kondromalasia (=rustonpehmentymä) polvissa

Itsellä todettiin sama toisessa polvessa kohta 11v sitten, olin silloin 28v. Tähystämällä tehty puhdistus nivelessä auttoi viime kevääseen asti. Kävin lääkärissä ja luulin et uusinta auttaa taas, mut röntgenin jälkeen selvisi tilan muuttuminen nivelrikoksi. Syön kuureina glucadolia ja sain kukonhelttapistokset. Kirurgilla pitäisi käydä kattomassa leikkaustarve, mut ihan lähivuosina en meinaa mennä pienten lasten takia..
Samaa pähkäilen kuin Sinä, miten tässä käy :-( Kipulääkettä menee ihan kiitettävästi ja vahvemmista menee vähän nuppi sekaisin, mut pärjään.. Lääkäri puhui mahdollisesta tekonivelestä, kunhan eka käyn kirurgilla. Kai vaiva helpottaa leikkauksen jälkeen..
Ylipainoa mulla ei oo koskaan ollut, päinvastoin. Kävelen koiran kanssa päivittäin mieluiten mehtässä pehmeällä alustalla ja poljen kuntopyörällä. Hyvät lihakset tukee niveltä! Puolukka ja suolakurkku ärsyttää rikkoista niveltä, listaan kuuluu myös kahvi, alkoholi ja punainen kala ja -liha..
Tämä perk.. vaiva haittaa jokapäiväistä elämää, ei kai tässä auta kuin mennä päivä kerrallaan. Tsemppiä sinullekin!

Itselläni alkoi oikea polvi oireilemaan ollesani 15-vuotias. Tähystyksessä löytyi puolikkaan peukalonpään kokoinen veripatti ja selvisi, että tuo polvilumpion rustokudos on yhtä hyytelöä. Patologi tutki veripatin ja sain diagnoosiksi tuon chondromalacia patellan, jonka oletettiin automaattisesti olevan nuoruusiän muotoa ja poistuvan murrosiän mukana.

Treenasin tuohon aikaan päivittäin balettia ja kun polvi kieltäytyi yhteistyöstä tanssiminen oli yhtä tuskaa. Ortopedini (väitellyt aiheesta) komensi kuitenkin liikkumaan, tauti kun etenee jos etenee ja oli kuulema tärkeää, että lihakset pysyvät kuosissa. Nuo teinivuodet olivat itselleni kaikkein vaikempia. Kun kolhaisin polven vahingossa vaikka pöytään, se turposi muodottomaksi ja varauskaan polven päälle ei onnistunut. Pikkuhiljaa itselläni kuitenkin kivut laantuivat, jatkuvaa taustahälinää lukuunottamatta.

Luulin pitkään, että tauti oli itseltäni poistunut, kunnes pari vuotta sitten polvi lukkiutui totaalisesti. Tähystyksessä löytyi ruston irtokappale ja toiseen asteeseen edennyt nivelrikko (se siitä parantumisesta). Toisaalta itselläni on nyt se tilanne (olen 26-vuotias), että vaikka polvet ovat perjaatteessa pahemmat kuin koskaan aikaisemmin sisältäpäin, kipuja ei oikeastaan ole, joten olen omaan tilaani suhteellisen tyytyväinen. Sairastan kai "lievää" muotoa tai sitten kipykynnykseni on korkea.

Itse harrastan edelleen aktiivisesti liikuntaa parikin kertaa päivässä ja käytän lähes kaikessa liikkumisessa reisilihaksiani tietoisesti tukemaan polvia. Vihlontaa on tietenkin rappusissa, alamäissä, kyykkyyn mentäessä... lähes kaikessa ;) Teenkin aerobicissa liikkeet muunnellusti säästääkseni niveliä. Joskus tulevaisuudessa itselläni on edessä tekonivelten vaihto, mutta tauti on pysynyt polvissa eikä levinnyt muihin niveliin... joten itse ainakin olen omalla kohdallani toistaiseksi hyvinkin optimistinen. Toisaalta kymmenenkin vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen ;)

Minulla siis myls on rustonpehmentymä toisessa polvessa. Ensiksi juoksin koko teini-iän lääkärissä tk:ssa, tätä kaiken kaikkiaan n. 7 vuotta, ja kävin kerran tähystyksessäkin, ei mitään diagnoosia. Sen jälkeen siirryin yksityiselle, joka diagnosoi heti ja varmisti tähystyksellä. Tästä on aikaa noin 12-13 vuotta. Polvi on hyvässä kunnossa, kunhan ,muistan pitää ympäröivät lihakset kunnossa. On toki hankalempiakin päiviä, mutta harvoin. Jos ilmentyy kipua, annan jalan ensin levätä,jonka jälkeen varovaisia lihasjännityksiä. Jumpalla en tee kyykkyjä, eikä lääkäri suositellut spinning-tuntejakaan, joten en sielläkään enää käy. Salilla käydessäni muistan raajojeni vajavaisuuden ja teen reisilihasharjoitukset pienillä painoilla. Tärkeintä on pitää lihas kunnossa, eikä niinkään kasvattaa massaa.
Elli jos polvet kipeytyvät, kivun hellittäessä lliikuntaa harrastamaan ja kun saat siitä elämäntavan, eivät polvesi niin äkkiä kipeydykkään.
Valoa on siis ikkunassa. Hyvää vuoden alkua=)

Itsellänikin polvessa kondromalasia, ja lääkärissä käyty. Sanoivat, että hoitoa ei ole, ei leikkausta, eikä lääkitystä. Pitäisi parantua ajan myötä ja saa rasittaa. Käveleminen on todella hankalaa ja joskus tekisi mieli vain jäädä sänkyyn makaamaan, ettei tarvitsisi kävellä.
Kiputila on helvetinmoinen !

Mulla sama juttu. Rustonpehmentymä todettiin joskus 17-vuotiaana ja lääkäri kehoitti pitämään reisilihakset hyvässä kunnossa ja käyttämään tarvittaessa polvitukea. Lääkärin mukaan kipu ja lukkiutuminen loppuun yleensä n. 20-vuotiaana. En todellakaan tiennyt, et tästä voi seurata nivelrikko!

Vaivat tosiaan jäivät pois päälle pari kymppisenä, (samoin kuin aktiivinen salilla käyminen ja pelaaminen) mutta ovat nyt palanneet takaisin. Parina viime syksynä on aina jonkin aikaa tuntunut kipua, joka on mennyt parissa viikossa ohi... Tänään olikin jo pahasti ongelmia rappusissa, alastulo ehkä vaikeampaa. Harrastuksena enää koiran kanssa lenkkeily. Oisko vinkkejä miten kotijumpalla sais vahvistettua reisiä? :) Niinjoo ja tällä hetkellä oon 30-v.

Moikka,

Täällä on muidenkin kondromalasiasta kärsivien kommentteja -> http://www.niveltieto.net/nivelklubi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1182685332 . Osallistukaa keskusteluun :-)

Täällä yksi kondromalasiasta "selvinnyt". Pirulainen alkoi vaivaamaan molemmissa polvissa samaan tahtiin ja vuoden jälkeen kipu oli edennyt pisteeseen, jossa polville ei voinut asettaa oikein minkäänlaista painetta kyykkäämisen tms. muodossa ilman hurjaa kipua.

Ensimmäinen fysio jolla kävin ei oikein osannut auttaa, laittoi vain kinesioteipit ja käski tekemään sen verran kun voi ja venyttelemään. Tätä tein pari kuukautta mutta edistystä ei luonnollisesti tullut.

Toinen fysio oli kiukkuisen oloinen nuori punttisika joka osasi oikeasti kuitenkin auttaa. Huomattiin, että ihan yleisessä kyykkyyn menemisen "tekniikassa" oli vikaa. Polvet menivät vinoon ja liikaa eteenpäin, ts. varpaiden edelle. Käski myös venyttelemään ja kun sanoin, että olen tätä tehnyt, sanoi suoraan että "Paskapuhetta, et ole tai jos olet niin teet sen väärin". Tämän jälkeen teinkin sitten 6 kertaa viikossa muutaman minuutin venytykset (kyllä, nimenomaan todella pitkät venytykset auttoivat minulla, ei riitä parikymmentä sekuntia) mikä edesauttoi polvien kireyden poistamista. Laittoi myös EMS-laitteen jylläämään (googleta) polviin ja vaikka tämä oli kivuliasta touhua, tämä hoito laittoi ilmeisesti tulehdukset ja muut pirut polvesta liikkeelle mikä karsi osan kivuista ja samalla turrutti polven 'kipureseptoreita' mikä mahdollisti treenaamisen kevyen aloittamisen (kyykkääminen, jalkaprässi, etureidet jalkojen suoristuskoneessa yms.) ja kun treeniä jatkoi kevyesti vastusta nostaen, kivut alkoivat vähenemään ja nyt puoli vuotta tästä pystyn jo tekemään esim. täydellä rasituksella takakyykkyä.

Lyhyesti: käy fysiolla ja kysy EMS-hoitoa, venyttele ihan perhanasti, pyydä hyvät ja tukevat kinesioteipit ja pistä suoritustekniikka kuntoon.

Hei! Mikä tilanne teillä nyt on? Minulla sama ja kävely ja nukkuminenkin on niin tuskaista, kipeää tekee kaikki, ikää 24v.

Mulla todettiin tuo kondromalasia silloin kun olin 15-vuotias.
Vanhemmiten on sitten nivelrikko.
Joku joskus sanoi, että ne ovat sama asia, vaiva, sairaus.