Eipä enää meikäläinen eikä moni ns. hallitusammattilainen ole enää helposti saatavissa osakeyhtiön hallitukseen. Syynä on verottajan toiminta tilanteissa, joissa yritykselle on syntynyt ihan mistä tahansa syystä erääntyneitä maksamattomia verovelkoja. Moni on nyt joutunut ihan oikeasti oikeuteen vastaamaan syytöksiin, joissa haetaan hallituksen jäseneltä rahaa yrityksen verovelkoihin.
Hallitusjäsenyys on tänä päivänä erittäin riskialtista. Jos et(ja yleensä et) ole ko. yrityksen johtavassa asemassa oleva henkilö, et voi mitenkään tietää miten yrityksen raha-asioita on hoidettu (johto voi kertoa hallitukselle muunnettua totuutta, jättää kertomatta jne.)Hallituksessa olevan ulkopuolisen on ehdottoman mahdotonta tietää yrityksen operatiivisten asioiden hoitamisesta käytännössä mitään varmuudella, koska hallituksen jäsen ei ole töissä firmassa. Yrityksen sisälläkin tieto talousasioista kokonaisuudessaan on vain talousjohdolla.
Verovelkoja omaavassa yrityksessä jokainen hallituksen jäsen voi joutua korvausvastuuseen. Todistustaakka on yksityisihmisellä siitä, onko yrityksellä oikeasti maksuvaikeuksia. Harvapa tuota pystyy todistamaan. Oikeuden saaminen maksaa lisäksi yleensä hirmusummia juristipalkkioina.
Mielenkiintoista käytäntö on sikäli, että yrityksen tulee kohdella velkojiaan tasapuolisesti (takaisinsaantikanne mm. konkurssitilanteessa) eikä ketään (verottajaakaan) saa suosia.
Tämä on erikoinen tilanne maassamme myös sikäli, että valtio toisaalla kannustaa yrittämiseen ja yrityksien olisi ensiarvoisen tärkeää saada hallituksiinsa osaavia ihmisiä.
Hallitusjäsenyys on tänä päivänä erittäin riskialtista. Jos et(ja yleensä et) ole ko. yrityksen johtavassa asemassa oleva henkilö, et voi mitenkään tietää miten yrityksen raha-asioita on hoidettu (johto voi kertoa hallitukselle muunnettua totuutta, jättää kertomatta jne.)Hallituksessa olevan ulkopuolisen on ehdottoman mahdotonta tietää yrityksen operatiivisten asioiden hoitamisesta käytännössä mitään varmuudella, koska hallituksen jäsen ei ole töissä firmassa. Yrityksen sisälläkin tieto talousasioista kokonaisuudessaan on vain talousjohdolla.
Verovelkoja omaavassa yrityksessä jokainen hallituksen jäsen voi joutua korvausvastuuseen. Todistustaakka on yksityisihmisellä siitä, onko yrityksellä oikeasti maksuvaikeuksia. Harvapa tuota pystyy todistamaan. Oikeuden saaminen maksaa lisäksi yleensä hirmusummia juristipalkkioina.
Mielenkiintoista käytäntö on sikäli, että yrityksen tulee kohdella velkojiaan tasapuolisesti (takaisinsaantikanne mm. konkurssitilanteessa) eikä ketään (verottajaakaan) saa suosia.
Tämä on erikoinen tilanne maassamme myös sikäli, että valtio toisaalla kannustaa yrittämiseen ja yrityksien olisi ensiarvoisen tärkeää saada hallituksiinsa osaavia ihmisiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mahtaa olla oikein syynä tähän verottajan tiukkaan linjaan ?? - no tietysti se, että yhdeksästä konkurssista kymmenestä verottaja on suurin yksittäinen velkoja eikä käytännössä saa koskaan konkurssissa mitään - siksi on aivan oikein, että verottaja on tiukentanut saataviensa perintää näinkin kovilla keinoilla. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi olla maksajana näissä rötöksissä ??
kyllä hallituksen jäsenellä ja osakkeenomistajalla on erillinen varallisuusasema, eikä heidän rahojaan voida keskenään sotkea. Ainoastaan, jos hallitus on tarkoituksella tuottanut itselleen laitonta etua siirtämällä keinotekoisella järjestelyllä osakeyhtiön varoja velkojien ulottumattomiin itselleen, voidaan tämäntapaiset järjestelyt peräyttää ja saada hallituksen jäsenet maksamaan töppäyksistään. Mutta vain jos siihen on aktiivisesti vaikuttanut. Hallituksen jäsenyydestä voi vapautua ilmoittamalla siitä kirjallisesti kaupparekisteriin tai yhtiökokoukselle.
kyllä aloittaja on näiltä osin oikeassa, hallituksen jäsenellä on velvollisuus tietää mm. noista verotilityksistä ja jos käy ilmi, että yritys on maksanut muita velkojaan ja jättänyt samalla ennakonpidätykset tilittämättä, ovat hallituksen jäsenet tästä henkilökohtaisesti vastuussa. Oikeustapauksia löytyy useita.