Tasa-arvossa on kysymys siitä, että hyväksytään jokaisen ihmisen samanarvoisuus, mutta tunnustetaan myös jokaisen yksilön erilaisuus. Tätä erilaisuutta kunnioittamalla voimme päästä vasta täydelliseen tasa-arvoon. Jos keskustellaan vain miehistä ja naisista, niin se on sama kuin keskusteltaisiin kumpi on parempi pallopeli jalkapallo vai koripallo. Näitä ei voi verrata keskenään. Samoiten ryhmä naiset ei ole vain tasainen, samanlainen ryhmä eikä myöskään ryhmä miehet. Niiden sisältä löytyy paljon erilaisia yksilöitä.
Erilaisuuden kunnioittaminen lähtee siitä, että myönnetään, että me emme ole kaikki samanlaisia. Vasta tämän jälkeen voimme lähteä kehittämään yhteiskuntaa paremmaksi. Tällä hetkellä koululaitos taitaa enemmän suosia naisia. Koululaitosta pitäisi siis kehittää enemmän sellaiseksi, että se huomioisi myös erilaisten oppijoiden erilaiset tarpeet. Samalla jokainen ihminen pystyisi itse löytämään ne asiat, jotka häntä eniten kiinnostavat ja suuntautumaan niille alueille.
Tällä hetkellä tasa-arvo pyrkimyksissä on kovasti tuotu esille kiintiöt. Kiintiöillä pyritään mm. saamaan yritysten johtoon 40 % naisia. Enää ei ole siis kysymys pätevyydestä vaan tämä 40 % täytyy löytää hinnalla millä hyvänsä. Ajatellaanpa asiaa myös näin, että jos yritysten johtoon pitäisi saada 40 % naiskiintiö, niin perinteisesti naisvaltaiselle hoiva-alalle pitäisi myös saada 40 % mieskiintiö. Jos siis päiväkodissa on vaikka normaalisti töissä 5 henkilöä, niin näistä vähintään kahden täytyy olla miehiä. Tällä hetkellä töissä olevat 2 naista tulee erottaa ja heidän tilalleen on palkattava miehiä. Jos miehiä ei löydy, niin joku mies täytyy pakottaa sille paikalle, koska muuten lastentarhayritys polkee tasa-arvoa ja miesten oikeuksia.
Minä tahtoisin jo pikkuhiljaa eroon tästä keskustelusta, että kiintiöt ovat paras tapa turvata tasa-arvo, koska siitä ei todellakaan ole kyse. Minun mielestäni pitäisi siirtyä jo keskusteluun, että miten saataisiin paras mahdollinen ihminen juuri hänelle kuuluvalle paikalle.
Erilaisuuden kunnioittaminen lähtee siitä, että myönnetään, että me emme ole kaikki samanlaisia. Vasta tämän jälkeen voimme lähteä kehittämään yhteiskuntaa paremmaksi. Tällä hetkellä koululaitos taitaa enemmän suosia naisia. Koululaitosta pitäisi siis kehittää enemmän sellaiseksi, että se huomioisi myös erilaisten oppijoiden erilaiset tarpeet. Samalla jokainen ihminen pystyisi itse löytämään ne asiat, jotka häntä eniten kiinnostavat ja suuntautumaan niille alueille.
Tällä hetkellä tasa-arvo pyrkimyksissä on kovasti tuotu esille kiintiöt. Kiintiöillä pyritään mm. saamaan yritysten johtoon 40 % naisia. Enää ei ole siis kysymys pätevyydestä vaan tämä 40 % täytyy löytää hinnalla millä hyvänsä. Ajatellaanpa asiaa myös näin, että jos yritysten johtoon pitäisi saada 40 % naiskiintiö, niin perinteisesti naisvaltaiselle hoiva-alalle pitäisi myös saada 40 % mieskiintiö. Jos siis päiväkodissa on vaikka normaalisti töissä 5 henkilöä, niin näistä vähintään kahden täytyy olla miehiä. Tällä hetkellä töissä olevat 2 naista tulee erottaa ja heidän tilalleen on palkattava miehiä. Jos miehiä ei löydy, niin joku mies täytyy pakottaa sille paikalle, koska muuten lastentarhayritys polkee tasa-arvoa ja miesten oikeuksia.
Minä tahtoisin jo pikkuhiljaa eroon tästä keskustelusta, että kiintiöt ovat paras tapa turvata tasa-arvo, koska siitä ei todellakaan ole kyse. Minun mielestäni pitäisi siirtyä jo keskusteluun, että miten saataisiin paras mahdollinen ihminen juuri hänelle kuuluvalle paikalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sillä ne loukkaavat työnantajan oikeutta palkata parhaaksi katsomansa henkilö parhaaksi katsomaansa työhön. Kiintiöt loukkaavat täten työnantajan omistusoikeutta, koska hän joutuu maksamaan palkkaa henkilölle jolle ei normaalisti maksaisi palkkaa.
Tietysti julkisen sektorin kaikki virat on täytettävä tiukasti suhteessa 50% miehiä ja 50% naisia. Tietysti parhaat valitaan.
Valitettavasti toveri Haatainen jätti mainitsematta, että valtion ja kuntien yksiköistä löytyy valtavasti sellaisia, joissa on 90 % työntekijöistä naisia.
Itse hain jokin aika sitten naisvaltaiseen kunnallisen alan yksikköön. Haastattelijat (molemmat naisia) voivottelivat yhteen ääneen, kuinka heillä ei ole kuin yksi mies koko laitoksella. Kuitenkin tehtävään valittiin nainen.
Jos siis kiintiöitä edes ehdotetaan yksityiselle puolelle, tulisi ensin ehdottomasti hoitaa kuntoon valtion ja kuntien miehiä syrjivät palkkauskäytännöt.
Tasa-arvoa ei ole olemassakaan, ole ikinä ollut eikä tule olemaan. Ei miesten kesken ei naisten kesken eikä näiden lajien välillä.
Puhtaasti sen takia, että jokainen on yksilö jolla on omat potentiaalit, lähtökohdat, mahdollisuudet yms. jotka eivät ikinään ole identtisiä. Tasa-arvo käsite voidaan löytää ainoastaan lain tai ukkoylijumalan edessä.