Päivän Hesarissa, sivulla C9,Tatu Vanhanen kirjoittaa mielipidepalstalla että PISA tulokset korreloivat eri kansakuntien älykkyyteen ja se on merkittävin tekijä eri maiden välisissä tuloksissa, ei niinkään koulujärjestelmän tehokkuus.
Asian innoittamana laskin miten kansallinen älykkyysosamäärä (99) muuttuisi, jos porukasta jostain syystä uupuisi tuo 6% hihhuleita. Yllättävää kyllä, ei kovinkaan paljoa.
Lukekaa artikkeli.
Asian innoittamana laskin miten kansallinen älykkyysosamäärä (99) muuttuisi, jos porukasta jostain syystä uupuisi tuo 6% hihhuleita. Yllättävää kyllä, ei kovinkaan paljoa.
Lukekaa artikkeli.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Luin kirjoituksen aamulla mutta jäin miettimään sitä että kumpi on syy ja kumpi seuraus... Eli jos älykkyysosamäärää testataan kokeilla joita koulutetaan länsimaisessa koulujärjestelmässä vs. kehnossa afrikkalaisessa kyläkoulussa, ei kai tulokset ole huisi yllätys.
Perjantain Suomen kuvalehdessä oli muuten juttu kristinuskon kasvusta Afrikassa. Kas kummaa, siellä missä koulutus ja älykkyysosamäärä on kehnolla tasolla, uskonnollisuus on huipussaan. Voiko tästä vetää johtopäätöksen että uskovaiset on idiootteja?
voi päätellä ainoastaan sen, että uskonnollisuus on huipussa siellä missä ihmisillä on kurjimmat olot. Ihminen jolla on maha täynnä ei hae yhtä usein tukea ja turvaa Jumalasta.
Suomessakin uskonnollisuus tulee kasvamaan kun hyvinvointi valtion tarjoamasta turvasta päästä eroon. Siitä on pakko päästä eroon, koska maamme ei ole muuten kilpailukykyinen.
"Siitä on pakko päästä eroon, koska maamme ei ole muuten kilpailukykyinen."
Selitäppä tämä urbaanilegenda.
Yleensä ne jotka "kilpailukykyä" vaativat, kertovat sen olevan sama kuin matala palkkataso.
Siispä parhaan kilpailukyvyn maita ovat esimerkiksi.
Banglades, Pakistan, Gabon, Kamerun, Somalia. Vain muutamia mainitakseni.
Heikon kilpailukyvyn maita taas ovat sellaiset ressukat kuten esimerkiksi. Saksa, Ruotsi, Norja, Usa, Sveitsi. Joiden rasitteena on korkea palkkataso.
Ei ole helppoa elämä näissä maissa.
En tiedä miten tämä älykkääseen suunnitteluun liittyy?
Nuo luettelemasi eu maat joutuvat heikentämään ihmisten perusturvaa ja tinkimään sairaanhoidosta. Nimittäin rahakas väki ei suostu niitä verorahoistaan enää kustantamaan. Seuraavaksi länsimaista siirtyy kaikki tutkimus ja markkinointi työ pois. Tämän jälkeen rikollisuus kasvaa, koska viimeisetkin työpaikat ovat kadonneet.
Rikollisuuden kasvun myötä omistava luokka muuttaa rahoineen pois ja ainoa turva minkä ihmiset saavat on lohtu paremmasta elämästä kun he kuolevat.
Joku voi sanoa visioani vähän pessimistiseksi, mutta näin tulee käymään.
"Rikollisuuden kasvun myötä omistava luokka muuttaa rahoineen pois ja ainoa turva minkä ihmiset saavat on lohtu paremmasta elämästä kun he kuolevat."
Mihinkäs ne muuttais? Somaliaanko?
Älykkyys ja se, miten sitä mitataan, on kulttuurispesifi ja yhteiskuntasidonnainen asia. Arvatenkin nämä tutkijat ovat tarkastelleet ja tulkinneet asiaa omasta, oletettavasti eurosentrisestä, näkökulmastaan. Heidän päätelmänsä ja teoriansa älykkyydestä ovat arveluttavia, sillä älykkyys on ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen pohjalta rakentunut käsite, joka on riippuvainen niistä vuorovaikutuksen muodoista, joihin se liittyy. Eri yhteiskunnissa nämä vuorovaikutuksen muodot ovat erilaisia ja yhden yhteiskunnan pohjalta rakentuneen älykkyyden käsitteen soveltaminen muihin yhteiskuntiin sen omasta näkökulmasta käsin toimii hyvin rajallisesti.
"Älykkyys ja se, miten sitä mitataan, on kulttuurispesifi ja yhteiskuntasidonnainen asia. Arvatenkin nämä tutkijat ovat tarkastelleet ja tulkinneet asiaa omasta, oletettavasti eurosentrisestä, näkökulmastaan. "
Eiköhän tuo ole uudemmissa testauksissa jo suljettu pois.
En ole Lynn-vanhasen kirjaa aiheesta lukenut, mutta aasian maat ovat saaneet parhaita tuloksia heidän äo tutkimuksissaan, joten se vie pohjan pois tuolta väittämältäsi eurosentrisyydestä (jos sillä tarkoita länsieurooppalaista painotusta)
että käsitteet liittyvät väistämättä siihen yhteiskuntaan ja ihmisten vuorovaikutuksen muotoihin, missä ne syntyvät. Ihmiset elävät niin erilaisissa oloissa ja kulttuureissa eri puolilla maailma, jopa valtioiden sisälläkin, että on järkevää kysyä onko juuri tietynlainen ja tietystä näkökulmasta kehitetty älykkyyden määritelmä mielekäs.
En tiedä miten Lynn ja Vanhanen määrittelevät älykkyyden ja miten he liittävät nämä teoreettiset käsitteensä mitattaviin ominaisuuksiin. Jotenkin minusta tuntuu, että heidän yrityksenä älykkyyden operationalisoinnissa ja kansakuntien luokittelu tekemiensä mittauksien perusteella ei kuvaa todellisuutta. Ongelma on se, että he yrittävät ulkopuolisen näkökulmasta oman kulttuurisen luokittelunsa perusteella sanoa jotain kulttuureista, joita he eivät ulkopuolisena ymmärrä eivätkä tiedä niiden tapoja ja ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita. Eurosentrisyydellä tarkoitin sitä, että tutkijat itse asettavat oman länsimaisen tapansa nähdä asiat ja yhteiskunnallisen ymmärryksensä siksi mittapuuksi, jonka perusteella tehdään luokituksia.
kuitenkin pelkkä "tunne" ei kauheasti auta tutkimuksia arvioitaessa.
jos tarvitaan "tarkoituksenmukaisia" loppupäätelmiä.
ymmärtää tutkimusprosessin luonteesta tai älykkyydestä ja kansoista tehtävään tutkimukseen liittyvistä tieteenfilosofisista ongelmista mitään. Puhumattakaan siitä, miten itse yhteiskunnalliset olosuhteet vaikuttavat tutkimuksentekoon ja siihen mitä asioita tutkitaan.
että toin esille ettet ole ko. tutkimuksia lukenut ja että heitit juttusi mutu pohjalla.
Käytännössä jokainen afrikkalainen sairastaa malarian lapsena ainakin kerran. Sairastettu malaria jättää usein jälkeensä vaihtelevanlaisia aivovammoja. Herääkin kysymys, onko älykkyysosamäärällä ja malarian sairastamisella yhteyttä.