Uudenvuodenpuhe
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe pidetään uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta. Presidentti P.E. Svinhufvud piti radiossa ensimmäisen uudenvuodenpuheen 1935. Ensimmäisen televisioidun uudenvuoden puheen piti presidentti Urho Kekkonen 1958. Vuonna 1993 pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen presidentti Mauno Koiviston sijasta.
Valtiopäiväpuheet
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa eduskunnan valtiopäivät (eduskunnan verkkosivusto) avatuiksi ja eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta, eli presidentti puhuu valtiopäivien avajaisissa ja vaalikauden päättäjäisissä.
Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet alkavat Helsingin tuomiokirkossa valtiopäiväjumalanpalveluksella, jonka jälkeen presidentti ja kansanedustajat siirtyvät eduskuntataloon. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa puhuu ensin presidentti ja puhemies vastaa, päättäjäisissä puheiden järjestys on päinvastainen.
Muita vuosittaisia puheita
Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut kirkon yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe pidetään yleensä helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Tasavallan presidentti on vuodesta 1945 vuoteen 2005 julistanut sotainvalidiviikon ja sotainvalidien syyskeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Sotainvalidien syyskeräys järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2005.
-- -- -- -- -- --
Urho Kekkonen oli tulossa pitämään ensimmäisen televisioitavan uudenvuoden puheensa Suomen kansalle.
Kekkonen täytti karismallaan studion.
"Tasavallan presidentti puhuu, republikens president talar", Teija Sopanen sanoi suoran lähetyksen alkaessa.
Sotilassoittokunta soitti Porilaisten marssin. Presidentti astui pöydän ääreen.
Puhe alkoi.
--.-.-.-.-.-.-.-.
Uudenvuodenpuheista avautuu näkymä suomalaiseen lähihistoriaan ja yleisemminkin
maailmanmenoon. Tässä artikkelissa asiaa lähestytään Urho Kekkosen pitämien
uudenvuodenpuheiden näkökulmasta. Millaisia Kekkosen puheet ovat, kun niitä vertaa
muiden presidenttien puheisiin? Miten puheita voi tulkita? Miksi puheet ovat sellaisia kuin
ovat?
"Kun tehdään tilinpäätöstä v:lle 1956, niin meillä jokaisella on varmaan se vaikutelma, että
vuoden varrelta kertyneet myönteiset saavutukset eivät kykene peittämään niitä
menetyksiä, jotka vuosi on tuonut mukanaan." Näin kuivakkaasti ja hieman mutkikkaastikin
aloitti Urho Kekkonen ensimmäisen uudenvuodenpuheensa tammikuussa 1957. Viimeisen
kerran hän puhui kansalaisille vuoden 1981 aluksi. Tuon puheensa Kekkonen päätti ikään
kuin toimitusjohtaja vuosikatsauksensa alaisilleen: "Kiitän jokaista kansalaista hänen
päättyneenä vuonna yhteiseksi hyväksi antamastaan panoksesta sekä toivotan teille
kaikille onnea ja menestystä sekä rauhaa alkaneena vuonna." Lopetus on kahdessa
mielessä poikkeuksellinen: Yleensä Kekkonen ei uudenvuodenpuheissa kiittele
kansalaisia. Hänellä ei myöskään ole tapana puhutella kuulijoita "teiksi". Ehkä presidentti
aavisti, että puhe saattaa jäädä viimeiseksi. Vai oliko puheen kirjoittanut joku muu?
Seuraavana vuonna pääministeri Mauno Koivisto jo korvasi sairaan
presidentin. Puheensa lopuksi Koivisto muistaa Kekkosta: hän esittää "valtakuntamme
päämiehelle – – lämpimän ja kunnioittavan Uuden Vuoden tervehdyksen". Koivisto uskoo
"kaikkien suomalaisten" yhtyvän tervehdykseen ja toteaa, että Kekkosen viitoittamalla tiellä
on hyvä jatkaa. Myös Kekkonen rakentaa 1957 itsestään sillan Paasikiveen kehumalla
edeltäjänsä politiikkaa. Uudenvuodenpuheen yksi selvä tehtävä onkin presidenttiinstituution
jatkuvuuden turvaaminen ja sen tähdentäminen, että valtajärjestelmä on vakaa,
vaikka ihmiset johdossa vaihtuvat. Kansan ei siis tarvitse olla muutoksista huolissaan.
Kansaa ei kuitenkaan puheissa vain rauhoitella – kansaa myös rakennetaan.
Uudenvuodenpuhe on kiistatta tärkein presidentin pitämistä vuotuisista
puheista. Se kiinnostaa kansalaisia; sitä käsitellään laajasti tiedotusvälineissä; sitä
seurataan myös ulkomailla. On vaikea arvioida pitävästi, mikä on Kekkosen 25
uudenvuodenpuheen merkitys suomalaisille saati suomalaisuudelle. Merkityksestä
voidaan saada otetta paneutumalla puheisiin analyyttisesti, esimerkiksi teemoja eritellen.
Samalla puheista avautuu ainutlaatuinen näkymä suomalaiseen lähihistoriaan,
maailmanmenoon yleisemminkin.
Neljännesvuosisadan aikana Kekkonen koskettelee puheissaan jos
jonkinlaisia asioita ja koskettaa monia ihmisiä. Ketään hän tuskin jättää täysin kylmäksi.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe pidetään uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta. Presidentti P.E. Svinhufvud piti radiossa ensimmäisen uudenvuodenpuheen 1935. Ensimmäisen televisioidun uudenvuoden puheen piti presidentti Urho Kekkonen 1958. Vuonna 1993 pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen presidentti Mauno Koiviston sijasta.
Valtiopäiväpuheet
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa eduskunnan valtiopäivät (eduskunnan verkkosivusto) avatuiksi ja eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta, eli presidentti puhuu valtiopäivien avajaisissa ja vaalikauden päättäjäisissä.
Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet alkavat Helsingin tuomiokirkossa valtiopäiväjumalanpalveluksella, jonka jälkeen presidentti ja kansanedustajat siirtyvät eduskuntataloon. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa puhuu ensin presidentti ja puhemies vastaa, päättäjäisissä puheiden järjestys on päinvastainen.
Muita vuosittaisia puheita
Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut kirkon yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe pidetään yleensä helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Tasavallan presidentti on vuodesta 1945 vuoteen 2005 julistanut sotainvalidiviikon ja sotainvalidien syyskeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Sotainvalidien syyskeräys järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2005.
-- -- -- -- -- --
Urho Kekkonen oli tulossa pitämään ensimmäisen televisioitavan uudenvuoden puheensa Suomen kansalle.
Kekkonen täytti karismallaan studion.
"Tasavallan presidentti puhuu, republikens president talar", Teija Sopanen sanoi suoran lähetyksen alkaessa.
Sotilassoittokunta soitti Porilaisten marssin. Presidentti astui pöydän ääreen.
Puhe alkoi.
--.-.-.-.-.-.-.-.
Uudenvuodenpuheista avautuu näkymä suomalaiseen lähihistoriaan ja yleisemminkin
maailmanmenoon. Tässä artikkelissa asiaa lähestytään Urho Kekkosen pitämien
uudenvuodenpuheiden näkökulmasta. Millaisia Kekkosen puheet ovat, kun niitä vertaa
muiden presidenttien puheisiin? Miten puheita voi tulkita? Miksi puheet ovat sellaisia kuin
ovat?
"Kun tehdään tilinpäätöstä v:lle 1956, niin meillä jokaisella on varmaan se vaikutelma, että
vuoden varrelta kertyneet myönteiset saavutukset eivät kykene peittämään niitä
menetyksiä, jotka vuosi on tuonut mukanaan." Näin kuivakkaasti ja hieman mutkikkaastikin
aloitti Urho Kekkonen ensimmäisen uudenvuodenpuheensa tammikuussa 1957. Viimeisen
kerran hän puhui kansalaisille vuoden 1981 aluksi. Tuon puheensa Kekkonen päätti ikään
kuin toimitusjohtaja vuosikatsauksensa alaisilleen: "Kiitän jokaista kansalaista hänen
päättyneenä vuonna yhteiseksi hyväksi antamastaan panoksesta sekä toivotan teille
kaikille onnea ja menestystä sekä rauhaa alkaneena vuonna." Lopetus on kahdessa
mielessä poikkeuksellinen: Yleensä Kekkonen ei uudenvuodenpuheissa kiittele
kansalaisia. Hänellä ei myöskään ole tapana puhutella kuulijoita "teiksi". Ehkä presidentti
aavisti, että puhe saattaa jäädä viimeiseksi. Vai oliko puheen kirjoittanut joku muu?
Seuraavana vuonna pääministeri Mauno Koivisto jo korvasi sairaan
presidentin. Puheensa lopuksi Koivisto muistaa Kekkosta: hän esittää "valtakuntamme
päämiehelle – – lämpimän ja kunnioittavan Uuden Vuoden tervehdyksen". Koivisto uskoo
"kaikkien suomalaisten" yhtyvän tervehdykseen ja toteaa, että Kekkosen viitoittamalla tiellä
on hyvä jatkaa. Myös Kekkonen rakentaa 1957 itsestään sillan Paasikiveen kehumalla
edeltäjänsä politiikkaa. Uudenvuodenpuheen yksi selvä tehtävä onkin presidenttiinstituution
jatkuvuuden turvaaminen ja sen tähdentäminen, että valtajärjestelmä on vakaa,
vaikka ihmiset johdossa vaihtuvat. Kansan ei siis tarvitse olla muutoksista huolissaan.
Kansaa ei kuitenkaan puheissa vain rauhoitella – kansaa myös rakennetaan.
Uudenvuodenpuhe on kiistatta tärkein presidentin pitämistä vuotuisista
puheista. Se kiinnostaa kansalaisia; sitä käsitellään laajasti tiedotusvälineissä; sitä
seurataan myös ulkomailla. On vaikea arvioida pitävästi, mikä on Kekkosen 25
uudenvuodenpuheen merkitys suomalaisille saati suomalaisuudelle. Merkityksestä
voidaan saada otetta paneutumalla puheisiin analyyttisesti, esimerkiksi teemoja eritellen.
Samalla puheista avautuu ainutlaatuinen näkymä suomalaiseen lähihistoriaan,
maailmanmenoon yleisemminkin.
Neljännesvuosisadan aikana Kekkonen koskettelee puheissaan jos
jonkinlaisia asioita ja koskettaa monia ihmisiä. Ketään hän tuskin jättää täysin kylmäksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.