Miksi ihmiset käyvät psykologeilla valittamassa kappaleiksi repivää ahdistustaan ja kaikenlaisia psyykkisiä ja henkisiä ongelmia, vaikka se tuntuu vastenmieliseltä ja oman itsensä luovuttamista toisten tahdon alaisuuteen?
Terapioiden ja mielenterveysosastojen potilaat kärsivät vain yhdestä asiasta: luokkayhteiskunnan väkivallasta, joka vahingoittaa heidän persoonallisuuttaan. Psykologia leimaa kävijät mielenterveyspotilaiksi ja opettaa heitä alistumaan itseensä kohdistettuun väkivaltaan. Sosiologiaan verrattuna psykologia ihmisten henkisen olotilan parantamisessa on taikauskoa ja keskiaikaista poppamiestiedettä, jossa jätetään taudin aiheuttaja huomiotta, hoidetaan oireet ja toivotaan että potilas selviää.
Sosiologia tutkii sosiaalista toimintaa kuten luonnontiede tutkii esineitä, jotka ovat peräisin ihmisistä itsestään mutta alkaneet toimimaan heistä riippumatta. Se on ainoa tiede, joka voi parantaa ihmisen henkistä olotilaa ja tekee sen etsimällä ihmisten välisiä väkivallan muotoja. Mielenterveysongelmat ovat sosiaalisesti tuotettuja.
Terapioiden ja mielenterveysosastojen potilaat kärsivät vain yhdestä asiasta: luokkayhteiskunnan väkivallasta, joka vahingoittaa heidän persoonallisuuttaan. Psykologia leimaa kävijät mielenterveyspotilaiksi ja opettaa heitä alistumaan itseensä kohdistettuun väkivaltaan. Sosiologiaan verrattuna psykologia ihmisten henkisen olotilan parantamisessa on taikauskoa ja keskiaikaista poppamiestiedettä, jossa jätetään taudin aiheuttaja huomiotta, hoidetaan oireet ja toivotaan että potilas selviää.
Sosiologia tutkii sosiaalista toimintaa kuten luonnontiede tutkii esineitä, jotka ovat peräisin ihmisistä itsestään mutta alkaneet toimimaan heistä riippumatta. Se on ainoa tiede, joka voi parantaa ihmisen henkistä olotilaa ja tekee sen etsimällä ihmisten välisiä väkivallan muotoja. Mielenterveysongelmat ovat sosiaalisesti tuotettuja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se siitä.
se siitä.
Tsunamiturman uhrienomaiset tarvitsevat ammattiauttajia ?
Toisenmailmansodan uhrienomaisia kuka auttoi ,nimismies tuli vain ovelle sanomaan Kaarlo on kuollut ja siinä oli koko homma .
Nyt täytyy joka asiassa tulla joku auttaja joka vie koko asian ojasta allikkoon .
Kuolema on ihan luonnolista ,täältä vain lähdetään eri keinoin ,kohtaloin .
Ei tänne ole kukaan lopullisesti jäännyt ,paitsi Kekkonen jonka sanat soi vieläkin korvassa jos minä kuolen ?
Toki se, mikä käsitetään mielenterveysongelmaksi, riippuu aikakaudesta ja yhteiskunnasta. Yhteiskunta määrittelee sen mikä koetaan mielenterveysongelmaksi. Toki on todennäköisempää, että "mielenterveysongelmilta" säästyvät ne, jotka sopeutuvat kulloiseenkin yhteiskunnan valtavirtaan paremmin kuin ne, jotka eivät sopeudu niin hyvin.
Ei tarvi kuin katsoa ympärilleen, lukea lehteä tai katsoa televisiota, niin pääsee jo aika hyvin jyvälle siitä, miksi yhteiskuntamme kasvattaa itsekkäitä, ahneita, toisia ihmisiä esineinä kohtelevia ihmisiä. Se ei johdu "ihmisluonnosta", joka sanelisi tuollaisen käytöksen vaan yhteiskuntamme pohjarakenteesta.
Ennen kuin eurooppalaiset levittivät "sivistyneen" kulttuurinsa ympäri maapalloa, niin Amerikan mantereella ja Afrikassa oli paljon eurooppalaisesta näkökulmasta "primitiiviä" yhteisöjä, jotka kohtelelivat jäseniään ihmisinä, toisin kuin meidän kulttuurissamme, jossa lähes joka tuutista kannustetaan ahneuteen ja itsekkyyteen ja toisten tallomiseen. Yhteiskuntamme kasvattaa kilpailuun muita vastaan vaikka eihän missään koulukirjoissa suoraan sanota, että yhteiskunnan muut jäsenet ovat vihollisia tms. Sairasta meininkiä.
Emme me täällä länsimaissa olla mitään individualisteja oikeasti. Olemme harmaata massaa, jonka jäseniä yhdistää se, että emme oikeasti tunne kuuluvamme enää mihinkään ja vieraannumme toisistamme ja oikeastaan kaikesta.
Jos mielenterveysongelmat ovat sosiaalisesti tuotettuja ja merkki luokkaväkivallasta, kaikissa kulttuureissa, jossa on hulluja, on myös väkivaltainen luokkahierarkia, eikä sen toteaminen empiirisestikään ole sen vaikeampaa. Individualismi itse asiassa on luokkayhteiskunnan vastakohta.
Oli sun ihannoimassa yhteiskunnassa NL.liitossa .
Sinä ole samallainen huuhaaukko / jeesusteliat !
Samaapaskaa eripaketissa .
Ihanneyhteiskunnassasi Neuvostoliitossa toisinajattelijat suljettiin mielisairaaloihin.
No mikäpä ihmisten keskinäisessä maailmassa ei olisi sosiaalisesti tuotettua? Ja se, miten asioita määritellään ja luokitellaan vaihtelee yhteiskunnasta ja kulttuurista toiseen. Eihän missään kulttuurissa ole "mielenterveysongelmaisia" ennen kuin määritellään, että sellaiset tai tuollaiset piirteet katsotaan "mielenterveysongelmiksi". Ei voida todella sanoa, että joku on mielenterveysongelmainen ennen kuin käsitetään mitä mielenterveysongelmaisella tarkoitetaan.
Voidaan hyvin kuvitella jokin yhteisö, jossa ihmisillä ei ole käytössä mielenterveysongelmaista, hullua tai muuta vastaavaa tarkoittavaa käsitettä. Silloin tässä yhteisössä ei näille ihmisille ole hulluja. Toki jokin toisesta yhteisöstä, jossa on käsite hullu tai vastaava on käytössä, voi tulla ihminen tutkailemaan ensimmäisen yhteisön toimintaa ja havainnoida ja luokitella yhteisön jäseniä hulluiksi (se on tällöin ulkopuolisen tekemä luokitelma, aivan kuten eurooppalaiset luokittelivat afrikkalaisia "primitiivisiksi" omien mittapuidensa mukaan).
Yhtä hyvin minä voisin muodostaa käsitteen "w4ochpoichd" ja määritellä, että siihen liittyy ne ja ne piirteet ja ominaisuudet. Sitten voin havainnoida ihmisiä täällä Suomessa ja sanoa, että tuo ihminen täyttää käsitteen "w4ochpoichd" määrittelyt. Kuitenkaan tuolla käsitteellä ei ole mitään väliä jos se on vain minun käytössäni ja vain minä tiedän mitä tarkoittaa.
Olet opiskellut sosiologiaa. Jos mielenterveysongelmat ovat sosiaalisesti tuotettuja ja merkki väkivaltaisesta luokkahierarkiasta ja jos kaikissa hulluja omaavissa maissa on luokkahierarkia, niin silloin kapitalistinen, ei vain tuotantovälineiden hallintaan perustuva, järjestelmä on olemassa kaikissa kulttuureissa. Eikä hulluus tarvitse edes länsimaista lääketiedettä. Paras hulluuden merkki on eristäminen yhteisöstä ja henkilökohtainen hullun rooli, epärationaalinen ja selvästi eri maailmassa eläminen. Nämä kaikki ovat tietoisia luokkaväkivaltaan perustuvia valintoja, myös hullun omia valintoja, joilla hän vastaa itsestään kohdistettuun väkivaltaan, kielteisiin asenteisiin, hyökkäyksiin, loukkauksiin ja eristämiseen. Jos ihminen kuitenkin suhtautuu niihin muulla tavalla, siis säilyttäen rationaalisen ja uskottavan habituksen huolimatta kaikista hyökkäyksistä, se herättää äärimmäistä pelkoa ja sellainen yleensä leimataan "pahaksi", siis yhteisön vastakohdaksi =)
Kirjoittelet niin viisaita, ettet pysy itsekään mukana. Miten luokittelet itsesi. Oletko normaali ja siten omien ajatusmaailmojesi vihollinen, vai oletko epänormaali ja siten mielestäsi yhteiskunnan eduksi toimiva yksikkö.
Onko hullu aina joutunut väkivaltakoneiston uhriksi, eikä hullulla ole mitään syytä hulluuteensa. Vika löytyy aina muista kuin hullusta itsestään. Vietiinkö sinut väkisin hoitoon mielestäsi. Olisitko paremmassa kunnossa ilman hoitoa. Miten mielestäsi sinun mielenterveyttäsi olisi paras hoitaa. Jos suurempi osa ihmisistä uskoisi jorinoitasi, voisitko silloin paremmin.
Kerro jotain konkreettista. Kirjoituksesi ovat sisällöltään sama kuin laittaisi aakkoset mielivaltaisesti peräkkäin. Ehkä se kuvastaa ristiriitaista ja epäloogista pääsi sisältöä.
Pidä turpasi kiinni. Sinun harhasi eivät ole minun murheeni. Mene leimaamaan jotain joka ei tiedä mitä yrität. Mutta älä tee sitä minun nähdessäni tai muuten sinun pakko lopettaa se.
Mielenterveys koostuu tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä.
# sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino.
# realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen.
# kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
# kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa.
# oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen.
Se, mitä kulloinkin pidetään ”normaalina”, määrittyy aina paitsi yksilöllisten kokemusten perusteella, myös yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Suomalaisessa yhteiskunnassa on oma käsityksensä ”normaalista” mielenterveydestä tai mielen tasapainosta.
Mielenterveys on vahvasti arvolatautunut ilmiö: ”normaalia” arvostetaan, poikkeavaa pelätään, vältellään ja paheksutaan.
Coping- eli hallintakeinot ovat tietoisia pyrkimyksiä selviytyä ahdistavasta tilanteesta.
Tavallisia psyykkisiä puolustuskeinoja ovat seuraavat:
* toisiin turvautuminen riippuvuus
* projektio: ulkoistaminen, itsessä tapahtuvien prosessien heijastaminen toisiin
* introjektio sisäistäminen, toisissa tapahtuvien prosessien heijastaminen itseen
* kohteensiirto: oman ahdistuksen siirtäminen muihin, usein viattomiin
* kompensaatio: kohteen korvaaminen toisella
* sublimaatio: jalostaminen, yhteisöllisesti hyväksytty kanavoiminen
* rationalisointi: selittely, jossittelu
* arvon kieltäminen ahdistusta aiheuttavan asian tai ihmisen arvon kieltäminen, mitätöinti
* kieltäminen täydellinen tosiasian kieltäminen
* torjunta: osittainen asian tai tunteen kieltäminen
* regressio: taantuma jo ohitettuun kehitysvaiheeseen
* split: lohkominen, mustavalkoajattelu
* eristäminen: tunteiden eristäminen ja älyllistäminen
* reaktionmuodostus: tunteen kääntäminen vastakkaiseksi
* fiksaatio: samaan toimintatapaan takertuminen
* kosto
* huumori
Terve psyyke käyttää hallinta- ja puolustusmekanismeja monipuolisesti ja joustavasti tilanteeseen sopivalla tavalla, häiriintynyt psyyke käyttää niitä pakonomaisesti, yksipuolisesti ja kaavamaisesti – tai ei lainkaan, jolloin psyyke on suojaamattomana täysin ulkoisten vaikutteiden armoilla.
Mielenterveyshäiriöt voidaan karkeasti jakaa neurooseihin, persoonallisuushäiriöihin ja psykooseihin, joskin lääketieteellisesti häiriöluokkia on paljon enemmän.
* Neurooseista kärsivä ihminen on ahdistunut, masentunut, maaninen tai pelokas, mutta hän tuntee kuitenkin olevansa psyykkisesti suhteellisen hyvin koossa ja on realistisessa suhteessa ulkomaailmaan. Neurooseja ovat mm. mieliala-, pelko-, ahdistuneisuus-, uni-, syömis- ja hillitsemishäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on vakavin kansansairautemme. Masennus aiheuttaa eniten työkyvyttömyyttä, ja lasten ja nuorten masennus on yleistynyt suhteessa muihin ikäryhmiin.
* Persoonallisuushäiriöt kertovat erityyppisistä häiriöistä persoonallisuuden kehityksessä. Ne vaativat sekä kehittyäkseen että parantuakseen hyvin pitkän ajan. Persoonallisuushäiriöitä ovat mm. epävakaa, narsistinen, paranoidinen ja epäsosiaalinen persoonallisuus.
* Psykooseille ovat tyypillisiä minäkokemuksen pirstoutuminen, ulkoisen ja sisäisen rajan horjuminen sekä todellisuudentajun hämärtyminen, joka ilmenee mm. ajattelun ja tunteiden pahoina vääristyminä ja harha-aistimuksina. Psykooseja ovat mm. reaktiivinen psykoosi, skitsofrenia ja vakava kaksisuuntainen mielialahäiriö (ent. maanis-depressiivinen psykoosi).