Suomen ympäristökeskuksen, Syken, tutkimusten mukaan 70 prosenttia Saaristomereen tulevasta typestä ja 81 prosenttia fosforista – rehevöitymisen pääsyyllisistä – on peräisin alueen maataloudesta.
Eikä tilanne ole muuttunut parempaan.
Valtakunnallinen vesiensuojelun tavoiteohjelma tähtäsi siihen, että maatalouden ravinnekuormaa vähennetään 1990-luvun tasolta puoleen vuoteen 2005 mennessä.
”Juuri mitään merkittäviä muutoksia ei maatalouden kuormituksessa ole tapahtunut”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm, joka on perehtynyt maatalouden ympäristövaikutuksiin.
Syken arvion mukaan typen valuma on todellisuudessa jopa hiukan lisääntynyt.
Vedet voivat yhä huonommin siitä huolimatta, että maataloudelle on maksettu ympäristötukea vuodesta 1995. Yksistään 2000-luvulla tukea on maksettu yli 2,3 miljardia euroa, keskimäärin 23 000 euroa tilaa kohti.
Lähes kaikki Suomen viljelijät saavat ympäristötukea. Eli suuret rahat, niukat tulokset.
Maatalouden ahneutta ei voita mikään ja turha on odottaa parannusta Keskustan ollessa hallituksessa.
Eikä tilanne ole muuttunut parempaan.
Valtakunnallinen vesiensuojelun tavoiteohjelma tähtäsi siihen, että maatalouden ravinnekuormaa vähennetään 1990-luvun tasolta puoleen vuoteen 2005 mennessä.
”Juuri mitään merkittäviä muutoksia ei maatalouden kuormituksessa ole tapahtunut”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm, joka on perehtynyt maatalouden ympäristövaikutuksiin.
Syken arvion mukaan typen valuma on todellisuudessa jopa hiukan lisääntynyt.
Vedet voivat yhä huonommin siitä huolimatta, että maataloudelle on maksettu ympäristötukea vuodesta 1995. Yksistään 2000-luvulla tukea on maksettu yli 2,3 miljardia euroa, keskimäärin 23 000 euroa tilaa kohti.
Lähes kaikki Suomen viljelijät saavat ympäristötukea. Eli suuret rahat, niukat tulokset.
Maatalouden ahneutta ei voita mikään ja turha on odottaa parannusta Keskustan ollessa hallituksessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kepulainen mieli ei näe asiassa mitään ongelmaa, jos kuluttaja vaan ostaa kotimaisia maataloustuotteita. Ympäristöä saa tuhota ja saastuttaa sekä eläimiä kiduttaa ja rääkätä niin pitkään, kun kuluttaja maksaa kiltisti näistä sapuskoista. Kepulainen mieli panee asian siis kuluttajan viaksi. Tämän Oiva Härkönen on oivalliseen tapaansa todistanut täällä useaan kertaan vetoamalla omiin aiempiin kirjoituksiinsa.
Kepulainen mieli kuitenkin voisi hieman joustaa tuhoamisvimmassaan, jos maatalousyrittäjille maksettaisiin riihikuivaa rahaa siitä, ettei hän tuhoa ympäristöä ja rääkkää eläimiä. Ministeri Anttila onkin jo puhunut siihen suuntaan, että eläintiloille voitaisiin maksaa "vähän" (=niin paljon kuin ikinä kehdataan) korvausta siitä, että tuotantoeläimiä kohdeltaisiin asiallisesti. Ministeri Anttila näkee suurimpana ongelmana koko tuotantoeläinasiassa sen, ettei sioille ole kehitetty virikepalloja. Se ratkaisi koko ongelman eikä sikoja todennäköisesti tarvitsisi käydä edes syöttämässä sen jälkeen, kun niillä kuluisia aika rattoisasti virikepallojen kanssa. Se on vähän kuin alkoholistilla. Hänelläkin kuluu aika mukavasti virikepullon kanssa ja tunnetustihan hyvä vasikka pärjää pelkällä juomallakin.
Eläinten kasvatus on aina epäeettistä. Eläinten kasvatus johtuu ihmisten halusta syödä lihaa. Jos ei ole tilausta, kukaan ei pidä eläimiä kuin lemmikkeinä.
Eläimiä kasvatetaan muussakin tarkoituksessa kuin lihan syömisen himossa. Lehmiä pidetään maidontuotannon takia, kanoja munien saamiseksi, hevosta pidettiin työeläimenä pelloilla, lampaita villan saamiseksi.
Lihan syömistä ei tarvitse lopettaa. Ei syömisellä ole mitään tekemistä eläinten hyvän kohtelun kanssa. Itse asiassa lihan laatu vain paranee, kun eläintä kohdellaan hyvin. Se trakoittaa esim. sitä, että eläimelle varataan riittävästi tilaa. Nykyinen tehotuotantomalli tässä on lähinnä ongelmana. Se tekee eläimistä esineisiin verrattavia hyödykkeitä. Kun tehoeläintuotannosta päästäisiin irti, olisi perusteita markkinoida kotimaista lihaa muiden maiden vastaavaa parempana ja eettisesti kestävällä tavalla tuotettuna. Nyt on vain levitetty tämänkaltaista propangandaa, joka osoittautui paikkansa pitämättömäksi.
Lihansyöntiä voi toki olla järkevä esim. ympäristösyistä vähentää ja korvata lihaa enemmän kasviksilla ja Suomessa kalalla. Maatalouden ympäristötuhoihin pitäisi puuttua jo senkin vuoksi, että kalakantoja saataisiin suurennettua. Tehomaatalous on vienyt kalastajiltakin leivän suusta.
joka toisi mukanaan turhien kulutusjuhlien vähenemisen.
Ihmiset muuttaisivat takaisin maalle viljelemään pieniä palstoja.
... joku tuottaa hänen haluamaansaa possua, jos hän tilaa sitä erikseen ja asettaa tarkat vaatimukset sen tuottamiselle. Tämmöinen erikoispalvelu varmaan voi maksaa, mutta vasta sitten MPP voi moralisoida lihan syönnistään.
Tanskassa on tehotuotnato pitemmällä kuin meillä. Tanskan kinkkujen muodikkaat syöjät eivät muutenkaan älyä, että aina on jouduttu tuomaan kinkkuja Tanskasta jouluksi kun kotimaiset eivät riitä.
Kyllä minun puolestani joku voi alkaa tuottaa mainitsemaasi possua. Minä sitten päätän, että ostanko sitä vai jätänkö possut kokonaan ostamatta. Näin päätän muidenkin tuoteryhmien kohdalla. Esim. autot ovat sillä lailla tuotettuja, että niissä on entistä enemmän alettu huomioida erilaisia turvallisuusnäkökohtia. Minusta se on hyvä kehitys. Ei siinä mitään kuluttajan vaatimuksia ole tarvittu. Viranomaiset ovat asettaneet turvallisuusvaatimuksia ja kuluttajat valitsevat mieluummin turvallisia autoja. On se kumma kun tämä sama logiikka ei päde possukaupoissa.
Jos tanskalaisia possuja on jouduttu tuomaan vain kotimaisen possun riittämättömyyden vuoksi, niin miksi ihmeessä nämä kotimaiset tuottajat ovat alkaneet elämöidä sen takia, että SOK-lainen kauppa alkoi tarjota tätä tanskalaista täydennystä. Oliko syynä siis se, että kotimainen possuntuottaja halusi mieluummin jättää kuluttajan ilman kinkkua? Se kuulostaa minusta jo enemmän kuin tavanomaiselta kepulaiselta viekkaudelta.
Minä en ainakaan muista, että tuottajat olisivat nimenomaan kinkkujen suhteen elämöineet tanskalaisen täydennyksen takia. Kysymys on ollut varmaankin jostain muusta tuotteesta.
Kinkkutäydennystä tuodaan kaiketi siksi, koska tuottaja ei voi erikseen tuottaa kinkkuja, vaan joutuu tuottamaan samalla muitakin ruhon osia, joista puolestaan ei ole pulaa. Kauppa on ratkaissut ongelman tuomalla Tanskasta vain ne kinkut ja jättämällä fileet, lavat, keittolihat ja sorkat tanskalaisten omaksi päänsäryksi. Toisin sanoen kysymys on kaupan, ei tuottajien, viekkaudesta.
Suomen maajussit ovat saaneet tähän asyi ympäristötukea hehtaariperiaatteella ja se on tullut kaikille, kuin manulle illallinen. Osa maajusseista on hoitanut ympäristöä kohtaan velvoitteensa tunnollisesti, mutta ikävä kyllä osa ei. Tähänkin asiaan ovat nyt herätyskellot alkaneet soimaan ja tukien muutosperusteden perään kuulee huutoja jopa kepulaisiltakin, mikä on todella harvinaista. Maatalous elineinoineen on saastuttanut muitankin Suomen vesistöjä, kuin Saaristomereä.
saasteen määrää eikä kukaan valita
http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1197896197.html
typen määrä lannoituksessa on reilusti alentunut mutta kuten sanoit se valumissa noussut.
Joku nyt laskemissa pettää, sillä miten voi olla mahdollista että miinusmerkkinä käyttö aiheuttaa valumissa positiivisen tuloksen.
Ruoppaus ja laivaliikenne ei missään nimessä aihetua yhtään saasteita eihän :)