konesauma-profiili

???

Kertokaahan kokemuksianne/mielipiteitänne konesauma ja profiilipellin kestävyyseroista. Onko konesauma NIIN paljon parempi kuin esim. profiilipeltikatto. Jos katosta pitää kunnolla huolta niin maksaakohan konesaumakaton lisähinta koskaan itseään takaisin...
Ja asiallisia viestejä kiitos, kuka vaan osaa aukoa suutansa, mutta fiksuus on toinen juttu. Kiitos!

19

6077

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mukaan

      Konesaumatun peltikaton käyttöikä noin 70 vuotta ja profiilipeltikaton 20-25 vuotta. Me laitamme taloomme konesaumatun peltikaton.

      • vuosikymmeniä

        Meillä konesumapeltikatto, joka on asennettu vuonna-85 ja ensikesänä kuoritaan entinen kate pois ja asennetaan uusi konesaumakatto.
        Joten ei se konesaumakattokaan kestä sen pitempään kuin profiilipelti, jos käy kuten meillä, että muovipinta rupesi hilseilemään jo yhdentoista vuoden kuluttua asennuksesta.
        Pelti on Rautaruukin tekemää paskaa, joka kesti juuri hätäisesti yli takuuajan, eli 10-vuotta, joten saa nyt nähdä miten nämä uudet tulevat pellit kestävät, kun niillä on kuulemma jopa 15-vuoden takuu.


      • ..........................
        vuosikymmeniä kirjoitti:

        Meillä konesumapeltikatto, joka on asennettu vuonna-85 ja ensikesänä kuoritaan entinen kate pois ja asennetaan uusi konesaumakatto.
        Joten ei se konesaumakattokaan kestä sen pitempään kuin profiilipelti, jos käy kuten meillä, että muovipinta rupesi hilseilemään jo yhdentoista vuoden kuluttua asennuksesta.
        Pelti on Rautaruukin tekemää paskaa, joka kesti juuri hätäisesti yli takuuajan, eli 10-vuotta, joten saa nyt nähdä miten nämä uudet tulevat pellit kestävät, kun niillä on kuulemma jopa 15-vuoden takuu.

        Tuskin itse katossasi vielä mitään vikaa ole. Kyse on vain esteettisestä tekijästä eli surkeasta PVC-maalista.

        Nyt otat taas tietoisesti riskin ja sijoitat rahasi uuteen Pural-pintaiseen maaliin. Miksi et jo luovuta suosiolla ja teetätä kattoasi galvanoituna ja itse maalaa tai maalauta sitä muutaman vuoden päästä. Näistä on kokemuksia aina vuosisadan alusta saakka, että kestävät 50-100 vuotta, mutta pinnoitteista ei ole kuin 10-20 vuotta kokemusta.


      • qwerty99
        .......................... kirjoitti:

        Tuskin itse katossasi vielä mitään vikaa ole. Kyse on vain esteettisestä tekijästä eli surkeasta PVC-maalista.

        Nyt otat taas tietoisesti riskin ja sijoitat rahasi uuteen Pural-pintaiseen maaliin. Miksi et jo luovuta suosiolla ja teetätä kattoasi galvanoituna ja itse maalaa tai maalauta sitä muutaman vuoden päästä. Näistä on kokemuksia aina vuosisadan alusta saakka, että kestävät 50-100 vuotta, mutta pinnoitteista ei ole kuin 10-20 vuotta kokemusta.

        Itse teettäisin galvanoidusta ja värit päälle jälkikäteen. RK maalia kattoon, ni johan tulee hyvä.


    • konesauma

      Asun 1929 rakennetussa talossa jossa on konesaumattu alkuperäinen peltikatto, joten 80v käyttöikä tulee kohta täyteen. Kyseinen katto on suht hyvässä kunnossa.

    • ammattiasentaja

      tarkoitettu myyntitalojen väliaikaiseksi sadesuojaksi. Eihän niillä mitään tee.
      -konesaumakatto sinkitystä pellistä ja kunnollinen maalaus, ensikerran 4-5 vuoden kuluttua, siinä on ainoa oikea kate.-

    • m230b

      Minulla on kesämökillä konesaumattu, vuonna -70 asennettu katto, eikä ole ollut mitään ongelmia, kun se on pesty ja maalattu n. 10 vuoden välein.
      Itse en missään nimessä laittaisi valmiiksi pinnoitetusta materiaalista.

      Näiden hyvien kokemuksien perusteella asennutin viime kesänä omakotitalooni myös ko. katon, mutta nyt on pieniä ongelmia, nimittäin pellit "paukkuu", kun on esim. tällaiset yli 15 m/s tuulet.
      Olen miettinyt, että pitäisikö esim. räystäiden alla olevien ilmarakojen kokoa/ määrää pienentää, että tuuli ei pääsisi nostamaan painetta ullakolla, josta melu johtunee.

      Onko kellään samoja kokemuksia ja mitään PARANNUSEHDOTUKSIA?

      Pelti on lievästi uritettua mallia.

      • Peltiseppä

        Eipä tuohon ole oikeastaan mitään tehtävissä. Olen yli 20 v näitä kattoja tehnyt ja mietiskellyt tuota asiaa sivussa itsekin, että mistä moinen asia oikein johtuu.

        Parhaimman lopputuloksen milestäni saa, kun laudoittaa katon melkein umpeen ja asentaessa vetää jokaisen rivin ennen klammerointia toisiinsa kiinni lukkopihdeillä niin rivi kiristyy tuolloin parhainten. Myös ajankohdalla milloin katto tehdään on merkitystä. Paras aika tehdä se olisi keskikesä, koska materiaali on tuolloin lämpötilasta johtuen suurimmillaan. Eli tuolloin kireäksi niin talvella vaan kuuluu rutinaa, kun pelti kiristyy entisestään.

        Itse pilasin aikoinaan oman kattona "venyttämällä" muutamia rivejä joilloin rivien keskiosa paukahti pussille. Sen verran on vituttanut myös itseäni tuo kumahtelu, että taidan tehdä jonain kesänä kattoni uudelleen.

        Jos jotain haluat yrittää tehdä niin selvitä pahimmat rivit, jotka elävät eniten. Tämä siis selviää katon puolelta kävellessä rivien päällä. Tuon jälkeen työnnä laudoituksen välistä 3-4mm paksua solumuovikaistaletta(100mm leveää) keskellä riviä niin pitkälle matkalle kuin pystyt. Tämä rauhoittaa hieman, mutta ei poista ongelmaa. Tätä käytetään myös jossain katoissa asentaessa äänieristysnauhana.


      • yli 20v kattoja

        katto on tehty löysäksi ja mahdollisesti harvasti klammeroitu.
        hyvää huonosti tehdystä jälkeenpäin on vaikea tehdä.
        jos paukkuu vielä kun pakkasta on varmaa että tehty liian löysäksi


      • m230b
        Peltiseppä kirjoitti:

        Eipä tuohon ole oikeastaan mitään tehtävissä. Olen yli 20 v näitä kattoja tehnyt ja mietiskellyt tuota asiaa sivussa itsekin, että mistä moinen asia oikein johtuu.

        Parhaimman lopputuloksen milestäni saa, kun laudoittaa katon melkein umpeen ja asentaessa vetää jokaisen rivin ennen klammerointia toisiinsa kiinni lukkopihdeillä niin rivi kiristyy tuolloin parhainten. Myös ajankohdalla milloin katto tehdään on merkitystä. Paras aika tehdä se olisi keskikesä, koska materiaali on tuolloin lämpötilasta johtuen suurimmillaan. Eli tuolloin kireäksi niin talvella vaan kuuluu rutinaa, kun pelti kiristyy entisestään.

        Itse pilasin aikoinaan oman kattona "venyttämällä" muutamia rivejä joilloin rivien keskiosa paukahti pussille. Sen verran on vituttanut myös itseäni tuo kumahtelu, että taidan tehdä jonain kesänä kattoni uudelleen.

        Jos jotain haluat yrittää tehdä niin selvitä pahimmat rivit, jotka elävät eniten. Tämä siis selviää katon puolelta kävellessä rivien päällä. Tuon jälkeen työnnä laudoituksen välistä 3-4mm paksua solumuovikaistaletta(100mm leveää) keskellä riviä niin pitkälle matkalle kuin pystyt. Tämä rauhoittaa hieman, mutta ei poista ongelmaa. Tätä käytetään myös jossain katoissa asentaessa äänieristysnauhana.

        Kiitos asiantuntevista kommenteista.Neuvot vaan tietysti osittain on myöhäisiä minulle, kun katto on jo tehty. Minulla oli 50% laudoitus alunpitäen ja kattoa uusittaessa laitoin 50mm leveät soirot (eli lauta keskestä halki)joka väliin, että siellä on nyt noin 25mm raot. näin kapeitten rakojen kautta minkään vaahtomuovisuikaleen pujotus ei taitane onnistua. ajattelin jossain vaiheessa, että pujotan jonkun pyöreän tai lattamaisen kumi tai muovisoiron / narun joka pellin keskelle reunalta lähes harjalle asti, mikä kiristäisi peltiä. Aikamoinen homma, saas nähdä tuleeko tehtyä. kun ensimm. lumet tulee, niin ehkä nekin ottaa ns. löysiä pois. onko siitä kokemuksia vaimeneeko äänet yhtään ensimmäisen lumitalven jälkeen? sitå ihmettelen kun mökilläni ei kuulu tuulen aiheuttamaa paukahtelua. Liekö 70-luvulla käytetty paksumpaa peltiä? toisaalta jos tuuletusraotkin räystään alla ovat liian suuret, voinee sekin edesauttaa, kuten kirjoitin. Tuli mieleen sekin, että laittaisi peltikattoruuveja sinne tänne vaikka puolentoista metrin välein keskelle peltiä, mutta sitte olis taas mahdollisia tulevia vuotokohtia joidenkin vuosien jälkeen, niinkuin on näillä profiilipellin laittaneilla.


      • m230b
        yli 20v kattoja kirjoitti:

        katto on tehty löysäksi ja mahdollisesti harvasti klammeroitu.
        hyvää huonosti tehdystä jälkeenpäin on vaikea tehdä.
        jos paukkuu vielä kun pakkasta on varmaa että tehty liian löysäksi

        Mistä tietää, onko katto tehty löysäksi? katon urakoi pieni paikallinen jo toisessa polvessa toimiva pieni urakoitiliike, n. 50 vuotias kaveri ja kaveri kehui tehneensä noin 500 kattoa. Tässä samassa kylässäkin on muutamia. olen joiltakin kyselly "paukahtelua", mutta se lienee suhteellinen käsite, jotkut vanhemmat ihmiset sanoo, että kyllähän se joskus ääntä pitää, mutta ota sitte selvää. Toki se riippuu talon paikastakin, kuinka hyvin tuuli osuu taloon.


      • Peltiseppä
        m230b kirjoitti:

        Mistä tietää, onko katto tehty löysäksi? katon urakoi pieni paikallinen jo toisessa polvessa toimiva pieni urakoitiliike, n. 50 vuotias kaveri ja kaveri kehui tehneensä noin 500 kattoa. Tässä samassa kylässäkin on muutamia. olen joiltakin kyselly "paukahtelua", mutta se lienee suhteellinen käsite, jotkut vanhemmat ihmiset sanoo, että kyllähän se joskus ääntä pitää, mutta ota sitte selvää. Toki se riippuu talon paikastakin, kuinka hyvin tuuli osuu taloon.

        Et tiedä sitä mistään muusta kuin paukkeesta. Noi on aivan käsittämättömiä höpinöitä tuolta kyseiseltä tyypiltä, kun katsoo toista topiccia, missä se kehuu noita hitsattuja rosterikattoja.

        Kuten jo aiemmin totesin niin se on oikeastaan monen tekijän summa, että saat konesaumakatosta äänettömän.
        -Huolellinen laudoitus, välit 20-60mm
        -tuuletus räystäällä 50mm
        -huolella ladotut rivit, eli tiiviisti kiinni toisissaan
        -mahdollista äänieristenauhaa käytetty
        -tarpeeksi laadukkaat rivit, eli valssaukset terävät eikä pyöreät
        -tarpeeksi tiuha klammerointi, max400mm väliä
        -ja mikä omasta mielestä oleellisinta niin katto tehty edellä mainituin ohjein keskikesällä kuumimpana aikana eli 20astetta

        Ei kukaan tee "löysiä" kattoja. Paitsi ehkä tämä edellä mainittu tyyppi, joka varmasti kiireessä unohtaa klammeroinninkin ja niitä jälkiä sitten korjaillaan perässä, kun keikassa on säästetty kokonaisaikaa yhteensä 15min.


      • m230b
        Peltiseppä kirjoitti:

        Et tiedä sitä mistään muusta kuin paukkeesta. Noi on aivan käsittämättömiä höpinöitä tuolta kyseiseltä tyypiltä, kun katsoo toista topiccia, missä se kehuu noita hitsattuja rosterikattoja.

        Kuten jo aiemmin totesin niin se on oikeastaan monen tekijän summa, että saat konesaumakatosta äänettömän.
        -Huolellinen laudoitus, välit 20-60mm
        -tuuletus räystäällä 50mm
        -huolella ladotut rivit, eli tiiviisti kiinni toisissaan
        -mahdollista äänieristenauhaa käytetty
        -tarpeeksi laadukkaat rivit, eli valssaukset terävät eikä pyöreät
        -tarpeeksi tiuha klammerointi, max400mm väliä
        -ja mikä omasta mielestä oleellisinta niin katto tehty edellä mainituin ohjein keskikesällä kuumimpana aikana eli 20astetta

        Ei kukaan tee "löysiä" kattoja. Paitsi ehkä tämä edellä mainittu tyyppi, joka varmasti kiireessä unohtaa klammeroinninkin ja niitä jälkiä sitten korjaillaan perässä, kun keikassa on säästetty kokonaisaikaa yhteensä 15min.

        Kuten viestissäni kerroin, aluslaudotuksessa on n. 25 mm raot. mitä tarkoitat "räystäille 50mm tuuletusraot" , tarkoitatko räystäiden alla olevaa vapaata tilaa. minulla on esim. 6kpl 100mm lautaa 10mm välein, jolloin yhteenlaskettu avoin pinta on n. 60 mm.
        Minun tapauksessahan on kyse, että voiko sitä "löysyyttä" enää millään korjata näin jälkikäteen. Uskoisin, että tää työ on kuitenkin suht. hyvin tehty koska kyseessä on kuitenkin paikkakunnan yrittäjä jo toisessa polvessa. klemmaroinnin tiheyttä en muista vaikka olin koko ajan katolla täydentämässä ja korjaamassa aluslaudoitusta, kun peltisepätkin oli siellä. Kun ilmat paranee, niin käyn luukun kautta ullakolla katsomassa kuinka tiheään on klemmaroitu.
        Mitä mieltä olet siitä kun esitin, että jos muuta keinoa ei löydy, niin ruuvaa aluksi esim. joka toisen peltiliuskan muutamalla peltikattoruuvilla kiinne keskeltä peltiä esim. metrin välein?


      • Peltiseppä
        m230b kirjoitti:

        Kuten viestissäni kerroin, aluslaudotuksessa on n. 25 mm raot. mitä tarkoitat "räystäille 50mm tuuletusraot" , tarkoitatko räystäiden alla olevaa vapaata tilaa. minulla on esim. 6kpl 100mm lautaa 10mm välein, jolloin yhteenlaskettu avoin pinta on n. 60 mm.
        Minun tapauksessahan on kyse, että voiko sitä "löysyyttä" enää millään korjata näin jälkikäteen. Uskoisin, että tää työ on kuitenkin suht. hyvin tehty koska kyseessä on kuitenkin paikkakunnan yrittäjä jo toisessa polvessa. klemmaroinnin tiheyttä en muista vaikka olin koko ajan katolla täydentämässä ja korjaamassa aluslaudoitusta, kun peltisepätkin oli siellä. Kun ilmat paranee, niin käyn luukun kautta ullakolla katsomassa kuinka tiheään on klemmaroitu.
        Mitä mieltä olet siitä kun esitin, että jos muuta keinoa ei löydy, niin ruuvaa aluksi esim. joka toisen peltiliuskan muutamalla peltikattoruuvilla kiinne keskeltä peltiä esim. metrin välein?

        Tuuletuksesi on asiallinen ja aivan oikeoppisesti tehty.

        Tuota rivien "löysyyttä" ei enään pysty korjaamaan, mutta jos meteli on sietämätön niin kokeilisin ainakin itse ennen ruuvaamista pursottaa alapuolelta vaikkapa liima tiivistemassaa noihin ajattelemiisi ruuvien kohtaan. Jos ruuvaat niin saat olla siitä eteenpäin todella huolellinen ruuvien tiivisteistä, koska niitä ei ole konesaumakattoihin tarkoittu. Ruuvit joutuvat paljon kovemmalle paineelle kuin kuviollisissa pelleissä, koska käytännössä rivin päällä on kokonaisuudessaan lunta/loskaa ja kun pinta jäätyy jää märkää pintaa ruuvien kohtaan ja kyseinen kohta joutuu kovaan paineeseen.

        Klammereitakin on työläs lyödä jalkikäteen, mutta ei mahdotonta, mutta tuskinpa se sen takia paukkuu, jos kerran kyseessä on ollut ammattimies. Aloita siitä, että pursotat niitä "liimapaukkuja" sinne tänne ja käy tämän jälkeen katolla kävelemässä näiden kohtien päällä, että liimautuvat hyvin laudoitukseen. Sitten taas kuulostelet tilannetta. Varo kumminkin, jos kattosi on kuurassa niin alas tulet ja lujaa;)


      • JJT
        Peltiseppä kirjoitti:

        Tuuletuksesi on asiallinen ja aivan oikeoppisesti tehty.

        Tuota rivien "löysyyttä" ei enään pysty korjaamaan, mutta jos meteli on sietämätön niin kokeilisin ainakin itse ennen ruuvaamista pursottaa alapuolelta vaikkapa liima tiivistemassaa noihin ajattelemiisi ruuvien kohtaan. Jos ruuvaat niin saat olla siitä eteenpäin todella huolellinen ruuvien tiivisteistä, koska niitä ei ole konesaumakattoihin tarkoittu. Ruuvit joutuvat paljon kovemmalle paineelle kuin kuviollisissa pelleissä, koska käytännössä rivin päällä on kokonaisuudessaan lunta/loskaa ja kun pinta jäätyy jää märkää pintaa ruuvien kohtaan ja kyseinen kohta joutuu kovaan paineeseen.

        Klammereitakin on työläs lyödä jalkikäteen, mutta ei mahdotonta, mutta tuskinpa se sen takia paukkuu, jos kerran kyseessä on ollut ammattimies. Aloita siitä, että pursotat niitä "liimapaukkuja" sinne tänne ja käy tämän jälkeen katolla kävelemässä näiden kohtien päällä, että liimautuvat hyvin laudoitukseen. Sitten taas kuulostelet tilannetta. Varo kumminkin, jos kattosi on kuurassa niin alas tulet ja lujaa;)

        Älä ihmeessä pilaa kattoasi ruuvaamalla siitä läpi.

        Rivien löysyyttä ei pysty tosiaan jälkikäteen korjaamaan ilman katon purkamista. Klammeritiheys ei taas varmastikaan aiheuta kattosi paukkumista, ellei klammereita ole niin harvassa että katto on osittain irti. :)
        Klammerien lisääminenkin on jälkikäteen tuskainen homma, kun saumaa täytyy avata.

        Oletko varma, että et saa ujutettua äänieristyskaistaa pellin ja laudoituksen väliin? Se olisi varmaankin toimivin ratkaisu.

        Mielenkiintoinen idea vielä: olen nähnyt katon, jossa tehtiin sellainen lumieste joka painoi kattopeltiä vasten laudoitusta. Välissä oli muovi/kumi. :D


      • peltiman
        Peltiseppä kirjoitti:

        Eipä tuohon ole oikeastaan mitään tehtävissä. Olen yli 20 v näitä kattoja tehnyt ja mietiskellyt tuota asiaa sivussa itsekin, että mistä moinen asia oikein johtuu.

        Parhaimman lopputuloksen milestäni saa, kun laudoittaa katon melkein umpeen ja asentaessa vetää jokaisen rivin ennen klammerointia toisiinsa kiinni lukkopihdeillä niin rivi kiristyy tuolloin parhainten. Myös ajankohdalla milloin katto tehdään on merkitystä. Paras aika tehdä se olisi keskikesä, koska materiaali on tuolloin lämpötilasta johtuen suurimmillaan. Eli tuolloin kireäksi niin talvella vaan kuuluu rutinaa, kun pelti kiristyy entisestään.

        Itse pilasin aikoinaan oman kattona "venyttämällä" muutamia rivejä joilloin rivien keskiosa paukahti pussille. Sen verran on vituttanut myös itseäni tuo kumahtelu, että taidan tehdä jonain kesänä kattoni uudelleen.

        Jos jotain haluat yrittää tehdä niin selvitä pahimmat rivit, jotka elävät eniten. Tämä siis selviää katon puolelta kävellessä rivien päällä. Tuon jälkeen työnnä laudoituksen välistä 3-4mm paksua solumuovikaistaletta(100mm leveää) keskellä riviä niin pitkälle matkalle kuin pystyt. Tämä rauhoittaa hieman, mutta ei poista ongelmaa. Tätä käytetään myös jossain katoissa asentaessa äänieristysnauhana.

        Olisiko valmiita rivejä mahdollista kiristää siten, että aina jokaisen rivisauman juuresta puristettaisiin sopivilla pihdeillä rivit mahdollisimman kiinni toisiinsa jos sinne on jäänyt saumauksen jälkeen muutama milli rakoa. Itselläkin jäi pellit hiukan löysiksi talon päädyistä. Päädyt kyllä sais kohtuu helpolla korjattua jos ottas päätylista irti ja kavantaisi muutaman millin riviä.


      • yli 20 v kattoja
        Peltiseppä kirjoitti:

        Et tiedä sitä mistään muusta kuin paukkeesta. Noi on aivan käsittämättömiä höpinöitä tuolta kyseiseltä tyypiltä, kun katsoo toista topiccia, missä se kehuu noita hitsattuja rosterikattoja.

        Kuten jo aiemmin totesin niin se on oikeastaan monen tekijän summa, että saat konesaumakatosta äänettömän.
        -Huolellinen laudoitus, välit 20-60mm
        -tuuletus räystäällä 50mm
        -huolella ladotut rivit, eli tiiviisti kiinni toisissaan
        -mahdollista äänieristenauhaa käytetty
        -tarpeeksi laadukkaat rivit, eli valssaukset terävät eikä pyöreät
        -tarpeeksi tiuha klammerointi, max400mm väliä
        -ja mikä omasta mielestä oleellisinta niin katto tehty edellä mainituin ohjein keskikesällä kuumimpana aikana eli 20astetta

        Ei kukaan tee "löysiä" kattoja. Paitsi ehkä tämä edellä mainittu tyyppi, joka varmasti kiireessä unohtaa klammeroinninkin ja niitä jälkiä sitten korjaillaan perässä, kun keikassa on säästetty kokonaisaikaa yhteensä 15min.

        liian tiukasti ladotut rivit jättää katon aina löysäksi
        rivien välissä 2-3mm rako niin katosta tulee aina helpommin sellainen että ei pauku
        ja turha puhua katoista joista ei kommentoijalla
        ole mitään kokemusta
        äänieristys nauhaa käyttää tekijät jotka ei osaa tehdä kattoja


      • Peltiseppä
        yli 20 v kattoja kirjoitti:

        liian tiukasti ladotut rivit jättää katon aina löysäksi
        rivien välissä 2-3mm rako niin katosta tulee aina helpommin sellainen että ei pauku
        ja turha puhua katoista joista ei kommentoijalla
        ole mitään kokemusta
        äänieristys nauhaa käyttää tekijät jotka ei osaa tehdä kattoja

        Huomaa, että olet vasta 20-vuotta tehnyt näitä kattoja, koska kokemuksesi on yhtä tyhjän kanssa.


    • Karjala kestää!

      Luovutetun Karjalamme kaupungeissa (Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi) sekä kauppaloissa (Lahdenpohja ja Koivisto) näkyy Googlen Street View -kuvissa pilvin pimein kauniin "kahvinruskeiksi" muuttuneita, vanhojen suomalaistalojen konesaumattuja peltikattoja, jotka ovat ilmiselvästi suomalaisten asentamia, siis 1930-luvulla tai jo sitä ennen.
      Joten aika pitkäikäistä ainakin oli/on suomalainen pelti. Väitänpä, etteivät slobot ole paljon noita kattoja maalailleet vuosien varrella.
      Onkohan nykypelti yhtä kestävää maassamme?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2800
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      94
      2011
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1538
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      69
      979
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      901
    7. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      874
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      870
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      785
    10. Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä

      Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to
      Pyhäjärvi
      93
      726
    Aihe