolesta.Voi-voi tätä pikkuporvarillista närkästystä kun afrikkalainen äly pesi jälleen kerran eurooppalaisen älyn 6-0. Ghanalainen Peter Pryce hankkiutui opiskelemaan arvostettuun Helsingin Yliopistoon ja onnistui väittelemään itsensä oikein TOHTORIKSI!

Vaikka epäilisi väitöskirjan arvoa ja tasoa, onhan se kuitenkin väitöskirja siinä missä muutkin ja Peter Pryce on nyt tohtorismies. Suoritusta pitäisi osata arvostaa. Se on kerta kaikkiaan mahtisuoritus jonka takana täytyy olla rutosti älyä – semminkin, jos pitää paikkansa, ettei Pryce tiedä väitöskirjansa aiheesta oikeastaan yhtään mitään. Hänelle pitäisi tästä suorituksesta myöntää lisäksi Helsingin Yliopiston kunniatohtorin arvo.

Afrikkalainen äly ilmenee usein ällistyttävän juonikkaina huijausoperaatioina, joilla hankitaan vuosittain rahaa miljardikaupalla herkkäuskoisilta eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta. Nigerialaiskirjeet ovat jo niin tunnettu legenda, ettei niiden luulisi enää koukuttavan uusia uhreja varakkaiden, hyvän koulutuksen ja älyn omaavien eurooppalaisten keskuudessa. Näin kuitenkin käy kerta toisensa jälkeen kun uudet versiot huijauskirjeistä lähtevät liikkeelle. Afrikkalainen mielikuvitus on todella taidokas keksimään houkuttelevia tarinoita, jotka herättävän ihmisen käsittämättömän sokean ahneuden. Tämän toiminnan takana on kovan luokan rikolliset, joten ei sitä kannata tietenkään mitenkään ihannoida. Lagosiin rahojaan hakemaan lähteneet toivioretkeläiset ovat saaneet olla onnellisia jos ovat reissusta hengissä selvinneet.

Osataan sitä huijata Euroopassakin. Eräs suomalainen roomankävijä koki tämän karvaasti. Hän oli mennyt ostamaan katukauppiaalta tämän houkuttelevasti esittelemän Sony-merkkisen videokameran. Kun kauppias sitä esitteli, kaikki toimi hienosti. Kamera oli selvästi ainakin 500 euron hintaluokkaa ja suomalainen arveli tehneensä hyvän kaupan tingittyään hinnan 100 euroon. Kaupustelija pisti kameran laatikkoon (hienon näköinen, selvästi Sonyn alkuperäinen pakkaus). Kun suomalainen sitten myöhemmin avasi laatikon hotellihuoneessaan, hän löysi sieltä ihan aidon näköisen Sony-videokameran. Ainoa ongelma oli, että kamera oli tehty PUUSTA! Se oli taidokas jäljennös jonka kauppias oli sujauttanut aidon esittelykameran tilalle. Suomalainen ei osannut muuta kuin istahtaa sängynreunalle ja nauraa. Puukameran myynyttä roomalaista katukauppiasta hän ei enää tietenkään onnistunut löytämään (tarina on tosi).

Jos afrikkalainen äly onnistuttaisiin valjastamaan hyvän palvelukseen, ei Afrikalla olisi hätäpäivää.

Aiheesta enemmän:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nigerialaiskirjeet
http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/05/18/ahneuden-maantiede/

uuden innovaatioyliopiston tulisi perustaa opiskelijarekrytointipisteitä afrikkaan, johan kohta alkaisi väitöskirjaa pukata kun kirjan hyväksymisperusteet etnoille on eri kuin kotimaisille

Tätä ideaahan voitaisiin kehittää niin, että suvaitsevasuuden nimissä kaikki harjoitustyöt ja seminaarit tulisi tehdä paritöinä suomalainen-etno pareina.

Suomalainen saisi harjoitus- tai seminaarityöstä kurssin hyväksynnän ja afroetnolle se hyväksyttäisiin väitöskirjaksi.

Johan olisi yliopistolla mahtavat tulosluvut ja väitöskirjaa tulisi niin että paperikoneiden tilaukset nousisivat kasvuun.