Miksi ei varustauduttu?

1920 ja 30 lukuja pidetään oikeistolaisina ja militaristisina. Oli Lapuanliikettä, Suojeluskuntaa, AKS:ssää yms.

Mistä johtuu että maamme ei kuitenkaan varustautunut kunnolla sotaan?

Maamme köyhyys ei liene oikein kunnon syy, sillä sotavuodet ja sotakorvauksethan ne vasta kansaa köyhdytti ja huono pärjääminen sodissa johtui huonosta varustautumisesta. Puhumattakaan kuolleista ja haavoittuneista ja muista inhimillisistä kärsimyksistä.

Niin että ketkä päättivät että sotaa on paras käydä huonosti varustuneena.
261569
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Itse asiasta 30-luvulla pistettiin kyllä budjetista kunnon siivu puolustukseen. Taisi olla liki 30 % parhaina vuosina. Rahaa vaan oli maassa vähän ja veropohja oli kädestä suuhun -taloudessa ohut. Tämä oli nykymittapuulla kehitysmaa. Panssarilaivoihin investoitiin rajusti, mitä on kritisoitu myöhemmin. Toisaalta Suomi oli silloinkin meritse käytävästä kaupasta riippuvainen ja suurena pelkona oli NL:n uhka purjehdusreittien katkaisemiselle.

On muistettava, että myös kansan koulutus ja terveydenhoito antoivat hyvän pohjan maanpuolustustyölle.

Äänestä
  • 30 luvun loppupuoli oli kuulemma taloudellisesti hyvää aikaa.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    30 luvun loppupuoli oli kuulemma taloudellisesti hyvää aikaa.

    ..niin oli nimenomaan koko -30 luku! Täällä tehtiin tietynlaisia valintoja silloin joita sittemmin muisteltiin esimerkiksi USA:ssa varsin lämpimästi.

    Suomi toipui -30 luvun alun rajusta lamasta verrattain nopeasti ja nimenomaan valuuttatuloja tuova vientisektori hämmästyttävän nopeasti. Suomella oli -30 luvun puolivälin jälkeen käytettävissään n. 6 MRD markan edestä ulkomaan valuuttaa joista mahdollisesti suurempikin osa olisi voitu käyttää esimerkiksi siihen paljon puhuttuun varustautumiseen. Suomen silloinen valinta oli sitten maksella pois ulkomaan lainoja nopeutetussa tahdissa. Kiitos siitä Suomen pankin Rytille ja Kivimälle vähemmistöhallituksen pääministerille.

    USA :n suuntaan tuo oli todellinen propaganda valtti jonka merkitystä ei oikein nykyään tahdota juurikaan korostaa oikein missään tutkimuksessa. Tosiasia kuitenkin oli tuolloin että Suomi taisi olla niitä ainokaisia maailman maita jotka jenkeille velkansa maksoivat viimeistä penniä myöten tuolloin. Uskoisin että tuo seikka painoi paljonkin Suomen vaakakupissa myöhemmissä tapahtumissa.(?)

    Hyvä puolihan tuossa oli sitten se että syntyi legenda "velkansa maksavasta Suomesta". Mitä se sitten vaikuttikaan tuleviin tapahtumiin...? Tuohan saattoi sitten vaikuttaa hyvinkin paljon esimerkiksi talvisodan aikana positiivisesti ja jatkosodan lopussa negatiivisesti valtavien sotakorvauksien muodossa...?

    Puolustusvoimien perushankintaohjelma hyväksyttiin vain liian myöhään eli vuosille 1939-45 vuoden -38 budjetti keskusteluissa. Tuo hankinta ohjelma oli verrattain laaja , useiden miljardien arvoinen muistaakseni. Aika vain otti ja loppui kesken. Eihän maailmassa sentään uskottu enää olevan sellaista tyhmyyttä mikä toisi uuden sodankurjimuksen Eurooppaan juuri kärsityn verisen suursodan jälkeen...

    Äänestä

Valtakunnan puolustusmäärärahoista ohjattiin merkittävä osa ennalta ehkäisevään työhön.
Nokian gummifabriikki sekä Fuldan vulkanoimaton kautsulaitos toimittivat 50 000 000 kortonkia punaleskien varastoihin maksutta käytettäviksi isänmaan onneksi, ettei nämä matalaotsaiset suden morsiamet yhtään jälkikasvullaan lisääntyisi.
Loput käytettiin panssarilaivoihin ja penslausvehkeisiin.

Äänestä

Suomen armeija on tällä hetkellä rapakunnossa ja naapurina agressiivinen epävakaa fasistinen rosvovaltio. Miksi emme siis varustaudu? Kysyisikö jälkipolvemme vuosikymmenien kuluttua, mikäli nyt sota syttyisi, että miksi emme liittyneet natoon?

Äänestä
  • "Kysyisikö jälkipolvemme vuosikymmenien kuluttua, mikäli nyt sota syttyisi, että miksi emme liittyneet natoon?"

    kysyisi.

    Äänestä

  • tulevaisuuden skenaario - kuuluisimme sitten NATOon tai ei! Asialla ei edes pitäisi spekuloida. Ehkä oikeasta sodasta on kulunut liian pitkä aika ja nuoremmat sotaa kokemattomat sukupolvet alkavat ihannoida sotaa, siltä tämä kirjoittelu täällä aina välillä vaikuttaa.

    Nykytilanne täsmä- ja atomiaseineen jne. on aivan muuta kuin aiemmat käymämme sodat. Niissäkin olimme rajamaa, jonka asemasta muut suurvallat sopivat keskenään. Rajamaana, jolla on vielä pitkä maaraja Venäjän kanssa, olemme alttiita ensi-iskun tuholle ja miehitykselle. En usko, että NATO kykenisi meitä tältä pelastamaan tai edes yrittämään. Keski-Eurooppa on NATOlle paljon Suomea elintärkeämpi puolustusalue. Historia on monasti opettanut, että varsinainen pohjoinen puolustusraja menee käytännössä Pohjanlahdella.

    Toivokaamme rauhan aikojen jatkuvan näin rauhan ja toivon juhlana eli Jouluna!

    Äänestä

  • pahin mahdollinen kirjoitti:

    tulevaisuuden skenaario - kuuluisimme sitten NATOon tai ei! Asialla ei edes pitäisi spekuloida. Ehkä oikeasta sodasta on kulunut liian pitkä aika ja nuoremmat sotaa kokemattomat sukupolvet alkavat ihannoida sotaa, siltä tämä kirjoittelu täällä aina välillä vaikuttaa.

    Nykytilanne täsmä- ja atomiaseineen jne. on aivan muuta kuin aiemmat käymämme sodat. Niissäkin olimme rajamaa, jonka asemasta muut suurvallat sopivat keskenään. Rajamaana, jolla on vielä pitkä maaraja Venäjän kanssa, olemme alttiita ensi-iskun tuholle ja miehitykselle. En usko, että NATO kykenisi meitä tältä pelastamaan tai edes yrittämään. Keski-Eurooppa on NATOlle paljon Suomea elintärkeämpi puolustusalue. Historia on monasti opettanut, että varsinainen pohjoinen puolustusraja menee käytännössä Pohjanlahdella.

    Toivokaamme rauhan aikojen jatkuvan näin rauhan ja toivon juhlana eli Jouluna!

    sitäkö tarkoitat? Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1939 koska eivät puolustautuneet.

    Äänestä

  • vaan rahaa olisi ensikin vuonna yli neljä miljardia laittaa puolustukseen tai ihan mihin vain jos ei valtio olisi velkaantunut. Vertailun vuoksi puolustusbudjetti on 2 425 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl27/pl27.xml%23/1&documentrole=tae2008

    Jokuhan voi vaikka laskea montako hornettia velanhoitorahoilla ensi vuonna saisi. Tai taisteluhelikopteria. Naton kulut katettaisiin yli sadaksi vuodeksi.

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/Nato-j%E4senyyden+hinta+40+miljoonaa+euroa/200732565/382

    Ensi vuonna maksettavat korot on 2 422 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl36/pl36.xml%23/1&documentrole=tae2008

    Ja lyhennykset 1 952 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl37/pl37.xml%23/1&documentrole=tae2008


    Tosin tämä on jälkiviisastelua sillä emmehän osanneet elää velkaantumatta.


    Jos jollekin jäi epäselväksi niin totean vielä että Suomen velkaantuminen on ollut mielestäni äärimmäisen typerää hommaa.

    Äänestä

  • sanoisi joku kirjoitti:

    vaan rahaa olisi ensikin vuonna yli neljä miljardia laittaa puolustukseen tai ihan mihin vain jos ei valtio olisi velkaantunut. Vertailun vuoksi puolustusbudjetti on 2 425 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl27/pl27.xml%23/1&documentrole=tae2008

    Jokuhan voi vaikka laskea montako hornettia velanhoitorahoilla ensi vuonna saisi. Tai taisteluhelikopteria. Naton kulut katettaisiin yli sadaksi vuodeksi.

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/Nato-j%E4senyyden+hinta+40+miljoonaa+euroa/200732565/382

    Ensi vuonna maksettavat korot on 2 422 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl36/pl36.xml%23/1&documentrole=tae2008

    Ja lyhennykset 1 952 miljoonaa.

    http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2008/TAE/he/pl37/pl37.xml%23/1&documentrole=tae2008


    Tosin tämä on jälkiviisastelua sillä emmehän osanneet elää velkaantumatta.


    Jos jollekin jäi epäselväksi niin totean vielä että Suomen velkaantuminen on ollut mielestäni äärimmäisen typerää hommaa.

    Että googlettelin tuossa ja jotain hintatietoja löytyi tosin vanhoja ja hinnat on tietenkin nousseet mutta laskeskellaan näillä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article32786.ece

    Eli valtionvelan korot 2 422 lyhennykset 1 952 on yhteensä 4374 miljoonaa.

    4374 miljoonaa jaetaa hornetin hinnalla 35 miljoonaa niin saadaan 124,9 hornettia. Tämä siis pelkästään tämä vuoden velanhoitokuluilla.


    Lentotukialus maksaa 3,8 miljardia. Sellaiseen meillä olisi ollut varaa joka vuosi 94-01 pelkillä korkoihin menevillä rahoilla. Olisi siis ollut varaa kahdeksaan lentotukialukseen, mutta nyt rahat maksettiin sijoittajille. Eihän mitään lentotukialuksia tarvita mutta näkeepähän mitä korkoihin upotetuilla rahoilla saisi. Muistaakseni uutisissa oli taannoin että suomalaiset rauhanturvaajat tarvitsisivat Afganistaniin yhden helikopterin eikä sitä käsittääkseni ole heille saatu hommattua. Onkohan liian kallis investointi?

    http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=17206&nodeid=18401


    Tällaisia laskelmia on kiva laskeskella, kun muistaa millainen poru oli muutamasta taisteluhelikopterista joita ei siis edes hankittu tai horneteista aikoinaan.


    Eli rahaa olisi vaikka kuinka tällä samalla verotuksen tasolla, jos ei olisi velkaannuttu

    Äänestä

  • sen verran.. kirjoitti:

    Että googlettelin tuossa ja jotain hintatietoja löytyi tosin vanhoja ja hinnat on tietenkin nousseet mutta laskeskellaan näillä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article32786.ece

    Eli valtionvelan korot 2 422 lyhennykset 1 952 on yhteensä 4374 miljoonaa.

    4374 miljoonaa jaetaa hornetin hinnalla 35 miljoonaa niin saadaan 124,9 hornettia. Tämä siis pelkästään tämä vuoden velanhoitokuluilla.


    Lentotukialus maksaa 3,8 miljardia. Sellaiseen meillä olisi ollut varaa joka vuosi 94-01 pelkillä korkoihin menevillä rahoilla. Olisi siis ollut varaa kahdeksaan lentotukialukseen, mutta nyt rahat maksettiin sijoittajille. Eihän mitään lentotukialuksia tarvita mutta näkeepähän mitä korkoihin upotetuilla rahoilla saisi. Muistaakseni uutisissa oli taannoin että suomalaiset rauhanturvaajat tarvitsisivat Afganistaniin yhden helikopterin eikä sitä käsittääkseni ole heille saatu hommattua. Onkohan liian kallis investointi?

    http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=17206&nodeid=18401


    Tällaisia laskelmia on kiva laskeskella, kun muistaa millainen poru oli muutamasta taisteluhelikopterista joita ei siis edes hankittu tai horneteista aikoinaan.


    Eli rahaa olisi vaikka kuinka tällä samalla verotuksen tasolla, jos ei olisi velkaannuttu

    Demokratiassa on se hyvä puoli että siinä ihmiset saavat päättäjiksi juuri ne jotka he haluavat.

    Suomen kansa on aikoinaan valinnut, suuressa viisaudessaan, tällaiset velkaa ottavat päättäjät, joten nyt vain nautiskellaan kansan tahdosta.

    Äänestä

  • että... kirjoitti:

    Demokratiassa on se hyvä puoli että siinä ihmiset saavat päättäjiksi juuri ne jotka he haluavat.

    Suomen kansa on aikoinaan valinnut, suuressa viisaudessaan, tällaiset velkaa ottavat päättäjät, joten nyt vain nautiskellaan kansan tahdosta.

    meriämme ei kynnä nyt kahdeksaa lentotukialusta mutta rannalla lepää ilmatyynyalus Tuuli.

    Wikipedian mukaan:"Merivoimista tihkuneiden epävirallisten tietojen mukaan ilmatyynyalus Tuulen hylkäämisen perusteena oli rajallinen Laivue 2000:n budjetti, joka olisi supistanut ohjusveneiden resursseja, mikäli ilmatyynyalus olisi otettu käyttöön."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli



    Voi, voi, rahat loppu taas.



    Yksi Tuuli maksaa ilman aseita 13,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden velanhoitokuluilla (4374 miljoonaa euroa) saisi 324 tällaista ilmatyynyalusta.

    http://www.mil.fi./ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2002/20020605_1214_1.dsp

    Äänestä

  • sen verran.. kirjoitti:

    Että googlettelin tuossa ja jotain hintatietoja löytyi tosin vanhoja ja hinnat on tietenkin nousseet mutta laskeskellaan näillä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article32786.ece

    Eli valtionvelan korot 2 422 lyhennykset 1 952 on yhteensä 4374 miljoonaa.

    4374 miljoonaa jaetaa hornetin hinnalla 35 miljoonaa niin saadaan 124,9 hornettia. Tämä siis pelkästään tämä vuoden velanhoitokuluilla.


    Lentotukialus maksaa 3,8 miljardia. Sellaiseen meillä olisi ollut varaa joka vuosi 94-01 pelkillä korkoihin menevillä rahoilla. Olisi siis ollut varaa kahdeksaan lentotukialukseen, mutta nyt rahat maksettiin sijoittajille. Eihän mitään lentotukialuksia tarvita mutta näkeepähän mitä korkoihin upotetuilla rahoilla saisi. Muistaakseni uutisissa oli taannoin että suomalaiset rauhanturvaajat tarvitsisivat Afganistaniin yhden helikopterin eikä sitä käsittääkseni ole heille saatu hommattua. Onkohan liian kallis investointi?

    http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=17206&nodeid=18401


    Tällaisia laskelmia on kiva laskeskella, kun muistaa millainen poru oli muutamasta taisteluhelikopterista joita ei siis edes hankittu tai horneteista aikoinaan.


    Eli rahaa olisi vaikka kuinka tällä samalla verotuksen tasolla, jos ei olisi velkaannuttu

    "4374 miljoonaa jaetaa hornetin hinnalla 35 miljoonaa niin saadaan 124,9 hornettia. Tämä siis pelkästään tämä vuoden velanhoitokuluilla."


    Tarkoitin tietenkin ensi vuoden velanhoitokuluja.

    Äänestä

  • anteeksi... kirjoitti:

    "4374 miljoonaa jaetaa hornetin hinnalla 35 miljoonaa niin saadaan 124,9 hornettia. Tämä siis pelkästään tämä vuoden velanhoitokuluilla."


    Tarkoitin tietenkin ensi vuoden velanhoitokuluja.

    Usein kuulee puhuttavan että palkka-armeijaan meillä ei ole varaa eli lasketaas millaisen palkka-armeijan velaton Suomi saisi nykyisellä veroasteella.

    Oletetaan että yhden ammattisotilaan palkka olisi 40000 vuodessa. Luvun keksin päästäni, en tiedä mikä se oikeasti on mutta tuskin summa on ainakaan suurempi. Velanhoitomenoilla (4374 milj.) saisimme 109350 ammattisotilasta. Tässä luvussa ei ole siis mukana vielä nykyisiä kapiaisia.

    Tällaisen ammattiarmeijan saisi velaton Suomi heti. Yli satatuhannen huippukoulutetun sotilaan taisteluarvo on todellakin toista luokkaa kuin nykyisen tissiposkiarmeijan.


    Eli palkka-armeijaan olisi varaa jos olisimme velattomia.

    Perintömme tuleville sukupolville on noin 56 miljardia valtion velkaa kuntien velat.
    Ehkäpä lapsemme maksavat velat pois?

    Äänestä

  • asia. kirjoitti:

    Usein kuulee puhuttavan että palkka-armeijaan meillä ei ole varaa eli lasketaas millaisen palkka-armeijan velaton Suomi saisi nykyisellä veroasteella.

    Oletetaan että yhden ammattisotilaan palkka olisi 40000 vuodessa. Luvun keksin päästäni, en tiedä mikä se oikeasti on mutta tuskin summa on ainakaan suurempi. Velanhoitomenoilla (4374 milj.) saisimme 109350 ammattisotilasta. Tässä luvussa ei ole siis mukana vielä nykyisiä kapiaisia.

    Tällaisen ammattiarmeijan saisi velaton Suomi heti. Yli satatuhannen huippukoulutetun sotilaan taisteluarvo on todellakin toista luokkaa kuin nykyisen tissiposkiarmeijan.


    Eli palkka-armeijaan olisi varaa jos olisimme velattomia.

    Perintömme tuleville sukupolville on noin 56 miljardia valtion velkaa kuntien velat.
    Ehkäpä lapsemme maksavat velat pois?

    meillä istuu tälläkin hetkellä eduskunnassa ryhmittymiä, joille ulkomaanvelka ei ole koskaan ollut mikään ongelma. Johan se nähtiin Tehy-kiistassa, kun viimekädessä olisi pitänyt lainanlyhennys-kassasta nekin rahat ottaa.

    Sen siitä saa kun sosialistiseen tyyliin virkaatekevät henkilöt valitaan päättäviin elimiin pärstäkertoimen perusteella. Mitä muuten arvelet oliko Soneran tuhlaajapojat valittu poliittisin perustein?

    Äänestä

  • sotaa kirjoitti:

    sitäkö tarkoitat? Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1939 koska eivät puolustautuneet.

    vanki ollut kautta historiansa. Balttiaa ovat hallinneet saksalainen ritarikunta, tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset, saksalaiset jne. Balttian asema Itämeren hallinnasta taisteltaessa on ollut merkittävä ja siksi se on ollut sotien ja eri valloittajien riistaa.

    1939 - 1945 Baltian maat olivat liian heikkoja puolustaakseen itsenäisyyttään eikä kukaan länsimaistakaan puolustanut niiden itsenäisyyttä II maailmansodan jälkeenkään, vaan hyväksyivät niiden liittämisen osaksi Neuvostoliittoa.

    Äänestä

Sanokaa mitä sanotte.

Äänestä

Ajatellaanpa Saksaa. Helpot voitot Puolasta, Tanskasta, Norjasta, Belgiasta, Hollannista, Ranskasta, Jugoslaviasta ja Kreikasta. Mutta vain kunnon varustautuminen olisi tuonut voiton Neuvostoliitosta.

Ranska ei siis ollut varustautunut kunnolla ennen sotaa, samoin Englanti. USA oli untuvikko, ei kunnon varustautumista.
Neuvostoliitto ei ollut kunnolla varustautunut, takkuileva sota Suomea vastaan ja 1941 järkyttävät tappiot Saksaa vastaan.

Summa summarum. Voiton päivää vietetään 9.5. ja katson että suurin syyllinen sodan pitkittymiseen ja rauhan myöhäiseen tuloon oli Neuvostoliiton huono varustautuminen ennen sotaa. Jos Stalin olisi satsannut enemmän rahaa puolustukseen niin saksalaiset olisi pysäytetty kenties jo ennen Minskiä ja Kiovaa. Kenties Voiton Päivää olisi vietetty jo toukokuussa 1942 tai 1943?

Suomen on saatava vähintään parikymmentä mannertenvälistä monikärkiohjusta. Vain riittävä pelote pitää muut maat loitolla.

Äänestä

NL varustautui 1927 alkaen. Sodan syttyessä sillä oli enemmän lentokoneita, panssarivaunuja ja tykkejä kuin koko muulla maailmalla yhteensä.Esimerkiksi pelkän Leningradin sotilaspiirin rauhan ajan vahvuus oli suurempi kuin Suomen koko sodan ajan armeija.

Saksa varustautui kiireesti vuodesta 1933 alkaen.
Ranska uskoi Maginot-linjaan. Englannilla ja USA:lla oli mahtavat laivastot.

Suomessa ei uskottu sotaan, vaan sopimuksiin ja Kansainliittoon. Puolustusbudjetti oli kyllä prosentuaalisesti suuri. Erityisesti vasemmisto suhtautui vihamielisesti armeijaan. Asenne lientyi hieman aivan sodan alla.Armeija sähläsi eräissä hankinnoissa.Suomen voima oli luja maanpuolustustahto.

Sodassa vaikuttavat varustuksen lisäksi esimerkiksi poliittiset ratkaisut, koulutustaso, taisteluhenki ja koko kansan kyky selviytyä äärimmäisistä ongelmista.

Äänestä

On lapsellista jälkikäteen kysellä miksi ei varustuduttu. Varustauduttiin kuten osattiin, kuka tiesi tuleeko sota ja jos tulee niin millainen sota.

Arvoisat Neropatit: Sanokaapa millainen on seuraava sota. Miten siihen pitää varustautua?
Yhtä helppoa vastata tällaisiin kysymyksiin oli ennen sotia.

Äänestä
  • 1939 puheessaan,miten hän oli tyytyväinen siihen,ettei aseita ollut ostettu varastoihin ruostumaan.Siis vain muutamaa kuukautta aikaisemmin,kuin neuvostoliito hyökkäsi !
    Käyttäytymisessä on yhtäläisyyksiä nykyisten johtavien poliitikkojen asenteisiin.Vanhanen,Halonen ja monet muut tuntuvat ajattelevan ettei ole mitään vaaraa olemassa,mitä varten pitäisi varautua.

    Suomella ei ollut riittävää peloitetta tuolloin,oli helppo kokeilla miten käy.Ihmishengillä ei koskaan ole ollut mitään merkitystä diktaattoreille.
    Ainut lyhyt kestoinen haitta oli,suhteiden huononeminen muuhun maailmaan.

    Tilanne on tänäpäivänä saman kaltainen,tosin vielä ongelmallisempi,kun pienellä valtiolla ei ole taloudellisia resusseja hankkia uusimpia aseita riittävästi,esimerkiksi hornetista ammuttava ohjus maksaa uuden omakotitalon verran.
    Ohjuksia on suomella muutaman päivän kulutusta vastaava määrä varastossa.

    Ei tilanteeseen ole muuta järkevää ratkaisua kuin liittyä natoon,ainakin valtavat materiaali varastot ja uusin tekniikka olisi silloin käytettävissä.

    Kartalta katsoen suomi kuuluu enemmänkin itään ja on kuin saareke länttä.Siitä johtuen on nähtävä enemmän vaivaa,kuin esimerkiksi ruotsalaisten,että pysyisimme jatkossakin osana länttä ja sen hekisiä arvoja.

    Äänestä

  • kertoi elokuussa kirjoitti:

    1939 puheessaan,miten hän oli tyytyväinen siihen,ettei aseita ollut ostettu varastoihin ruostumaan.Siis vain muutamaa kuukautta aikaisemmin,kuin neuvostoliito hyökkäsi !
    Käyttäytymisessä on yhtäläisyyksiä nykyisten johtavien poliitikkojen asenteisiin.Vanhanen,Halonen ja monet muut tuntuvat ajattelevan ettei ole mitään vaaraa olemassa,mitä varten pitäisi varautua.

    Suomella ei ollut riittävää peloitetta tuolloin,oli helppo kokeilla miten käy.Ihmishengillä ei koskaan ole ollut mitään merkitystä diktaattoreille.
    Ainut lyhyt kestoinen haitta oli,suhteiden huononeminen muuhun maailmaan.

    Tilanne on tänäpäivänä saman kaltainen,tosin vielä ongelmallisempi,kun pienellä valtiolla ei ole taloudellisia resusseja hankkia uusimpia aseita riittävästi,esimerkiksi hornetista ammuttava ohjus maksaa uuden omakotitalon verran.
    Ohjuksia on suomella muutaman päivän kulutusta vastaava määrä varastossa.

    Ei tilanteeseen ole muuta järkevää ratkaisua kuin liittyä natoon,ainakin valtavat materiaali varastot ja uusin tekniikka olisi silloin käytettävissä.

    Kartalta katsoen suomi kuuluu enemmänkin itään ja on kuin saareke länttä.Siitä johtuen on nähtävä enemmän vaivaa,kuin esimerkiksi ruotsalaisten,että pysyisimme jatkossakin osana länttä ja sen hekisiä arvoja.

    >Mistä johtuu että maamme ei kuitenkaan varustautunut kunnolla sotaan?<

    Meillä oli Maalaisliitto silloin ja nykyään on KesKusta. Sama tilanne siis nytkin.

    Poliittiset päättäjät oli silloin täysin sokeita ja ovay sitä nytkin. 350 ajokelpoista panssaria romutettiin äskettäin. Äly hoi?

    Merivoimien ankaran lobbauksen takia hankittiin sukellusveneitä 5 kpl, hyvä niin, ja 2 Suomen mittapuun mukaan valtavaa panssarilaivaa. Niiden 2 panssarilaivan kustannuksilla olisi katettu KAIKKI maavoimien hankinnat alusta loppuun saakka ja olisipa tainnut jäädä jotain ilmavoimillekin. Suomea on liian usein siunattu tai kirottu huonoilla poliitikoilla. NATOon pitää mennä juuri nyt, eikä sitten hädän hetkellä. Silloin sinne ei enää huolita.

    http://facetroughgemstones.com/wikipedia/li/List_of_Prime_Ministers_of_Finland.html


    Meitä oli siunattu tällaisilla Botanisteilla kuten Cajander ja Maalaisliiton Niukkanen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Niukkanen

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustusministeri



    Aimo Cajander

    Aimo Kaarlo Cajander (1879-1943) was outside of his scientific disciplin of Botanics best known as Prime Minister of Finland up to the Winter War.
    He was professor of Forestry 1911-34, director-general for Finland's Forest and Park Service 1934-1943, Prime Minister 1922, 1924 and 1937-1939, Member of Parliament from 1929, and chairman of the (Liberal) National Progressive Party[?] 1933-43.

    Äänestä

"Miksi ei varustauduttu?"

Menoja pitää aina priorisoida ja niin tehtiin silloinkin. Vasemmiston nihkeää asennetta selittänevät mm. vuoden 1918 teurastusjuhlat ja se, että pula-aikana ei aseista ole juurikaan hyötyä.

Vasemmiston nihkeä puolustuspolitiikka saattoi jälkikäteen tarkasteltuna jopa pelastaa Suomen. Kun tehtiin kompromisseja, saatiin viimein elintasoa ylös ja jotain puolustettavaa työläisellekin. Mitä hyötyä olisi ollut hyvin varustetusta armeijasta, jos puolet sotilaista olisi ottanut puna-armeijan vapauttajina vastaan?

Äänestä
  • Kovimmat taistelijat sodassakin olivat juuri niitä köyhimpiä kansanryhmiä. Totuus on, että juuri rikkaat ja hyvinvoivat hemmotellut kansalaiset ovat niitä huonoimpia maanpuolustajia. He mieluummin vaihtavat maata kuin rypevät ojissa ase kädessä. Vai mitä arvelet nykyisten suomalaisten taistelumoraalin olevan. Länsi-Suomessahan sitä kovastikin vaihdettiin maata sodan aikana, joten mitenkäs selität sen? Köyhiähän he eivät nimittäin olleet..

    Vasemmistolaisten nihkeys asehankintoihin perustui siihen, että huonot puolustusvoimat auttaisivat välillisesti hyvinkin paljon Suomen liittymistä sosialistiseen ihanne perheeseen. Tästä se nihkeys johtui eikä muusta. Sama masokistinen asenne leimaa heidän ideologiaansa vielä tänäkin päivänä Natosta puhuttaessa.

    Vasemmistolaisten takia Suomi on aina ollut kusessa. He eivät ole koskaan saaneet mitään hyvää missään päin maailmaa aikaiseksi.

    Nuo rahat, jotka säästettiin noissa puolustusmenoissa eivät merkinneet mitään hyvinvoinnin luomisessa. Tuollainen lyhyen aikavälin sijoitus jaettuna jokaisen suomalaisen kesken oli mitätön raha. Sillä ei paljon hyvinvointia luotu. Pitkällä aikavälillä kerrannaisvaikutusten kanssa sillä ehkä olisikin ollut merkitystä, mutta ilman sosialistisia välistävetäjiä tuokin puolustuspudjetti olisi hukkunut hyvin nopeasti kasvavien verotulojen alle.

    Äänestä

Kaiketi tuo Nato-Humppa Afganistanissa/ pohjaton mielistelyntarve tiettyyn suuntaan pohjattomine rahantarpeineen on tärkeämpää kuin Suomen perustarpeet maanpuolustuksen suhteen. Tiedä vaikka periytyisi Kepun K-linjasta. Se ei ole tärkeätä mihin suuntaan ollaan rähmällään vaan se että yleensäkkin päästään meidän parhaimmalle osaamisalueelle ts: matelemaan.

Äänestä
  • mutta eiköhän tuo matelu koske ihan kaikkia hallituksia puoluepohjasta riippumatta. Afganistaniinhan mentiin demareiden ollessa hallituksessa ja muutenkin tuo nato-nöyristely on heiltä lähtöisin. Tosin se ei ole kyllä mikään ihme, sillä olihan demareiden edellinen juntta hyvinkin nato-myönteinen ja taisi äijä olla muutenkin vahvaa oikeistokamaa.

    Oikeisto tuntuisi matelevan länteen ja vasemmisto itään. Siis kuten sanoit; kaikilla on sama missio eli matelu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


??? kirjoitti:

1920 ja 30 lukuja pidetään oikeistolaisina ja militaristisina. Oli Lapuanliikettä, Suojeluskuntaa, AKS:ssää yms.

Mistä johtuu että maamme ei kuitenkaan varustautunut kunnolla sotaan?

Maamme köyhyys ei liene oikein kunnon syy, sillä sotavuodet ja sotakorvauksethan ne vasta kansaa köyhdytti ja huono pärjääminen sodissa johtui huonosta varustautumisesta. Puhumattakaan kuolleista ja haavoittuneista ja muista inhimillisistä kärsimyksistä.

Niin että ketkä päättivät että sotaa on paras käydä huonosti varustuneena.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu