saada kommenttia.
Tilanneselostusta:
Ajelen sellaista sopivaa matkavauhtia mukavilla turvaväleillä muiden sujuvasti kanssa-autoilevien kanssa ajoneuvoletkan perään (jonka ensimmäisen ajoneuvon kuljettajaa kutsun tässä leikimielisesti veturinkuljettajaksi) ja sahaan siinä kilometritolkulla sitten 80:nen alueella 70km/h ja satkun alueella about 85km/h, pikkuhiljaa veturinkuljettajan takana olleet pääsevät ohitse kuka mitenkin ja viimein minäkin sitten ohitan. Ripeän ohituksen jälkeen totean että vaikka oma nopeuteni kohonnut hieman suuremmaksikin kuin tilanteeseen saavuttaessa (lähes sakkorajalla) ei tämä veturinkuljettana toiminut ajoneuvo enää etäännykään peilissä vaan etenee nyt lähes samaa nopeutta kuin oma ajoneuvoni.
Tiedän jo sen että veturinkuljettajan aseman ominut on mielestään hyvä kuljettaja, niin hyvä että voi toimia veturinkuljettajan vaativassa tehtävässä.
Tiedän senkin että me muut mentiin varmaankin huonoissa ja järjettömissä paikoissa ohi ja ohituskaistalla ohittaneetkin ajoivat varmaan keliin sopimatonta järjetöntä ylinopeutta.
Veturin nopeuden nousemisen ohituskaistalla ymmärrän, mitä pidempi "juna" sen vaikuttavamman näköinen se on.
Sitä minä en pienessä päässäni käsitä että miksi sitten kun kaikki ovat ohittaneet täytyy veturinkin nostaa nopeuttaan?
- Jos haluttaisiin lähteä muodostamaan uutta "junaa" niin eikö olisi loogista jatkaa samalla hieman hitaammalla nopeudella jotta vaunuja saataisiin kerättyä vielä takana tulevista
- Onko se asenteella yhdet vielä ja sitten lasku eli oliko meidän letka viimeinen "juna" siltä illalta
Toinen ihmetyksen aihe on se että jos ei ollakaan junaleikkejä leikkimässä ja "mulla ei ole kiire minnekään" niin eikö sitä voisi sitten kiepata välillä pysäkille niin että ne "vaunut" voisivat mennä nätissä jonomuodostelmassa ohitse? Tulisi hyvä mieli kun vältettäisiin takana tulevien taulapäiden tekemät vaaralliset ohitukset.
Tilanneselostusta:
Ajelen sellaista sopivaa matkavauhtia mukavilla turvaväleillä muiden sujuvasti kanssa-autoilevien kanssa ajoneuvoletkan perään (jonka ensimmäisen ajoneuvon kuljettajaa kutsun tässä leikimielisesti veturinkuljettajaksi) ja sahaan siinä kilometritolkulla sitten 80:nen alueella 70km/h ja satkun alueella about 85km/h, pikkuhiljaa veturinkuljettajan takana olleet pääsevät ohitse kuka mitenkin ja viimein minäkin sitten ohitan. Ripeän ohituksen jälkeen totean että vaikka oma nopeuteni kohonnut hieman suuremmaksikin kuin tilanteeseen saavuttaessa (lähes sakkorajalla) ei tämä veturinkuljettana toiminut ajoneuvo enää etäännykään peilissä vaan etenee nyt lähes samaa nopeutta kuin oma ajoneuvoni.
Tiedän jo sen että veturinkuljettajan aseman ominut on mielestään hyvä kuljettaja, niin hyvä että voi toimia veturinkuljettajan vaativassa tehtävässä.
Tiedän senkin että me muut mentiin varmaankin huonoissa ja järjettömissä paikoissa ohi ja ohituskaistalla ohittaneetkin ajoivat varmaan keliin sopimatonta järjetöntä ylinopeutta.
Veturin nopeuden nousemisen ohituskaistalla ymmärrän, mitä pidempi "juna" sen vaikuttavamman näköinen se on.
Sitä minä en pienessä päässäni käsitä että miksi sitten kun kaikki ovat ohittaneet täytyy veturinkin nostaa nopeuttaan?
- Jos haluttaisiin lähteä muodostamaan uutta "junaa" niin eikö olisi loogista jatkaa samalla hieman hitaammalla nopeudella jotta vaunuja saataisiin kerättyä vielä takana tulevista
- Onko se asenteella yhdet vielä ja sitten lasku eli oliko meidän letka viimeinen "juna" siltä illalta
Toinen ihmetyksen aihe on se että jos ei ollakaan junaleikkejä leikkimässä ja "mulla ei ole kiire minnekään" niin eikö sitä voisi sitten kiepata välillä pysäkille niin että ne "vaunut" voisivat mennä nätissä jonomuodostelmassa ohitse? Tulisi hyvä mieli kun vältettäisiin takana tulevien taulapäiden tekemät vaaralliset ohitukset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tähän se menee, kun 90 prosenttia autoilijoista luulee, että nollatoleranssi tarkoittaa sakkoa 1 km/h ylinopeudesta. Niin ei kuitenkaan ole, vaan huonolla tuurilla saattaa moisesta "törkeydestä" saada kirjallisen huomautuksen kotiinsa. Sillä voi sitten sytyttää takkaa tai pyyhkäistä peräaukkoaan.
Mutta monet ihan järkevinä pitämäni ihmisetkin ovat olleet hämmästyneitä, kun olen kertonut asian oikean laidan. Nämä valopäät sitten hitsaavat 80:n alueella varman päälle 65-70:ää ja satasella max. 80:aa.
Kunnes riittävän moni menee ohi, jolloin uskaltavat itsekin nostaa nopeuttaan.
että mä itse ajan ainakin just sitä nopeutta että tiedän kalustoni pysyvän varmasti ja turvallisesti tiellä, ajoin sitten henkilöautoa tai rekkaa.
Eli vaikka ois satasen rajoitus, saatan ajaa 80kmh ja allekkin, jos keli sitä vaatii. Toisaalta saatan ajaa henkilöautolla sitä kahdeksaa kymppiä, mikäli minulla on joku sovittu tapaaminen ja olen etuajassa, tai sitten minulla muuten vaan ei ole mikää kiire minnekkään, säästän siinä samalla rutkasti bensiiniä ja kuulemma ilmastoakin.
Nopeusrajoitukset on tehty sitä varten ettei niitä ylitetä, lievää alittamista ei ole missään kielletty. (20kmh alle rajoituksen, on vielä siis lievä alitus 100km nopeusrajoitusalueella).
MUTTA! Annan toki tietä takaa tuleville, enkä ole tukkeena keskellä ajokaistaa tällöin. Joskus sunnuntaiajellessani (harvinaista herkkua kylläkin mulle) ajan jopa bussipysäkille, jos näyttää siltä ettei ole tilaa ohitella. Harrastukseni takia (jota en kerro) ajan joskus siis aivan älytöntäkin alinopeutta (en moottoritiellä), mutta kukaan ei siitä takiani ole vielä joutunut kärsimään. Muistakaa tää, ennen kuin innostutte haukkumaan. :))
sulla nuo ajatukset eli kelin mukaanhan sitä pitäisi ajella itse kunkin, huonoissa olosuhteissa ei noita letkoja niin pääse syntymäänkään kun valtaosa ajelee alle rajoitteiden.
Pari seikkaa vähän kaipaa kommenttia
1) Tuo vetoaminen lievään alinopeuteen (20% on jo aika paljon) ja siihen ettei sitä ole missään kielletty, onhan noita olemassa järjettömiä lakipykäliä ja sitten taas joitakin järkeviä ei ole jotka edesauttaisivat parempaan liikennekulttuuriin. Sakonuhka tai uhkaamattomuus ei minusta saisi olla määräävänä tekijänä, mieluummin liikenteen sujuvuus kaikkien kannalta lisäisi turvallisuutta ja kaunistaisi tilastoja.
2) Voisiko sinne pysäkille kiepauttaa muulloinkin kun sunnuntaina siinä vaiheessa kun näkee peilissä jonoa? ei pitäisi olla sidoksissa huviajeluun tuo vaan ihan jokapäiväinen tapa myös "virka-ajossa" jos itse tykkää ajella hiljaisempaa nopeutta kuin muu liikenne.
Vaikka lämpimikseni vähän kuittailenkin niin sinä et varmaan ole kuitenkaan pahimmasta päästä autoilijoita jos ego ei kuitenkaan vaadi kilpa-ajoon ryhtymistä ohitetustilanteissa tai välittömästi sen jälkeen niin kuin joillekin kiireettömille tuntuu välistä käyvän. Tasaista nopeutta ylläpitävän hitaammankin ajoneuvon käytös on ennakoitavissa ja aina pääsee kohtuullisessa ajassa ohitse. Nyksyn-nyksyn huristelijat ovat stressaavia kun ne eivät oikein tunnu tietävän miten pitäisi ajaa ja ulkopuolisen silmissä päällimmäisenä pyrkimyksenä näyttäisi olevan kiusanteko ja ohitustilanteiden luominen riskialttiisiin paikkoihin.
ei se mielestäni ole paljon, jos ei jää tai ole tientukkeena. Kuten sanoin, ajan melko laidassa, niin että ohittamaan pääsee aika helposti. :)
Kohtaan 2) Kyllä voi ja kiepautankin, jos liiaks alkaa jonoa peilistä näkymään takanani. Mä tykkään ajaa mieluummin väljästi, kuin niin, että joku näyttäis hermostuvan ihan takanani, se hermostuttaa silloin hiukan itseänikin, enkä pidä siitäkään että taakseni kertyy jonoa. Toisaalta sitä kiepauttamista bussipysäkille, tai sivuun ei aina voi tehdä. Ainakaan heti. Takana tulijat eivät vaan ehkä aina ymmärrä sitä, ainakaan kaikki. Jonoa aiheutuu joskus siksikin että minun edessäni joku hidastelee, ohittamaan en viitsi lähteä, ellei se ole sitten joku saamattoman hidas vekotin siinä edessä. Sanotaan sitten niin, että kun ajelen sen harrastukseni takia, ja ajan siis ekstrem hiljaa, niin mulla käy silmät peileissä jatkuvasti (kuten pitäs aina, mut tällöin vieläkin useammin), niin juuri siks, ettei rekkakuskit varsinkaan joudu raskailla ajoneuvoillaan hiljentelmään takiani, se kun maksaa polttoainetta ja hermojakin heille. Niin siirryn sivuun, jopa sillon saatan kiihdyttääkkin, että ehdin varmasti seuraavalle pysäkille sivuun ja pois alta. :)
Mikään asennevammainen kaahailija, tai eteen törmäilijä en todellakaan siis ole.
Tulikohan tästä ny vähän sekava sepustus? Alkaa nimittäin väsymys jo painaa silmiä ja ajatuksiakin. :D