P r a g m a a t t i n e n - n e u r o o s i

Selvennän aspergerin-oireyhtymää antamalla sille uuden nimen ja liittämällä sen neurooseihin.

Kaiken neuroosin ja autismin pohjalla on kyvyttömyys toimintaan oman minuuden kautta. Autismissa henkilö ei ilmeisesti neurologisista syistä johtuen pysty identifioitumaan sadistiin, minkä vuoksi ilmaisu rajoittuu; ilmaisu on lapsuuden oloissa ehdollistettu niin, että muunlainen, kuin sadistisen minuuden kautta suoritettu ilmaisu on estetty. Neurologisesti normaali ihminen tässä tilanteessa ottaisi itselleen sadistisen minuuden, kun autismissa henkilö torjuu sadismin, tai sadismin synty on hermostollisista syistä estynyt.
Näin ollen, kun kommunikointi on kuitenkin estynyt oman minuuden kautta, tulee siitä pakkotoimista, mikä näkyy autistisina oireina. Samalla pakkotoiminen kommunikointi vaikuttaa vireystilaan siten, että henkilön vireystila heikkenee, kun viestintä oman minuuden kautta on estynyt, minkä vuoksi toisten ihmisten kommunikaation defensiivisyyden aste vaikuttaa vireystilaan.

Pragmaattinen neuroosi ikään, kuin suojaa henkilön minuutta maailmalta ja estää sitä pääsemään aistikokemusten ja kommunikaation kanssa tekemisiin. Minuuden itsenäinen kontakti maailmaan on ikään, kuin alasammuttu lapsena ja se on kielletty. Tämä viittaa siihen, että henkilön vanhempi on pyrkinyt vetämään lapsen osaksi omaa fantasiamaailmaansa, ja pragmaattinen neuroosi onkin nimenomaan reagointi tälle fantasiamaailmalle, missä lapsi on saanut kokea maailman vain sellaisena, minä vanhempi on antanut sen kokea.
Autismiin liittyvät aistiyliherkkyydet selittyvät sillä, että aistiärsykkeiden kokeminen oman minuuden kautta on kielletty lapsena, jolloin aistiärsykkeet koetaan neuroottistyyppisesti minuutta kunnioittamattomasti ja ikään kuin "superegon" ehdoilla.

Pragmaattisen neuroosin synnyn edellytys on neurologinen tila, mikä johtaa neuroosiin ja hallintaan ja henkilön vanhemman persoonallisuus, mikä olisi välttämättä syntynyt siten, että itsenäisyyden ja tarvitsevuuden ristiriita ei ole kehittynyt itsenäiseksi minäksi.
Tärkeää kaikissa neurooseissa on, että neurootikko on kasvatettu siten, että vanhempi on siirtänyt tähän osan persoonastaan, mitä neuroosi yleensäkin edustaa.
Tässä lapsen ja vanhemman suhteessa, kun on kyse autismista, autistinen henkilö joutuu kokemaan maailman sadistisen vanhemman ehdoilla, minkä seurauksena maailman kokeminen on masokistista, neuroottista ja minuutta kunnioittamatonta, jolloin seurauksena on "yliherkkyydet".
401693
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Voisitko tarkemmin määritellä, mikä on pragmaattinen ja mikä on neuroosi! Anteeksi, mutta en ymmärtänyt mitään kiinnostavasta selostuksestasi. Voisitko sanoa sen suomeksi?

Äänestä
  • Otin nyt käyttöön nuo sanat, mutta parempiakin sanoja kuvaamaan tilaa voisi olla.

    Lähinnä tuo pragmaattinen sanana tarkoittaa käytännöllistä ja sen suuntaista, mutta nyt siis kuvaan assia neuroosiksi, mikä ulottuu myös kommunikointiin ja aistikokemuksiin.

    Neuroosi taas tarkoittaa pakko-oireita, mitkä liittyvät mm. assiin. Ajatukseni olisi siis, että assissa aistihavainnot ja kommunikointi ovat jollain tavalla superegon häiritsemiä, koska assissa on pakko-oireistyyppistä piirrettä.

    Neuroosia uskotaan myös osittain perinnölliseksi.

    Neuroosi näkyy vaikkapa assin käytöksessä. Eli siis se, millainen assi on, on neuroottinen.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Otin nyt käyttöön nuo sanat, mutta parempiakin sanoja kuvaamaan tilaa voisi olla.

    Lähinnä tuo pragmaattinen sanana tarkoittaa käytännöllistä ja sen suuntaista, mutta nyt siis kuvaan assia neuroosiksi, mikä ulottuu myös kommunikointiin ja aistikokemuksiin.

    Neuroosi taas tarkoittaa pakko-oireita, mitkä liittyvät mm. assiin. Ajatukseni olisi siis, että assissa aistihavainnot ja kommunikointi ovat jollain tavalla superegon häiritsemiä, koska assissa on pakko-oireistyyppistä piirrettä.

    Neuroosia uskotaan myös osittain perinnölliseksi.

    Neuroosi näkyy vaikkapa assin käytöksessä. Eli siis se, millainen assi on, on neuroottinen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Pragmatismi

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuroosi

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaativa_persoonallisuus

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Otin nyt käyttöön nuo sanat, mutta parempiakin sanoja kuvaamaan tilaa voisi olla.

    Lähinnä tuo pragmaattinen sanana tarkoittaa käytännöllistä ja sen suuntaista, mutta nyt siis kuvaan assia neuroosiksi, mikä ulottuu myös kommunikointiin ja aistikokemuksiin.

    Neuroosi taas tarkoittaa pakko-oireita, mitkä liittyvät mm. assiin. Ajatukseni olisi siis, että assissa aistihavainnot ja kommunikointi ovat jollain tavalla superegon häiritsemiä, koska assissa on pakko-oireistyyppistä piirrettä.

    Neuroosia uskotaan myös osittain perinnölliseksi.

    Neuroosi näkyy vaikkapa assin käytöksessä. Eli siis se, millainen assi on, on neuroottinen.

    Mutta kuka on tuo superego - Jumalako?

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Totean:

    Olet todella miettinyt näitä asioita!

    - Pragmatismi on filosofia, joka saattaa sopia assille tai ei - siis henkilökohtainen näkemys, jolla ei ole mitään tekemistä autismin kanssa sinänsä.

    - Autismi ei ole persoonallisuushäiriö, vaikka yhtä lailla kuin kuka tahansa, myös assille voi kehittyä persoonallisuushäiriö.

    - Vaativa persoonallisuus on väärä käsitys autistisesta ihmisestä. Mistä vaativuus johtuu. Väärästä lähestymistavasta. Miten pitäisi meikäläistä kohdella? Ei muuna kuin ihmisenä. Näiden ongelmien oikeasta ratkaisusta on kirjoitettu hyvin myös wikipedian sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Haastava_käytös

    Summaus:

    Pragmaattinen - neuroosi viittaa linkkiesi mukaan syntymän jälkeen hankittuihin traumoihin. Mutta autismi ei kuulu hankittuihin ominaisuuksiin. En ole "jääkaappilapsi". Autismilla ja aspergerilla on uusimpien tutkimusten mukaan synnynnäinen neurologinen pohja. Miten selität tämän ristiriidan?

    Äänestä

  • selvennyksestä kirjoitti:

    Mutta kuka on tuo superego - Jumalako?

    vanhempi on superego. Ajatuksena on, että assiin on joutunut vanhemman persoonan tiedostamaton osa, mikä toimii superegona. Näin ollen kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat superegoa, sillä se(superego) saa voimansa defensseistä, joiden taustalla on tiedostamaton persoonan osa.

    Näin ollen koko autismin kuva alkaa selvitä.

    Äänestä

  • lukematon autisti kirjoitti:

    Totean:

    Olet todella miettinyt näitä asioita!

    - Pragmatismi on filosofia, joka saattaa sopia assille tai ei - siis henkilökohtainen näkemys, jolla ei ole mitään tekemistä autismin kanssa sinänsä.

    - Autismi ei ole persoonallisuushäiriö, vaikka yhtä lailla kuin kuka tahansa, myös assille voi kehittyä persoonallisuushäiriö.

    - Vaativa persoonallisuus on väärä käsitys autistisesta ihmisestä. Mistä vaativuus johtuu. Väärästä lähestymistavasta. Miten pitäisi meikäläistä kohdella? Ei muuna kuin ihmisenä. Näiden ongelmien oikeasta ratkaisusta on kirjoitettu hyvin myös wikipedian sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Haastava_käytös

    Summaus:

    Pragmaattinen - neuroosi viittaa linkkiesi mukaan syntymän jälkeen hankittuihin traumoihin. Mutta autismi ei kuulu hankittuihin ominaisuuksiin. En ole "jääkaappilapsi". Autismilla ja aspergerilla on uusimpien tutkimusten mukaan synnynnäinen neurologinen pohja. Miten selität tämän ristiriidan?

    "Autismilla ja aspergerilla on uusimpien tutkimusten mukaan synnynnäinen neurologinen pohja. Miten selität tämän ristiriidan?"

    Tulin siihen johtopäätökseen, että ristiriitaa tulee vain ja ainoastaan, jos väitetään mustavalkoisesti neurologista ja syntymän jälkeistä erilliseksi.
    Mielestäni kyse on sekä autismin, keskittymishäiriöiden ja persoonallisuushäiriöiden kohdalla sekä neurologisesta, että syntymän jälkeisestä ja oikeastaan ne ovatkin mielestäni sama asia eri näkökulmasta.

    Äänestä

  • lukematon autisti kirjoitti:

    Totean:

    Olet todella miettinyt näitä asioita!

    - Pragmatismi on filosofia, joka saattaa sopia assille tai ei - siis henkilökohtainen näkemys, jolla ei ole mitään tekemistä autismin kanssa sinänsä.

    - Autismi ei ole persoonallisuushäiriö, vaikka yhtä lailla kuin kuka tahansa, myös assille voi kehittyä persoonallisuushäiriö.

    - Vaativa persoonallisuus on väärä käsitys autistisesta ihmisestä. Mistä vaativuus johtuu. Väärästä lähestymistavasta. Miten pitäisi meikäläistä kohdella? Ei muuna kuin ihmisenä. Näiden ongelmien oikeasta ratkaisusta on kirjoitettu hyvin myös wikipedian sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Haastava_käytös

    Summaus:

    Pragmaattinen - neuroosi viittaa linkkiesi mukaan syntymän jälkeen hankittuihin traumoihin. Mutta autismi ei kuulu hankittuihin ominaisuuksiin. En ole "jääkaappilapsi". Autismilla ja aspergerilla on uusimpien tutkimusten mukaan synnynnäinen neurologinen pohja. Miten selität tämän ristiriidan?

    "- Vaativa persoonallisuus on väärä käsitys autistisesta ihmisestä."

    Vaativa, eli anankastinen persoonallisuus on piirteiltään myös assin diagnosointikriteeri, eli ellet täytä sen kriteereitä, et täytä myöskään aspergerin. Vaativuus on yleensä itseä kohtaan oleva piirre, mikä johtuu yliankarasta superegosta.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    vanhempi on superego. Ajatuksena on, että assiin on joutunut vanhemman persoonan tiedostamaton osa, mikä toimii superegona. Näin ollen kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat superegoa, sillä se(superego) saa voimansa defensseistä, joiden taustalla on tiedostamaton persoonan osa.

    Näin ollen koko autismin kuva alkaa selvitä.

    isä vai äiti?

    Mutta tätä en ymmärrä:

    -Kuinka vanhemman persoonan tiedostamaton osa on voinut jouta assiin?

    - Miten kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat isää tai äitiä?

    - Mitä on defenssit, jonka taustalla on isä tai äiti?

    Autismin kuva ei ihan vielä minulle selvinnyt - päinvastoin.

    Äänestä

  • lukematon autisti kirjoitti:

    isä vai äiti?

    Mutta tätä en ymmärrä:

    -Kuinka vanhemman persoonan tiedostamaton osa on voinut jouta assiin?

    - Miten kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat isää tai äitiä?

    - Mitä on defenssit, jonka taustalla on isä tai äiti?

    Autismin kuva ei ihan vielä minulle selvinnyt - päinvastoin.

    En muistanut vastata tähän aiemmin, mutta onneksi palsta menee hitaasti eteenpäin.

    "Kumpi vanhemmistani on superego isä vai äiti?"

    No sitähän en voi varmaksi sanoa, mutta ehdottaisin, että lähinnä äiti. Kuitenkin tärkeää on vuorovaikutuksen kokonaisuus, eli molempien vanhempien vaikutus, etenkin sen suhteen, minkä tasoiseksi autismi muodostuu, mutta äidin vaikutus varmaankin autismin alkuun lähtemisen suhteen on merkittävin.


    "-Kuinka vanhemman persoonan tiedostamaton osa on voinut jouta assiin?"

    Vanhempi on vääristänyt vuorovaikutusta ja koska lapsen ainoa vuorovaikutus on se, missä on suhteessa vanhempiinsa, sellainen vääristynyt vuorovaikutus, missä assiin siirretaan persoonan osa, on tullut assille normaaliksi, jolloin assista tulee itseä kohtaan sadistinen, kun vanhempi on ollut itse kohtaan sadistinen.

    Vanhempi siis vääristää vuorovaikutusta siten, että pakottaa lapsen sellaiseen rooliin, mitä ei itse kestä.
    Tällöin lapsi tässä roolissa toimii vanhemman tahdon mukaan ja superego kehittyy sitten ylläpitämään tätä roolia.


    "- Miten kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat isää tai äitiä?"

    Siten, että autistia kohtaan osoitettu sadismi tukee autistin superegoa ja itseä kohtaan suunnattua sadismia ja vahvistaa siten äidin autistia kohtaan osoittamaan sadismia ja varhaista vuorovaikutusta.
    Sadismi on defensiivistä käytöstä, mitä on kaikilla. Äärimmäisen sadistiset ihmiset, kuten narsistisen persoonallisuushäiriön omavaat voisivat hakeutua assin lähelle ja lyöttäytyä assin kanssa sadomasokistiseen suhteeseen.
    Sadismi ja defenssit autistia kohtaan syventää autismia, koska nämä vahvistavat ja tukevat superegoa, joka toimii varhaisen sadismin kohteeksi joutumisen jäänteenä.


    "- Mitä on defenssit, jonka taustalla on isä tai äiti?"

    Kuulostaa erikoiselta kysymykseltä, mutta jos arvaan sen tarkoituksen oikein, olen jo vastannut siihen.

    Defenssi on minän puolustuskeino. Esim. assin äiti ei kestä riippuvuutta toisista ihmisistä, jolloin hän sulkee riippuvuuden itsensä ulkopuolelle ja korostaa toisissa riippuvuuden piirteitä, jotta näyttäisi paremmalta, kuin muut, jotka ovat heikkoja ja riippuvaisia, ja sitten tällaisen vääristyksen seurauksena hän pakottaa lapsena asemaan, missä lapsi on hänestä äärimmäisen riippuvainen, mutta hän ei itse ole lapsesta riippuvainen, minkä seurauksena lapsen persoona kehittyy masokistisesti vanhemmasta riippuvaiseksi ja hänestä kasvaa "Kyösti peräkammarin poika".

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    En muistanut vastata tähän aiemmin, mutta onneksi palsta menee hitaasti eteenpäin.

    "Kumpi vanhemmistani on superego isä vai äiti?"

    No sitähän en voi varmaksi sanoa, mutta ehdottaisin, että lähinnä äiti. Kuitenkin tärkeää on vuorovaikutuksen kokonaisuus, eli molempien vanhempien vaikutus, etenkin sen suhteen, minkä tasoiseksi autismi muodostuu, mutta äidin vaikutus varmaankin autismin alkuun lähtemisen suhteen on merkittävin.


    "-Kuinka vanhemman persoonan tiedostamaton osa on voinut jouta assiin?"

    Vanhempi on vääristänyt vuorovaikutusta ja koska lapsen ainoa vuorovaikutus on se, missä on suhteessa vanhempiinsa, sellainen vääristynyt vuorovaikutus, missä assiin siirretaan persoonan osa, on tullut assille normaaliksi, jolloin assista tulee itseä kohtaan sadistinen, kun vanhempi on ollut itse kohtaan sadistinen.

    Vanhempi siis vääristää vuorovaikutusta siten, että pakottaa lapsen sellaiseen rooliin, mitä ei itse kestä.
    Tällöin lapsi tässä roolissa toimii vanhemman tahdon mukaan ja superego kehittyy sitten ylläpitämään tätä roolia.


    "- Miten kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat isää tai äitiä?"

    Siten, että autistia kohtaan osoitettu sadismi tukee autistin superegoa ja itseä kohtaan suunnattua sadismia ja vahvistaa siten äidin autistia kohtaan osoittamaan sadismia ja varhaista vuorovaikutusta.
    Sadismi on defensiivistä käytöstä, mitä on kaikilla. Äärimmäisen sadistiset ihmiset, kuten narsistisen persoonallisuushäiriön omavaat voisivat hakeutua assin lähelle ja lyöttäytyä assin kanssa sadomasokistiseen suhteeseen.
    Sadismi ja defenssit autistia kohtaan syventää autismia, koska nämä vahvistavat ja tukevat superegoa, joka toimii varhaisen sadismin kohteeksi joutumisen jäänteenä.


    "- Mitä on defenssit, jonka taustalla on isä tai äiti?"

    Kuulostaa erikoiselta kysymykseltä, mutta jos arvaan sen tarkoituksen oikein, olen jo vastannut siihen.

    Defenssi on minän puolustuskeino. Esim. assin äiti ei kestä riippuvuutta toisista ihmisistä, jolloin hän sulkee riippuvuuden itsensä ulkopuolelle ja korostaa toisissa riippuvuuden piirteitä, jotta näyttäisi paremmalta, kuin muut, jotka ovat heikkoja ja riippuvaisia, ja sitten tällaisen vääristyksen seurauksena hän pakottaa lapsena asemaan, missä lapsi on hänestä äärimmäisen riippuvainen, mutta hän ei itse ole lapsesta riippuvainen, minkä seurauksena lapsen persoona kehittyy masokistisesti vanhemmasta riippuvaiseksi ja hänestä kasvaa "Kyösti peräkammarin poika".

    "No sitähän en voi varmaksi sanoa, mutta ehdottaisin, että lähinnä äiti. Kuitenkin tärkeää on vuorovaikutuksen kokonaisuus, eli molempien vanhempien vaikutus, etenkin sen suhteen, minkä tasoiseksi autismi muodostuu, mutta äidin vaikutus varmaankin autismin alkuun lähtemisen suhteen on merkittävin".

    Äänestä

  • lapselleen? kirjoitti:

    "No sitähän en voi varmaksi sanoa, mutta ehdottaisin, että lähinnä äiti. Kuitenkin tärkeää on vuorovaikutuksen kokonaisuus, eli molempien vanhempien vaikutus, etenkin sen suhteen, minkä tasoiseksi autismi muodostuu, mutta äidin vaikutus varmaankin autismin alkuun lähtemisen suhteen on merkittävin".

    "Aiheutaako äiti autismin
    lapselleen?"

    No minun mielestäni kyseessä on tietynlainen reagointitapa epäterveeseen vuorovaikutukseen, mutta epäterve vuorovaikutus on lähtöisin vanhemmista. Vastaavanlaisissa olosuhteissa lapselle voisi tulla mielestäni vastaavasti esim. rajatila.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    "Aiheutaako äiti autismin
    lapselleen?"

    No minun mielestäni kyseessä on tietynlainen reagointitapa epäterveeseen vuorovaikutukseen, mutta epäterve vuorovaikutus on lähtöisin vanhemmista. Vastaavanlaisissa olosuhteissa lapselle voisi tulla mielestäni vastaavasti esim. rajatila.

    niinkö?

    Äänestä

  • ominaisuus kirjoitti:

    niinkö?

    Synnynnäinen ja syntymän jälkeinen ovat mielestäni sama asia. Autismi on tavallaan synnynnäinen, mutta ne oireet, mitkä tekevät ihmisestä sellaisen, millaiselta autisti vaikuttaa, ovat syntymän jälkeisiä. Siis tarkoitan, että autisti voisi myös kasvaa ihan tavalliseksi, jos olosuhteet sallisivat.

    Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Synnynnäinen ja syntymän jälkeinen ovat mielestäni sama asia. Autismi on tavallaan synnynnäinen, mutta ne oireet, mitkä tekevät ihmisestä sellaisen, millaiselta autisti vaikuttaa, ovat syntymän jälkeisiä. Siis tarkoitan, että autisti voisi myös kasvaa ihan tavalliseksi, jos olosuhteet sallisivat.

    Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    Vai kuinka?

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Synnynnäinen ja syntymän jälkeinen ovat mielestäni sama asia. Autismi on tavallaan synnynnäinen, mutta ne oireet, mitkä tekevät ihmisestä sellaisen, millaiselta autisti vaikuttaa, ovat syntymän jälkeisiä. Siis tarkoitan, että autisti voisi myös kasvaa ihan tavalliseksi, jos olosuhteet sallisivat.

    Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    >Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö.

    Äänestä

  • voi. kirjoitti:

    >Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö.

    puhuttiinpa Suomessakin ns. jääkaappiperheistä... Onko kyseessä siis autististen lasten perheet?

    Äänestä


  • voi. kirjoitti:

    >Voit tietty itsekin miettiä, voiko ihminen olla syntymästään asti ahdistunut.

    Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö.

    "Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö."

    Mielestäni tuo osoittaa sen, että melatoniinitoiminnan häiriö ei ole synnynnäinen. Onhan vastaavia häiriöitä ihan muutenkin ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä. Aspergerin uneen ja hormonitoimintaan liittyvät erikoisuudet ovat paljolti samanlaisia, kuin masennuksessa ja ahdistuksessa.

    Äänestä

  • jääkaappiteoria kirjoitti:

    puhuttiinpa Suomessakin ns. jääkaappiperheistä... Onko kyseessä siis autististen lasten perheet?

    "Oliko Bettelheim oikeassa?"

    Bettelheim käsittääkseni luuli kutakuinkin niin, että autismi johtuu siitä, ettei äiti reagoi lapsen vietintään ja siksi lapsesta tulee viestinnällisesti rajoittunut. Tuohan on niin yksinkertainen päätelmä, että sellaisen voisi jokainen tehdä autistin nähdessään.
    Jossain määrin päätelmä on kyllä totta, sillä autismiin liittyy sellainen piirre, ettei autistisen henkilön tarpeita kunnioiteta ja ihmiset pyrkivät perustelemaan autistin tarpeiden kieltämisen etsimällä vikaa autistista. Tämä viittaa siihen, että niin on ollut myös äidin osalta.

    Uskoisin, että autismi jollain tavalla kiihottaa ihmisiä toimimaan sadistisesti, ja että traumaattinen varhaislapsuuden tila(akuutti ahdistus) vahvistuu kaikista defensseistä.

    Bettelheim kaiketi uskoi, että autismi on persoonallisuushäiriö, mikä on syntynyt psykopatiaa varhaisemmin, eli alle puoli vuotiaana.
    Näin uskovat edelleen jotkut suomalaiset asiantuntijat.
    On kuitenkin väärin väittää, että häiriö olisi syntynyt alle puoli vuotiaana, koska etenkin assi toimii erinomaisena todisteena siitä, että tila alkaa toisella ikävuodella, eli samaan aikaan, kuin pakkoneuroosi ja on piirteiltään hyvin samanlainen.

    Merkittävää on myös huomata, että usein assi lapsella kehitys voi olla epätavallisen nopeaa 1-vuotiaaksi asti, kunnes kehitys hidastuu ja voi tulla taantumia. Eli ongelmat ovat lähtöisin siitä psyykkisen kehityksen vaiheesta, mikä liittyy itsen hallintaan, 1-2-vuotiaasta.

    Kun puhutaan, että asperger olisi synnynnäinen ominaisuus, niin täytyy minun sanoa, että niinhän se onkin, mutta positiivisessa mielessä.
    Uskon, että synnynnäinen neurologinen vamma yhdistettynä samanlaisiin olosuhteisiin, missä assi kasvaa, voisi aiheuttaa esim. rajatilan.

    Aspergerissa kaikki viittaisi mielestäni paremminkin puhtaaseen lahjakkuuteen, kuin minkäänlaiseen kehitysvammaan.

    Esim. rajatilaisten viikkoja etuajassa syntyminen vs. assin epätavallisen nopea varhainen kehitys.

    Assi siis syntyy, kun lapsi ei pääse normaalisti läpi ns. anaalisesta vaiheesta.

    Syitä tähän voi olla neurologinen taipumus ja sen aikainen vuorovaikutus.
    Uskoisin, että lapsen persoona onkin määrätty jo ennen syntymää, sillä perintötekijät ja vanhempien vuorovaikutus määräävät lapsen persoonan kehityksen.
    Samat tekijät ovat myös vaikuttaneet siihen, millaiset vanhemmat lapselle tulevat olemaan... Vanhemmat ovat samassa veneessä, kuin assi ja yleensä vakavemmin häiriintyneitä.

    Helppoa on huomata, että assin taustalla olisi vanhempi, joka ei kykene omien varhaislapsuuden traumojensa vuoksi riippuvuuteen ja pyrkii siten riippuvaistamaan lasta itsestään yksipuolisesti, asettamaan lapsen masokistiseen asemaan.
    Assi vanhempi taas terveen vuorovaikutuksen puutteessa ja sadomasokistisen maailman hyväksyneenä saattaa kantaa oman rajatilaisen vanhempansa traumaattista perintöä ja "kasvattaa" lapsensa assiksi, kuten oma äiti oli itselle tehnyt.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    "Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö."

    Mielestäni tuo osoittaa sen, että melatoniinitoiminnan häiriö ei ole synnynnäinen. Onhan vastaavia häiriöitä ihan muutenkin ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä. Aspergerin uneen ja hormonitoimintaan liittyvät erikoisuudet ovat paljolti samanlaisia, kuin masennuksessa ja ahdistuksessa.

    Pidät siis mahdottomana, että melatoniinin tuotantoa valvovassa järjestelmässä voisi olla synnynnäistä vikaa?

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    "Oliko Bettelheim oikeassa?"

    Bettelheim käsittääkseni luuli kutakuinkin niin, että autismi johtuu siitä, ettei äiti reagoi lapsen vietintään ja siksi lapsesta tulee viestinnällisesti rajoittunut. Tuohan on niin yksinkertainen päätelmä, että sellaisen voisi jokainen tehdä autistin nähdessään.
    Jossain määrin päätelmä on kyllä totta, sillä autismiin liittyy sellainen piirre, ettei autistisen henkilön tarpeita kunnioiteta ja ihmiset pyrkivät perustelemaan autistin tarpeiden kieltämisen etsimällä vikaa autistista. Tämä viittaa siihen, että niin on ollut myös äidin osalta.

    Uskoisin, että autismi jollain tavalla kiihottaa ihmisiä toimimaan sadistisesti, ja että traumaattinen varhaislapsuuden tila(akuutti ahdistus) vahvistuu kaikista defensseistä.

    Bettelheim kaiketi uskoi, että autismi on persoonallisuushäiriö, mikä on syntynyt psykopatiaa varhaisemmin, eli alle puoli vuotiaana.
    Näin uskovat edelleen jotkut suomalaiset asiantuntijat.
    On kuitenkin väärin väittää, että häiriö olisi syntynyt alle puoli vuotiaana, koska etenkin assi toimii erinomaisena todisteena siitä, että tila alkaa toisella ikävuodella, eli samaan aikaan, kuin pakkoneuroosi ja on piirteiltään hyvin samanlainen.

    Merkittävää on myös huomata, että usein assi lapsella kehitys voi olla epätavallisen nopeaa 1-vuotiaaksi asti, kunnes kehitys hidastuu ja voi tulla taantumia. Eli ongelmat ovat lähtöisin siitä psyykkisen kehityksen vaiheesta, mikä liittyy itsen hallintaan, 1-2-vuotiaasta.

    Kun puhutaan, että asperger olisi synnynnäinen ominaisuus, niin täytyy minun sanoa, että niinhän se onkin, mutta positiivisessa mielessä.
    Uskon, että synnynnäinen neurologinen vamma yhdistettynä samanlaisiin olosuhteisiin, missä assi kasvaa, voisi aiheuttaa esim. rajatilan.

    Aspergerissa kaikki viittaisi mielestäni paremminkin puhtaaseen lahjakkuuteen, kuin minkäänlaiseen kehitysvammaan.

    Esim. rajatilaisten viikkoja etuajassa syntyminen vs. assin epätavallisen nopea varhainen kehitys.

    Assi siis syntyy, kun lapsi ei pääse normaalisti läpi ns. anaalisesta vaiheesta.

    Syitä tähän voi olla neurologinen taipumus ja sen aikainen vuorovaikutus.
    Uskoisin, että lapsen persoona onkin määrätty jo ennen syntymää, sillä perintötekijät ja vanhempien vuorovaikutus määräävät lapsen persoonan kehityksen.
    Samat tekijät ovat myös vaikuttaneet siihen, millaiset vanhemmat lapselle tulevat olemaan... Vanhemmat ovat samassa veneessä, kuin assi ja yleensä vakavemmin häiriintyneitä.

    Helppoa on huomata, että assin taustalla olisi vanhempi, joka ei kykene omien varhaislapsuuden traumojensa vuoksi riippuvuuteen ja pyrkii siten riippuvaistamaan lasta itsestään yksipuolisesti, asettamaan lapsen masokistiseen asemaan.
    Assi vanhempi taas terveen vuorovaikutuksen puutteessa ja sadomasokistisen maailman hyväksyneenä saattaa kantaa oman rajatilaisen vanhempansa traumaattista perintöä ja "kasvattaa" lapsensa assiksi, kuten oma äiti oli itselle tehnyt.

    Millainen aineisto sinulla on tähän yleistykseen?

    Äänestä

  • niin? kirjoitti:

    Pidät siis mahdottomana, että melatoniinin tuotantoa valvovassa järjestelmässä voisi olla synnynnäistä vikaa?

    mahdottomana sitä, että ihminen voisi olla synnynäisesti ahdistunut.

    Äänestä

  • perusteella kirjoitti:

    Millainen aineisto sinulla on tähän yleistykseen?

    Aineistona on aspergerin oireyhtymä, eli yleensä kuvaus tästä assista. Onhan se varsin hyvin tiedossa, että psyykkiset vammat assilla tulevat toisella ikävuodella ja koska psyykkisen kehityksen traumat ovat toiselta ikävuodelta, ei Bettelheimin alle puolivuotiaana syntynyt narsismi ole mahdollinen selitys autismille, koska Bettelheimin mallissa anaalista vaihetta ei olisi koskaan saavutettu.

    Jos puhtaasti neurologiseen pohjaan luotetaan, niin kyseessä olisi neurologinen tila, mikä ei salli tuon kehitysvaiheen ylittämistä traumoitta.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    mahdottomana sitä, että ihminen voisi olla synnynäisesti ahdistunut.

    Et vastannut kysymykseeni! Pidätkö mahdottomana, että melatoniinin tuotantoa säätelevässä järjestelmässä olisi synnynnäistä vikaa?

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    Aineistona on aspergerin oireyhtymä, eli yleensä kuvaus tästä assista. Onhan se varsin hyvin tiedossa, että psyykkiset vammat assilla tulevat toisella ikävuodella ja koska psyykkisen kehityksen traumat ovat toiselta ikävuodelta, ei Bettelheimin alle puolivuotiaana syntynyt narsismi ole mahdollinen selitys autismille, koska Bettelheimin mallissa anaalista vaihetta ei olisi koskaan saavutettu.

    Jos puhtaasti neurologiseen pohjaan luotetaan, niin kyseessä olisi neurologinen tila, mikä ei salli tuon kehitysvaiheen ylittämistä traumoitta.

    Kuten niin viisaasti toteat "...Jos puhtaasti neurologiseen pohjaan luotetaan, niin kyseessä olisi neurologinen tila, mikä ei salli tuon kehitysvaiheen ylittämistä traumoitta." Neurologiasta todellakin saattaa löytyä vastaus suvun vitsaukseen tai sitten ei...

    Autismin spektri on niin laaja käsite, että siihen mahtuvat sekä neurologiset että psyykkiset selitykset - yhteinen nimityshän on laaja-alainen kehityshäiriö. Diagnoosissa ei oteta kantaa siihen mikä aiheuttaa autismin, vaan oireisiin. Oireet saattamat näyttää samoilta oli aiheuttaja sitten elkein mikä vaan. Viime aikoina on taas nostettu jopa insesti esille.

    Suomalaisen Edward Westermarckin tutkimus perheestä on runsas ja tieteellisesti toistettu eri kulttuureissa. Tämän mukaan insesti on erittäin harvinainen. Pedofilia on paljon yleisempää. Siksi on todettava, että biologinen äiti, isä tai sisarukset, jotka asuvat yhdessä suojaavat insestiltä, joten autismin syy on kyllä jossain muualla Kuten totesit neurologinen syykin on mahdollinen.

    Neurologisesta syystä todistavat monet viimeaikaiset tutkimukset. Mutta nekin syyllistävät suvun, mutta aivan eri syystä kuin psykoanalyytikot. Nyt on löydetty poikkeamat geeniperinnöstämme. Oidipuskompleksista suomalainen Edvard Westermarck esitti päinvastaista kuin Freud. Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että suomalainen oli oikeassa.

    Kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla. Autismi ja skitsofrenia osoittautuivat perinnöllisiksi aivosairauksiksi.

    Lähteet:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Westermarck-efekti

    Äänestä

  • niin? kirjoitti:

    Et vastannut kysymykseeni! Pidätkö mahdottomana, että melatoniinin tuotantoa säätelevässä järjestelmässä olisi synnynnäistä vikaa?

    En tiedä asiasta, joten en lähde sitä sen enempää ihmettelemään. Minun vastauksellani tuohon kysymykseen ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla mitään merkitystä.

    Äänestä

  • suvun... kirjoitti:

    Kuten niin viisaasti toteat "...Jos puhtaasti neurologiseen pohjaan luotetaan, niin kyseessä olisi neurologinen tila, mikä ei salli tuon kehitysvaiheen ylittämistä traumoitta." Neurologiasta todellakin saattaa löytyä vastaus suvun vitsaukseen tai sitten ei...

    Autismin spektri on niin laaja käsite, että siihen mahtuvat sekä neurologiset että psyykkiset selitykset - yhteinen nimityshän on laaja-alainen kehityshäiriö. Diagnoosissa ei oteta kantaa siihen mikä aiheuttaa autismin, vaan oireisiin. Oireet saattamat näyttää samoilta oli aiheuttaja sitten elkein mikä vaan. Viime aikoina on taas nostettu jopa insesti esille.

    Suomalaisen Edward Westermarckin tutkimus perheestä on runsas ja tieteellisesti toistettu eri kulttuureissa. Tämän mukaan insesti on erittäin harvinainen. Pedofilia on paljon yleisempää. Siksi on todettava, että biologinen äiti, isä tai sisarukset, jotka asuvat yhdessä suojaavat insestiltä, joten autismin syy on kyllä jossain muualla Kuten totesit neurologinen syykin on mahdollinen.

    Neurologisesta syystä todistavat monet viimeaikaiset tutkimukset. Mutta nekin syyllistävät suvun, mutta aivan eri syystä kuin psykoanalyytikot. Nyt on löydetty poikkeamat geeniperinnöstämme. Oidipuskompleksista suomalainen Edvard Westermarck esitti päinvastaista kuin Freud. Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että suomalainen oli oikeassa.

    Kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla. Autismi ja skitsofrenia osoittautuivat perinnöllisiksi aivosairauksiksi.

    Lähteet:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Westermarck-efekti

    Ei mitä syyllistetä. Jos joku väittää, että psykologia syyllistää jotakuta, paljastuu projektio ja autismin syyksi se, että vanhempi syyllistää lastaan.
    Se, joka näkee syyllistämistä, syyllistää.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    En tiedä asiasta, joten en lähde sitä sen enempää ihmettelemään. Minun vastauksellani tuohon kysymykseen ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla mitään merkitystä.

    Tulihan se sieltä. Kyllä vastauksellasi on merkitystä tuohon kysymykseen, vaikka yhteyttä et heti itse oivaltaisikaan.

    Äänestä

  • niin? kirjoitti:

    Tulihan se sieltä. Kyllä vastauksellasi on merkitystä tuohon kysymykseen, vaikka yhteyttä et heti itse oivaltaisikaan.

    Niin, ehkä sillä on merkitystä, mutta ehkä sillä ei pitäisi olla merkitystä.
    Kukaan ei tiedä varmaksi perinnöllisyyden ja syntymän jälkeisen merkitystä täysin. Se on lähinnä mielipidekysymys ja ihmisillä mielipiteet asiasta jakautuvat poliittisesti ja defensiivisesti omien intressien mukaan.
    Itse uskon, että perinnöllinen ja syntymän jälkeinen ovat sama asia ja mielestäni on valheellista ja häikäilemätöntä väittää, että jokin asia voisi johtua pelkästään toisesta tekijästä.

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    En muistanut vastata tähän aiemmin, mutta onneksi palsta menee hitaasti eteenpäin.

    "Kumpi vanhemmistani on superego isä vai äiti?"

    No sitähän en voi varmaksi sanoa, mutta ehdottaisin, että lähinnä äiti. Kuitenkin tärkeää on vuorovaikutuksen kokonaisuus, eli molempien vanhempien vaikutus, etenkin sen suhteen, minkä tasoiseksi autismi muodostuu, mutta äidin vaikutus varmaankin autismin alkuun lähtemisen suhteen on merkittävin.


    "-Kuinka vanhemman persoonan tiedostamaton osa on voinut jouta assiin?"

    Vanhempi on vääristänyt vuorovaikutusta ja koska lapsen ainoa vuorovaikutus on se, missä on suhteessa vanhempiinsa, sellainen vääristynyt vuorovaikutus, missä assiin siirretaan persoonan osa, on tullut assille normaaliksi, jolloin assista tulee itseä kohtaan sadistinen, kun vanhempi on ollut itse kohtaan sadistinen.

    Vanhempi siis vääristää vuorovaikutusta siten, että pakottaa lapsen sellaiseen rooliin, mitä ei itse kestä.
    Tällöin lapsi tässä roolissa toimii vanhemman tahdon mukaan ja superego kehittyy sitten ylläpitämään tätä roolia.


    "- Miten kaikki autistin tapaamat ihmiset vahvistavat isää tai äitiä?"

    Siten, että autistia kohtaan osoitettu sadismi tukee autistin superegoa ja itseä kohtaan suunnattua sadismia ja vahvistaa siten äidin autistia kohtaan osoittamaan sadismia ja varhaista vuorovaikutusta.
    Sadismi on defensiivistä käytöstä, mitä on kaikilla. Äärimmäisen sadistiset ihmiset, kuten narsistisen persoonallisuushäiriön omavaat voisivat hakeutua assin lähelle ja lyöttäytyä assin kanssa sadomasokistiseen suhteeseen.
    Sadismi ja defenssit autistia kohtaan syventää autismia, koska nämä vahvistavat ja tukevat superegoa, joka toimii varhaisen sadismin kohteeksi joutumisen jäänteenä.


    "- Mitä on defenssit, jonka taustalla on isä tai äiti?"

    Kuulostaa erikoiselta kysymykseltä, mutta jos arvaan sen tarkoituksen oikein, olen jo vastannut siihen.

    Defenssi on minän puolustuskeino. Esim. assin äiti ei kestä riippuvuutta toisista ihmisistä, jolloin hän sulkee riippuvuuden itsensä ulkopuolelle ja korostaa toisissa riippuvuuden piirteitä, jotta näyttäisi paremmalta, kuin muut, jotka ovat heikkoja ja riippuvaisia, ja sitten tällaisen vääristyksen seurauksena hän pakottaa lapsena asemaan, missä lapsi on hänestä äärimmäisen riippuvainen, mutta hän ei itse ole lapsesta riippuvainen, minkä seurauksena lapsen persoona kehittyy masokistisesti vanhemmasta riippuvaiseksi ja hänestä kasvaa "Kyösti peräkammarin poika".

    "missä lapsi on hänestä äärimmäisen riippuvainen, mutta hän ei itse ole lapsesta riippuvainen, "

    luin vasta ekaa kertaa nyt tämän aloituksen ja täytyy sanoa, että tajuan täsmälleen mitä tarkoitat, vaikka sanoisin, että ihan yksi lysti miksi assia sanotaan, itse en lähtisi sanomaan sitä neuroosiksi.

    NIin toi lainaus, että näinhänon aina! esim. äiti, äiti on aina pienelle lapselle tärkeämpi kuin lapsi hänelle. Jollain tavalla näin on aina, mutta varsinkin jos äiti on väsynyt. Joten mielestäni epätäsmällistä sanoa, että äiti "pakottaa" lapsen siihen tilanteeseen. Kukaan ei pakota eikä mitään vaan äitinä oleminen on kuin liejussa rämpisi, varsinkin vaikean vauvan ja lapsen kanssa joka itkee, kirkuu ja sylkee jne. Siinä on kuule kestokyky äärimmillään ja saa olla tyytyväinen kun jotenkin selviää.

    Elikkä yritän sanoa että teoriasi olisi parempi jos et käyttäisi äidistä/vanhemmasta sellaista verbiä (tai mikälie) että kuin hän tietoisesti tekisi jotain väärin. Onhan niitä sellaisiakin aika paljon ihan yleensä, mutta useimmat varmaan mokailee ihan täysin tahtomattaan.

    Jos sitten väität, että tarkoitat vaan näitä rajatilaisia/sadistisia what ever äitejä niin olen eri mieltä ja sanoisin, että ne on ihan tavallisia naisia, en nyt puhu hulluista ja todella hirveistä sadisteista vaan useimpien äidit ja isäthän on "hulluja" mutta ne on niitä ihan tavallisia ihmisiä jotka ei "tarkota pahaa".

    Äänestä

  • jddddddddlssss kirjoitti:

    "missä lapsi on hänestä äärimmäisen riippuvainen, mutta hän ei itse ole lapsesta riippuvainen, "

    luin vasta ekaa kertaa nyt tämän aloituksen ja täytyy sanoa, että tajuan täsmälleen mitä tarkoitat, vaikka sanoisin, että ihan yksi lysti miksi assia sanotaan, itse en lähtisi sanomaan sitä neuroosiksi.

    NIin toi lainaus, että näinhänon aina! esim. äiti, äiti on aina pienelle lapselle tärkeämpi kuin lapsi hänelle. Jollain tavalla näin on aina, mutta varsinkin jos äiti on väsynyt. Joten mielestäni epätäsmällistä sanoa, että äiti "pakottaa" lapsen siihen tilanteeseen. Kukaan ei pakota eikä mitään vaan äitinä oleminen on kuin liejussa rämpisi, varsinkin vaikean vauvan ja lapsen kanssa joka itkee, kirkuu ja sylkee jne. Siinä on kuule kestokyky äärimmillään ja saa olla tyytyväinen kun jotenkin selviää.

    Elikkä yritän sanoa että teoriasi olisi parempi jos et käyttäisi äidistä/vanhemmasta sellaista verbiä (tai mikälie) että kuin hän tietoisesti tekisi jotain väärin. Onhan niitä sellaisiakin aika paljon ihan yleensä, mutta useimmat varmaan mokailee ihan täysin tahtomattaan.

    Jos sitten väität, että tarkoitat vaan näitä rajatilaisia/sadistisia what ever äitejä niin olen eri mieltä ja sanoisin, että ne on ihan tavallisia naisia, en nyt puhu hulluista ja todella hirveistä sadisteista vaan useimpien äidit ja isäthän on "hulluja" mutta ne on niitä ihan tavallisia ihmisiä jotka ei "tarkota pahaa".

    siksi sadismi on väärä termi!

    Äänestä

  • niin? kirjoitti:

    Tulihan se sieltä. Kyllä vastauksellasi on merkitystä tuohon kysymykseen, vaikka yhteyttä et heti itse oivaltaisikaan.

    >... mielestäni on valheellista ja häikäilemätöntä väittää, että jokin asia voisi johtua pelkästään toisesta tekijästä.

    Juuri tuota yritin sinulle sanoa...

    Äänestä

  • ritalin kirjoitti:

    "Voi olla, koska ihmisellä voi olla esim. melatoniinitoiminnan häiriö."

    Mielestäni tuo osoittaa sen, että melatoniinitoiminnan häiriö ei ole synnynnäinen. Onhan vastaavia häiriöitä ihan muutenkin ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä. Aspergerin uneen ja hormonitoimintaan liittyvät erikoisuudet ovat paljolti samanlaisia, kuin masennuksessa ja ahdistuksessa.

    "melatoniinihäiriö
    Kirjoittanut: ritalin 16.1.2008 klo 15.33

    Aspergerin uneen ja hormonitoimintaan liittyvät erikoisuudet ovat paljolti samanlaisia, kuin masennuksessa ja ahdistuksessa."

    Eivät ole samanlaisia vaikka voivat näyttää päälisinpuolisin samanlaisilta.
    Masennukseen voi olla syynä ties mitä mutta as-oireinen ei välttämättä ole lainkaan masentunut.

    Ahdistus ei ole synonyymi as-oireistolle mutta sitä esiintyy usein as-oireiston yhteydessä.

    Ei saa sotkua asioita summamutikassa toisiinsa.

    Äänestä

  • tavatonko kirjoitti:

    "melatoniinihäiriö
    Kirjoittanut: ritalin 16.1.2008 klo 15.33

    Aspergerin uneen ja hormonitoimintaan liittyvät erikoisuudet ovat paljolti samanlaisia, kuin masennuksessa ja ahdistuksessa."

    Eivät ole samanlaisia vaikka voivat näyttää päälisinpuolisin samanlaisilta.
    Masennukseen voi olla syynä ties mitä mutta as-oireinen ei välttämättä ole lainkaan masentunut.

    Ahdistus ei ole synonyymi as-oireistolle mutta sitä esiintyy usein as-oireiston yhteydessä.

    Ei saa sotkua asioita summamutikassa toisiinsa.

    "Eivät ole samanlaisia vaikka voivat näyttää päälisinpuolisin samanlaisilta.
    Masennukseen voi olla syynä ties mitä mutta as-oireinen ei välttämättä ole lainkaan masentunut.

    Ahdistus ei ole synonyymi as-oireistolle mutta sitä esiintyy usein as-oireiston yhteydessä.

    Ei saa sotkua asioita summamutikassa toisiinsa."

    En tietenkään väitä, että assi olisi aina masentunut, enkä ole millään tavalla sellaiseen viitannutkaan. Sen sijaan ahdistus on keskeinen oire aspergerissa ja ahdistuksen ja uneen liittyvien ongelmien yhteys on ilmeinen.

    Äänestä

Ulkoisesti molemmat näyttävät samalta, jopa niin, että kanakin erehtyy...

Äänestä

Ritalin puhuu ihan puuta heinää.
Autismin kirjon neurologiaperäiset käyttäytymispoikkeamat eivät johdu mistään vanhempien sadismista, "kaapatusta" yliminästä, tms.
Käsittämätöntä että nykytutkimuksen ja tietämyksen valossa tuollaista vääristelyä edes kukaan kehtaa levittää.

Täältä löytyy paljon faktatietoa ja linkkejä lisätiedosta:
http://www.saunalahti.fi/kup/index.html

Aspergeriudesta omana lukunaan:
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/asperger.htm
Siitä pomintona seikka jolla on helppoa kumota ritalinin humpuukijuttu:
"Oireyhtymään saattaa kuulua lievä psyykkinen kehitysvammaisuus."
Siis nimenomaan SAATTAA, joka ei ole vakio ja suurimmalla osalla asseista Ei Ole psyykkistä kehitysvammaisuutta!

Älkää hyvät ihmiset uskoko noita maallikkojuttuja ilman faktatietoja! Netisää voi joku kuluttaa aikaansa ja yrittää esiintyä pätevänä asiantuntijana. Asiantuntija tarvitsee kuitenkin aina sen asiantuntijuuden ollakseen pätevä ja sitä ei voi millään muulla todistaa kuin tuomalla näytille asiaa tukevat faktat.

Äänestä
  • hän puhuu asiaa, mutta todellakin hänen teoriallaan ei ole tieteellistä pohjaa. Jossakin hän jopa väitti psykoanalyysia tieteeksi!

    Äänestä

  • omasta kokemuksestaan kirjoitti:

    hän puhuu asiaa, mutta todellakin hänen teoriallaan ei ole tieteellistä pohjaa. Jossakin hän jopa väitti psykoanalyysia tieteeksi!

    Subjektiivista eikä sisällä tutkittua tietoa. Se on minulle puppua kun sitä yritetään esittää faktana.
    http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=5122&postdays=0&postorder=asc&start=20
    Tuolta alkoi sanailu ja tulin sitten tänne katsomaan kun muistin että täällähän ritalin on aktiivinen ja löytyihän noita teorioita eikä misään mitään dokumenttia sanotuista.

    Oman mielikuvituksensa tuotetta.
    Reaalisti pätemätöntä.
    Harmi jos joku uskoo.

    Äänestä

  • omasta kokemuksestaan kirjoitti:

    hän puhuu asiaa, mutta todellakin hänen teoriallaan ei ole tieteellistä pohjaa. Jossakin hän jopa väitti psykoanalyysia tieteeksi!

    Eikö tuo "teoriani" sitten muka ollut omasta kokemuksesta?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ritalin kirjoitti:

Selvennän aspergerin-oireyhtymää antamalla sille uuden nimen ja liittämällä sen neurooseihin.

Kaiken neuroosin ja autismin pohjalla on kyvyttömyys toimintaan oman minuuden kautta. Autismissa henkilö ei ilmeisesti neurologisista syistä johtuen pysty identifioitumaan sadistiin, minkä vuoksi ilmaisu rajoittuu; ilmaisu on lapsuuden oloissa ehdollistettu niin, että muunlainen, kuin sadistisen minuuden kautta suoritettu ilmaisu on estetty. Neurologisesti normaali ihminen tässä tilanteessa ottaisi itselleen sadistisen minuuden, kun autismissa henkilö torjuu sadismin, tai sadismin synty on hermostollisista syistä estynyt.
Näin ollen, kun kommunikointi on kuitenkin estynyt oman minuuden kautta, tulee siitä pakkotoimista, mikä näkyy autistisina oireina. Samalla pakkotoiminen kommunikointi vaikuttaa vireystilaan siten, että henkilön vireystila heikkenee, kun viestintä oman minuuden kautta on estynyt, minkä vuoksi toisten ihmisten kommunikaation defensiivisyyden aste vaikuttaa vireystilaan.

Pragmaattinen neuroosi ikään, kuin suojaa henkilön minuutta maailmalta ja estää sitä pääsemään aistikokemusten ja kommunikaation kanssa tekemisiin. Minuuden itsenäinen kontakti maailmaan on ikään, kuin alasammuttu lapsena ja se on kielletty. Tämä viittaa siihen, että henkilön vanhempi on pyrkinyt vetämään lapsen osaksi omaa fantasiamaailmaansa, ja pragmaattinen neuroosi onkin nimenomaan reagointi tälle fantasiamaailmalle, missä lapsi on saanut kokea maailman vain sellaisena, minä vanhempi on antanut sen kokea.
Autismiin liittyvät aistiyliherkkyydet selittyvät sillä, että aistiärsykkeiden kokeminen oman minuuden kautta on kielletty lapsena, jolloin aistiärsykkeet koetaan neuroottistyyppisesti minuutta kunnioittamattomasti ja ikään kuin "superegon" ehdoilla.

Pragmaattisen neuroosin synnyn edellytys on neurologinen tila, mikä johtaa neuroosiin ja hallintaan ja henkilön vanhemman persoonallisuus, mikä olisi välttämättä syntynyt siten, että itsenäisyyden ja tarvitsevuuden ristiriita ei ole kehittynyt itsenäiseksi minäksi.
Tärkeää kaikissa neurooseissa on, että neurootikko on kasvatettu siten, että vanhempi on siirtänyt tähän osan persoonastaan, mitä neuroosi yleensäkin edustaa.
Tässä lapsen ja vanhemman suhteessa, kun on kyse autismista, autistinen henkilö joutuu kokemaan maailman sadistisen vanhemman ehdoilla, minkä seurauksena maailman kokeminen on masokistista, neuroottista ja minuutta kunnioittamatonta, jolloin seurauksena on "yliherkkyydet".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu