Helsingissä on menneillään raju kaupunginosien välinen eriytyminen ns. hyvin ja huonoihin alueisiin sosio-ekonomisten tekijöiden suhteen.
Hyvät ja kalliit alueet sijaitsevat pääasiassa kanta-Helsingin niemellä ja huonot alueet Pohjois-Helsingissä.
Onko tämä muualta maailmasta tuttu kehitys (eli slummiutuminen) mielestäsi oikein?
Hyvät ja kalliit alueet sijaitsevat pääasiassa kanta-Helsingin niemellä ja huonot alueet Pohjois-Helsingissä.
Onko tämä muualta maailmasta tuttu kehitys (eli slummiutuminen) mielestäsi oikein?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Asuntojen hinnathan sen määräävät ketkä mihinkin pääsevät asumaan.
huomannut tällaista.
,,,
Sehän on hyvinvointiyhteiskunnan pääpiirteitä kuten muutkin eriarvoisuudet ja palkkaerot. Vastakohtana on kommunismi ja tasa-arvo, ja tyhjä tulevaisuus.
Hauskinta tässä on se, että nämä syntyvät alueet ovat taas sisäisesti tietenkin tasa-arvoisempia. Seura hakee kaltaistaan.
Asuntoalueiden eriytyminen tapahtuu korvien välissä. Ainahan näin on ollut. Mielikuvien mukaan suurin osa "paremmasta väestä" pyrkii hakeutumaan alueille, mikä heijastaisi heidän sosiaalista staattustaan. Ei kysymys ole ollenkaan alueiden viihtyvyyteen liittyvästä paremmuudesta. Esim. hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva itähelsinki hakkaa kirkkaasti luontonsa puolesta monet äveriäät kaupunginosat. Kysymys on mielikuvista ja halusta maksaa niistä. Monet rikkaat ovat tämän mieltäneet eivätkä koe minkäänlaisena ongelmana asua lähiöissä. Ei Helsingin kokoisessa kaupungissa, jossa sosiaaliset erot ovat kuitenkin varsin pieniä, ole parempia ja huonompia asuntoalueita. Ikävää jos kaivopuiston ulkopuolella ei koeta olevan rikasta elämää. Ehkä olisi aika jo avartua näkemään ja ajattelemaan Helsinkikin kokonaisuutena. Monet turistit ovat muuten sitä mieltä, että sellaiseen tuppukylään kuin Helsinkiin (vaikka kaivopuistoon) ei millään viitsisi muuttaa. Pitäsiköhän meidänkin, Helsingin mittakaavassa, avartaa suhtautumistamme arvostuksiin.
Väitätkö tosiaan ihan kirkkain silmin että esimerkiksi lauttasaari ja jakomäki olisivat ns. samalla viivalla? Paskat. Asuinalueen paremmuutta ja huonommuutta voi kätevästi tutkia vertaamalla esim. palkkatuloja, äänestysprosenttia, rikosten määrää, vuokra-asuntojen määrää, maahanmuuttajien määrää, korkeakoulututkintojen määrää jne jne.
Ymmärrän toki että se keljuttaa kun omaa asuinaluetta (asut oletettavasti juuri tällaisella "huonommalla" alueella) mollataan (kylläkin aiheesta)...
Ja itse asun vantaan vaaralassa joten voin ilmoittaa mielepiteeni puolueettomana.
Monet turistit ovat muuten sitä mieltä, että sellaiseen tuppukylään kuin Helsinkiin (vaikka kaivopuistoon) ei millään viitsisi muuttaa. Pitäsiköhän meidänkin, Helsingin mittakaavassa, avartaa suhtautumistamme arvostuksiin.
Tuo liittyy avaukseen?
Mitenkähän nämäkin vaikuttavat viihtyvyyteen asuinalueella. Pitäisikö jokaiselta tiedustella koulutustasoa, palkkatasoa, äänestyskäyttäytymistä ym. ennenkuin voi sanoa viiihtyvänsä...? Taitaa ongelma olla asenteessa ennemmin kuin paikassa, missä ei itse asu.
...tietyillä alueilla tidustella, sen näkee jo päällepäin.
Kumman ottaisit seinänaapuriksesi? Työtävieroksuvan alkoholistin/narkkarin vain baltiotieteen tohtorin? Minä ainakin asuisin mieluummin jälkimmäisen naapurina.
Tietysti jos on kuuro ja sokea ei asuinpaikalla ole niin väliä...
Me ostimme asunnon Espoon Westendistä ja alueen maine vaikutti merkittävästi ostopäätökseemme!
Asun itähelsingissä vaikka olisi varaa ostaa kämppä Westendistä. Että se siitä arvostuksesta.
Toivon mukaan oikeasta Westendistä, eikä jostakin "Westendistä" Pattisten läheltä...
http://www.iltalehti.fi/espoo/200712207008749_eo.shtml
stadista keskustella, eikä kaiketi ESPOOSTA.
Kaltaisiasi on monia, eikä siinä mitään. Uskomattoman monet ovat valmiita maksamaan statuksesta satojatuhansia.
Kuten itsekin totesit, maine ratkaisi päätöksenne eikä mikään muu asia. Asuinalueiden 'teknisellä' kunnolla tai toimivuudella tai muillakaan mittareilla ei useinkaan ole statushakuisille mitään merkitystä. Vain status.
Kukin saa valita omilla mittareillaan. Se kuitenkaan ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin omia arvostusmittareita. Alueiden objektiivisen 'paremmuuden' kanssa statushakuisilla valintamittareilla ei ole mitään tekemistä.
Asun itä-hki, ja minun ainoa kriteerini oli löytää asunto meren rannalta. Täältä löysin, ja nautin. Tietysti asunnon tuli myös olla toimiva ja muutenkin tarpeisiini sopiva. Tälläkin hetkellä aurinko kimaltaa vedessä, ja maisema on KAUNIS.
Ei ole, eikä niin ollen pääse Tapanin ajelulle perinteisesti, lähti Kallahdesta ulos Tapanin veneilylle Marival laiva. Siellä sitä nautitaan purtavaa, ja katsellaan stadia mereltä. On tämä itähki metka ja mukava mesta.. Harvoin kuitenkin meri on täysin avoin tähän aikaan vuodesta.
Kun tekee työkeikkoja, huomaa, että kaikki työpaikat ovat Länsi-Helsingissä ja työtätekeväiset Itä-Helsingissä. Kaikki konttorit, osoitteet, yhdistykset ja erikoiskaupat sijaitsevat lännessä. Itä on pelkkä nukkumalähiö.
ihan noinkaan? Eiköhän itis työllistä aikamoisen määrän ihmisiä?
entäs kaiiki idän eri ostarit. Terveyskeskukset, itiksen konttorit, lanterna. Hertsikan toinen puoli täynnä eri firmoja, autokauppoja, korjaamoita. Vuokis pauling, ja uuteen satamaan tulee pilvin pimein työpaikkoja eri firmoille. Aurinkolahden ja sataman rakentaminen työllistää valtavan määrän ihmisiä.
Olen asunut aika monessa paikassa kotikaupungissani, nimenomaan lännessä, enkä saa nyt mieleeni mitään paikkaa missä olisi enemmän kuin idässä. Pitskus on keskittymä, samoin konalas. Mitä on pajamäes, haagois, kivikös, munkas jonkin verran, samoin larus, mistä rakentamisen alta joutuvat pois.
Eiköhän niitä lähioitä, missä "nukutaan" ole yhtä paljon idäs, lännes, pohjoises? Etelä-hki sit eri asia.
Lisäksi Herttoniemeen tulee uusi yrityspuisto.
vallankumous huomenna tai ei koskaan.
Turhaa tuommoinen kirjoitus. Vuokra-asuntoja on kaikkialla, osa stadin, osa saton, vvon, ja vakuutusyhtiöiden. Yksityisten vuokranantajien kämppiä löytyy myös kaikilla kalliimmilla alueilla. Joulurauhaa, *
Nämä asiat muuttuvat vuosien varrella. Jos katsellaan hieman suurempia kaupunkeja maailmalla niin esim New Yorkissa Harlem oli takavuosina todella huonon alueen maineessa mutta nyt se on uudistettu ja suorastaan haluttua kalista keskiluokkaista asuinaluetta. Samaa olen kuullut jopa Brixtonista Lontoossa.
Jos jokin alue on joskus saanut paskaalueen leiman niin se ei ihan hetkessä kuitenkaan pyyhkiydy pois. Helsingissä Itä-Helsinki on saanut paskaleiman vaikka sielläkin on paikkoja kuten Tammisalo ja Marjaniemi.
Kutsuvat tekstikirjoissa sitä gentrifikaatioksi. Sanovat sen tapahtuneen Kalliossa männä vuosina hintojen kohottua niin korkealle, että duunarit ovat muuttaneet itään.
Samaan aikaan kun entiset työväenluokkaiset alueet nostavat profiiliaan, varallisuuttaan ja kohentuvat, monet lähiöt taitavat kurjistua? Erotteluna ei enää ole asema luokkayhteiskunnassa, vaan työllisyys vs. työttömyys, ja jälkimmäisen alakategoriana etninen työttömyys, josta ei hyvä heilu tulevissa sukupolvissakaan.
Tämä segrekoitumiskysymys on varsin mielenkiintoinen, koska siihen on kaksi niin toisistaan erilaista näkökulmaa: toisaalta kaupungin sosiaalieroja tasaava integraatiopolitiikka on vuosikymmenet suhtautunut kaupunginosien ominaispiirteisiin kuin sairauden oireisiin, toisaalta inhimilliseen olemassaoloon ja luonnolliseen yhteisöllisyyteen liittyvät asuinaluekohtaisten ominaispiirteiden arvostaminen nostaa väistämättä esiin sen, että ominaispiirteitä on sekä myönteisiä että kielteisiä.
Helsingin metropoli aluettahan ei tee erikoiseksi sen koko, kuten monet luulevat. Kyseessä on eurooppalaisella mittapuulla varteenotettava keskittymä ihmisiä, osaamista ja varallisuutta. Etelä-Suomen lääni on muun muassa yksi Euroopan rikkaimmista alueista bruttovarallisuudella laskettuna. Erikoisen siitä on tehnyt sosiaaliekonominen tasa-arvo, jonka seurauksena slummiutumista ei ole ollet.
Veikkaan että olet aloittanut keskustelun, koska tunnet luissa ja ytimissäsi että muutoksen tuulet ovat puhaltaneet jo niin pitkään, että pian korjataan viljaa?
...tätä asiaa fiineillä sivistyssanoilla vatvoa. Toiset alueet vaan ovat paremmassa maineessa (parempia) ja sillä siisti (vaikka jotkut huonolla alueella asuvat yrittävät toista selittää).
Jakomäki (noin niinkuin esimerkkinä) ei muutu Kulosaareksi vaikka kuinka yrittäisi.
Kulosaaresta tuli mieleen hupaisa juttu: kun alueelle muutti joskus aikoinaan (olisiko ollut joskus 20-luvulla) ensimmäinen suomenkielinen henkilö, otti tämä asiaintila niin kovasti alkuperäisasukkaiden mieliin, että he keräsivät keskenään "kolehdin" ja esittivät, että hän saa rahat jos muuttaa pois. Mitä teki Suomi-poika? No, otti tietysti rahat ja lähti muualle ;-).
Mutta mitä, jos ei olisikaan muuttanut?
Kantakaupungissa tämä erityminen näkyy selvimmin akselilla Punavuori -Eira, Ullanlinna. Rööperissä on selvästi rähjäisempää, kadut kapeita, sekaisin vanhaa ja uudempaa 60-70-luvun elementtitaloa, narkkareita ja asunnottomien asuntoloita (esim. Pursimiehenkadulla). Alkoholistit valuvat kesäisin Eiran kukkapuistoon istuskelemaan ja mölyämään.
Levoton alue rajautuu Tehtaankadun pohjoispuolelle ja Korkeavuorenkadun länsipuolelle. Kiinteistönvälittäjät ovat kuitenkin onnistuneet markkinoimaan aluetta maalaisille milloin Ullanlinnana tai jopa Eirana! Ilmiötä kutsutaan hienosti käsitteella gentrifikaatio.
Asuin itse alueella vuosia, eikä mitään ongelmia. Kaupungeissa nyt vain on monimuotoista. Siellä on kaikki lähellä, ja hyvät yhteydet joka paikkaan, kävellen tai sporalla.
Asunto vaan kävi liian pieneksi, joten pakko oli poistua, seillä on niin vähän isoja asuntoja, ja ne mitä on, on harvoin myynnissä.
Hyviä ruokaravintoloita, ja ihmisen kokoisia kauppoja, joissa palvellaan.
ovat vaan "monimuotoisempia" kuin toiset. Rauhallisuuteen ja siisteyteen tottuneille ne vähemmän "monimuotoiset" alueet vaan ovat parempia.
ja ehtinyt eläkeikään. Asunut aika laajasti eri elämänvaiheissa kotikaupunkiani. Eri kaupunginosissa on kaikissa hyviä jä huonoja puolia.
Ok lähiöissä en ole viihtynyt lyhyttä kokeilua (1v) lukuunottamatta.
sen siaan on tuttavia ja ystäviä paljonkin, jotka niissäkin viihtyvät. (eli ovat tuttuja)
Alppilaa lukuunottamatta, olen tainnut asua muissa osissa ns. kantakaupungin alueella. En tiedä yhtäkään täysin rauhallista tai sotkematonta aluetta, ihmiset tänä päivänä roskaavat sumeilematta. Surullista, tsilarit takaisin, niin siisteys ja rauhallisuus lisääntyy.
Autot jo yksinään kantakaupungin tekevät levottomaksi, mutta kyllä nekin tänne mahtuvat. Hyvää uutta vuotta.
Eipä näytä Kulosaari siisteyden suhteen juurikaan poikkeavan muista lähiöistä. Mustikkamaalle tapanina kävellessä kyllä roskasuus oli häiritsevää.