Mitä Kiinassa juodaan jälkiruokakahvin tilalla?
Kun hyvien ateriakokonaisuuksien palan painikkeeksi en ole ainoassakaan (muistaakseni) kiinal. ravintolassa Suomessa tai ulkomailla nähnyt ruokalistassa vahvaa kahvia.'
Kun kiinal. tee ei kuitenkaan kuulu ateriakokonaisuuksiin (alkuruoka, pääruoat, jälkiruoka), voisiko siitä päätellä, ettei teetä käytetä tosiaan jälkiruoan jälkeen. Vai eikö se kuulu automaattisesti kokonaisuuteen, koska useimmat asiakkaat eivät sitä kaipaa tai pidä siitä.
Kun hyvien ateriakokonaisuuksien palan painikkeeksi en ole ainoassakaan (muistaakseni) kiinal. ravintolassa Suomessa tai ulkomailla nähnyt ruokalistassa vahvaa kahvia.'
Kun kiinal. tee ei kuitenkaan kuulu ateriakokonaisuuksiin (alkuruoka, pääruoat, jälkiruoka), voisiko siitä päätellä, ettei teetä käytetä tosiaan jälkiruoan jälkeen. Vai eikö se kuulu automaattisesti kokonaisuuteen, koska useimmat asiakkaat eivät sitä kaipaa tai pidä siitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
enemmänkin ruokajuoma.
Muutenkaan oikeassa kiinalaisessa keittiössä ei ole mitään alkuruoka-, pääruoka- ja jälkiruokajaottelua. Sellainen on enemmän eurooppalainen järjestely.
vastaisuudessa teetä voi sitten tilata viinin tai jääveden tilalle; jotenkin nyt alankin muistaa, että olen kuullut tuon aikaisemminkin, koska joku vieraani pyysi lämmitettyä vettä tai siis teetä ruoan kanssa; miten olenkaan sen unohtanut!
Ja niin kuin sitä silloin ihmettelin. Ehkä ravintoloiden kannattaisi sitten sisällyttää se hintaa tai mainita, että tämä olisi sopiva yhdistelmä.
Onhan tosin muutenkin kai länsimaissa tarjoiltava ruoka varsin sovellettua länsimaalaisille. Ei edes minkään maakunnan ruokaa vaan tosiaan sovellus vai miten on?
esim. kevätkääryleet (usein kappalehinta eikä annos) ovat ns. alkuruoka, niin miten Kiinassa sitten. Olen kyllä saanut niitä kiinal. perheessä Suomessa, mutten nyt osaa hahmottaa, missä vaiheessa ne tuotiin pöytään.
Onko keitolla jokin paikka ruokailussa Kiinassa, jos siellä syödään monta erilaista ruokalajia.
Onko ylipätään siellä tapana, että suurempi seurue jos ruokailee yhdessä, he jakavat erilaiset, erimakuiset annokset.
Onko tämä konsepti jotenkin Kiinassa asti suunniteltu tuotavaksi länsimaihin, kun niin samoja, muutamia ne annokset loppujen lopuksi ovat, mitä kaikissa eri maapallon maissa tarjoillaan ns. kiinalaisena ruokana.
"Onko tämä konsepti jotenkin Kiinassa asti suunniteltu tuotavaksi länsimaihin, kun niin samoja, muutamia ne annokset loppujen lopuksi ovat, mitä kaikissa eri maapallon maissa tarjoillaan ns. kiinalaisena ruokana. "
ollenkaan Kiinassa suunniteltu. Luultavasti aikoinaan ensimmäiset länsimaisia asiakkaita länsimaissa palvelleet ravintolat vain alkoivat muokata ruokiaan ja tarjoiluaan länsimaiseen makuun ja länsimaisiin tapoihin sopivat ja muut ovat sitä sitten kopioineet myöhemmin.
voi saada eteensä ihan missä vaiheessa ateriaa tahansa.
Yleensäkin siellä tuodaan heti alkuunsa monenlaista eri ruokalajia pöytään ja aterian aikana vielä lisää ilman, että niillä olisi mitään ennalta suunniteltua järjestystä. Heillä ei ole alkuruoka-pääruoka-jälkiruoka-rytmittelyä ruokailussaan niin selvästi kuin lännessä.
"Onhan tosin muutenkin kai länsimaissa tarjoiltava ruoka varsin sovellettua länsimaalaisille. Ei edes minkään maakunnan ruokaa vaan tosiaan sovellus vai miten on?"
tuossa vastasit. Länsimaiseen makuun ja ruokailutapoihin sovellettua. Saattaahan jotkut ruoat olla alkuperältään ja nimeltään johonkin paikkaan tai maakuntaan sidottuja (Pekingin ankka, Kanton, Setsuan/Sichuan), mutta yleisesti ottaen länsimaisten kiinalaisten ravintoloiden ruoat ovat sovelluksia Kiinan eri alueiden (erityisesti Kantonin) keittiöistä.
... isossa maassa eri alueilla on erilaisia ruokatapoja.
Noin yleensä hienoimmat hää- yms. ateriat alkavat ja päättyvät keittoon, varsinkin Pohjois-Kiinassa eli Pekingin alueella, jossa keitto yleensäkin tarjoillaan aterian lopussa.
Tavallisemmalla aterialla ja erityisesti Etelä-Kiinassa eli Kantonin alueella voi olla aterian lopuksi hedelmiä. Hedelmät pilkotaan valmiiksi ja asetellaan kauniisti vadille. Tarjoillaan huoneenlämpöisenä, kylmät ruuat ja juomat ovat kiinalaisen käsityksen mukaan epäterveellisiä. Kantonilaistyyppiseen ateriaan sopii alkuunkin paremmin kevätkääryleet kuin keitto.
Teetä voi juoda läpi aterian, myös aterian lopussa voi juoda teetä.
kokeilin maailmalla keittoa kesken ruokailunkin, palan painikkeeksi ja se sopi hyvin.
Seuraavaksi täytyy tosiaan tilata teetä läpi aterian, kiitos, tämä oli aivan ehdoton muistin virkistys, vaikka minun olisi pitänyt se toden totta itsekin tietää.
Tuo keittohomma uupuu Suomessa siinä, että vaikka ottaisi menun, alun keiton voi yleensä vaihtaa niihin kevätkääryleisiin. Kai useimmat suomalaiset haluavat juuri niitä.
Olisi kyllä aika outoa tilata lopuksi vielä keitto, mutta taidan kokeilla sitä. Ei kylmä jäätelö oikein sovikaan, vaikka sinänsä sopii friteerattune hedelmien kanssa.
Eli kuumaa ruokaa ja kuumaa juotava, siinä se resepti. Jatkan samaan malliin.