Pauliina Liedes
Helsinki
– Talvisota näkyy ihmisten asenteissa vieläkin, keskustan venäjänkielisten yhdistyksen puheenjohtaja Galina Yudin-Lazarev uskoo.
– Ymmärrän kyllä sen, että vanhemmilla ihmisillä on ennakkoluuloja meitä venäläisiä kohtaan. Mutta suomalaisnuoret eivät kokeneet sotaa, joten miksi hekin ovat rasisteja, kysyy hänen miehensä Alexander Yudin-Lazarev.
Riippuu hieman asiayhteydestä, harmittaako ryssittely Galinaa vai ei. Mutta linja-autossa hän on kuullut ilkeitä kommentteja puhuessaan venäjää ystävättärensä kanssa.
Suomeen Galina muutti Suomeen vuonna 1989.
– Menin naimisiin suomalaisen miehen kanssa, hän sanoo.
Sittemmin aviopari erosi. Galinan nykyinen mies Alexander muutti Ruotsista Suomeen kolmisen vuotta sitten. Alexander Yudin-Lazarevin mielestä suomalainen media ruokkii venäläisvihaa jatkuvasti.
– Venäjästä voisi näyttää myönteisiäkin asioita, hän huomauttaa.
Keskustan venäjänkieliset kuuluu keskustan Helsingin piiriin, ja jäseniä siinä on noin 50.
– Venäläiset ovat aktiivisia politiikassa. Yhdistykseen kuuluminen auttaa Suomeen sopeutumisessa; järjestämme venäläisille ja suomalaisille yhteisiä tilaisuuksia, Galina sanoo.
Venäläisiä syrjitään Galina Yudin-Lazarevin mukaan esimerkiksi työhönottotilanteissa.
– Työpaikkaan valitaan usein suomalainen, vaikka venäläinen olisi kyseiseen paikkaan sopivampi. Sitten suomalaiset ajattelevat, että venäläiset eivät halua tehdä töitä – mutta korkeakoulun käyneet ihmiset eivät halua ryhtyä taksikuskeiksi.
Vaikea suomen kieli on ongelma useille venäläisille. Kielitaidon puute estää työnteonkin. Galinakin tarvitsee edelleen tulkkia. Hänen mielestään järjestöistä löytyisi työpaikkoja, joita voisi hyvinkin tehdä venäjän kielellä.
– Venäläisillä on usein korkea koulutus. Työnsaanti on kuitenkin vaikeaa, sillä olemme tottuneet vaatimaan ulkomaalaisiltakin täydellistä suomen kielen hallintaa, vaikka tehtävä ei sitä vaatisikaan, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää totesi tiistaina Säätytalolla järjestetyssä Venäläisviha – suomalaisen yhteiskunnan haaste? -seminaarissa.
– Venäläiset joutuvat kokemaan halveksuntaa ja nimittelyä, joten he välttävät venäjän puhumista yleisillä paikoilla. Se voi johtaa siihen, että suuri väestö vetäytyy omiin oloihinsa.
Venäläisviha on juurtunut syvälle, seminaarin paneelikeskustelijat sanoivat.
– 90-luvun alkupuolella puolestaan pelättiin, että rajojen aukeaminen merkitsee itärikollisuuden leviämistä Suomeen. Pelot eivät toteutuneet, Suurpää muistutti.
Hän toivoi, että median edustajat eivät antaisi suomalaisille sellaista viestiä, että ryssittely on hyväksyttävää. Nimitystä kuultiin jopa itsenäisyyspäivän tv-uutisissa pari viikkoa sitten.
Kuopion yliopiston tutkija Vesa Puuronen uskoo, että suomalaiset poliitikot tarkastelevat venäläisiä mahdollisena viidentenä kolonnana, joka voi konfliktitilanteessa asettua entisen kotimaansa puolelle.
– Siksi venäläisille ei haluta antaa samoja oikeuksia kuin muille vähemmistöille, kuten koulutusta omalla kielellään, hän sanoi.
– Oulu on äärimmäisen aktiivinen Venäjä-suhteessaan, mutta sielläkään ei ole yhtään venäläistä koululuokkaa, Suomi-Venäjä -seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie vahvisti.
Venäjänkieliset on suurin uusi kielivähemmistö, sillä heihin kuuluu yli 42 000 henkilöä.
Puurosen mukaan on mahdollista, että suomalaisten epäluulo venäläisiä kohtaan kasvaa, koska sotia käsitellään vasta nyt. Heti sotien jälkeen sitä ei saanut tehdä.
Kiinnostusta venäläistä kulttuuria kohtaan suomalaisilla ei juurikaan ole.
– Harvat suomalaiset opiskelevat venäjää, ja Venäjälle matkustetaan harvoin, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoi.
Helsinki
– Talvisota näkyy ihmisten asenteissa vieläkin, keskustan venäjänkielisten yhdistyksen puheenjohtaja Galina Yudin-Lazarev uskoo.
– Ymmärrän kyllä sen, että vanhemmilla ihmisillä on ennakkoluuloja meitä venäläisiä kohtaan. Mutta suomalaisnuoret eivät kokeneet sotaa, joten miksi hekin ovat rasisteja, kysyy hänen miehensä Alexander Yudin-Lazarev.
Riippuu hieman asiayhteydestä, harmittaako ryssittely Galinaa vai ei. Mutta linja-autossa hän on kuullut ilkeitä kommentteja puhuessaan venäjää ystävättärensä kanssa.
Suomeen Galina muutti Suomeen vuonna 1989.
– Menin naimisiin suomalaisen miehen kanssa, hän sanoo.
Sittemmin aviopari erosi. Galinan nykyinen mies Alexander muutti Ruotsista Suomeen kolmisen vuotta sitten. Alexander Yudin-Lazarevin mielestä suomalainen media ruokkii venäläisvihaa jatkuvasti.
– Venäjästä voisi näyttää myönteisiäkin asioita, hän huomauttaa.
Keskustan venäjänkieliset kuuluu keskustan Helsingin piiriin, ja jäseniä siinä on noin 50.
– Venäläiset ovat aktiivisia politiikassa. Yhdistykseen kuuluminen auttaa Suomeen sopeutumisessa; järjestämme venäläisille ja suomalaisille yhteisiä tilaisuuksia, Galina sanoo.
Venäläisiä syrjitään Galina Yudin-Lazarevin mukaan esimerkiksi työhönottotilanteissa.
– Työpaikkaan valitaan usein suomalainen, vaikka venäläinen olisi kyseiseen paikkaan sopivampi. Sitten suomalaiset ajattelevat, että venäläiset eivät halua tehdä töitä – mutta korkeakoulun käyneet ihmiset eivät halua ryhtyä taksikuskeiksi.
Vaikea suomen kieli on ongelma useille venäläisille. Kielitaidon puute estää työnteonkin. Galinakin tarvitsee edelleen tulkkia. Hänen mielestään järjestöistä löytyisi työpaikkoja, joita voisi hyvinkin tehdä venäjän kielellä.
– Venäläisillä on usein korkea koulutus. Työnsaanti on kuitenkin vaikeaa, sillä olemme tottuneet vaatimaan ulkomaalaisiltakin täydellistä suomen kielen hallintaa, vaikka tehtävä ei sitä vaatisikaan, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää totesi tiistaina Säätytalolla järjestetyssä Venäläisviha – suomalaisen yhteiskunnan haaste? -seminaarissa.
– Venäläiset joutuvat kokemaan halveksuntaa ja nimittelyä, joten he välttävät venäjän puhumista yleisillä paikoilla. Se voi johtaa siihen, että suuri väestö vetäytyy omiin oloihinsa.
Venäläisviha on juurtunut syvälle, seminaarin paneelikeskustelijat sanoivat.
– 90-luvun alkupuolella puolestaan pelättiin, että rajojen aukeaminen merkitsee itärikollisuuden leviämistä Suomeen. Pelot eivät toteutuneet, Suurpää muistutti.
Hän toivoi, että median edustajat eivät antaisi suomalaisille sellaista viestiä, että ryssittely on hyväksyttävää. Nimitystä kuultiin jopa itsenäisyyspäivän tv-uutisissa pari viikkoa sitten.
Kuopion yliopiston tutkija Vesa Puuronen uskoo, että suomalaiset poliitikot tarkastelevat venäläisiä mahdollisena viidentenä kolonnana, joka voi konfliktitilanteessa asettua entisen kotimaansa puolelle.
– Siksi venäläisille ei haluta antaa samoja oikeuksia kuin muille vähemmistöille, kuten koulutusta omalla kielellään, hän sanoi.
– Oulu on äärimmäisen aktiivinen Venäjä-suhteessaan, mutta sielläkään ei ole yhtään venäläistä koululuokkaa, Suomi-Venäjä -seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie vahvisti.
Venäjänkieliset on suurin uusi kielivähemmistö, sillä heihin kuuluu yli 42 000 henkilöä.
Puurosen mukaan on mahdollista, että suomalaisten epäluulo venäläisiä kohtaan kasvaa, koska sotia käsitellään vasta nyt. Heti sotien jälkeen sitä ei saanut tehdä.
Kiinnostusta venäläistä kulttuuria kohtaan suomalaisilla ei juurikaan ole.
– Harvat suomalaiset opiskelevat venäjää, ja Venäjälle matkustetaan harvoin, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.