Toisessa maailmansodassa, mikä oli ratkaisevin taistelu itä-rintamalla? Vastahyökkäys talvella 1941/42, Stalingrad 1942/43, Kursk kesällä 1943, operaatio Bagration kesällä 1944, onko asiaa tutkittu?
Puna-armeijan suurimmat voitot
Listaa vaan
171132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Taistelu Moskovasta 1941. Tämä taistelu osoitti, ettei Saksa pysty voittamaan sotaa idässä. Stalingrad puolestaan osoitti, että Saksa tulee häviämään sodan myös idässä. Kursk osoitti, että Saksa voisi hävitä sodan jopa ilman mitään toista rintamaa. Tätähän todisti se, kuinka laajat alueet puna-armeija, tämä barbaarinen ja raakalaismaisen raju armeija, hankki itselleen takaisin kesästä 1943 aina kevääseen 1944 saakka.
Operaatio Bagration oli vain looginen jatko jo pari vuotta käynnissä olleelle kehitykselle. Bagrationissa Saksan asevoimat romahtivat muutamassa päivässä samaan aikaan kuin länsiliittoutuneet tuskailivat sillanpääasemansa laajentamisen kanssa Normandiassa. Bagration itseasiassa helpotti suunnattomasti myös länsiliittoutuneiden asemaa, sillä Saksan oli heitettävä itärintamalle Bagrationissa hajonneiden n. 60 divisioonan tilalle uudet reservit.
"Saksan oli heitettävä itärintamalle Bagrationissa hajonneiden n. 60 divisioonan tilalle uudet reservit."
Mistä se ne heitti?
Venäläiset menettivät järjettömissä hyökkäyksissään satoja tuhansia miehiä enemmän kuin saksalaiset talvella/keväällä 1942. Ei siis mikään voitto. Kesällä 1942 alkoi saksalaisten toinen kesähyökkäys, vuoden loppuun mennessä pelkästään vankeina oltiin saatu miljoona miestä, siihen päälle kaatuneet.
Se oli torjuntavoitto, joka pelasti ihmiskunnan kohtalon.
pelastusta ja vapautusta sitten ihan käytännössä:
http://tappis.0catch.com/neustettin_1945.htm
...tappaminen nälkään 30-luvulla: Armeija keräsi aseilla uhaten safkat pois.
Tähän ei Hitler pystynyt, vaan käytti rukkamaisesti myrkkyä juutalaísiin!
...tappaminen nälkään 30-luvulla: Armeija keräsi aseilla uhaten safkat pois.
Tähän ei Hitler pystynyt, vaan käytti rukkamaisesti myrkkyä juutalaísiin!
pitäisin vetäytymistä 90-luvun alussa miehitysalueiltaan Keski-Euroopassa ja Balttiassa.
Lenin lähetti kesällä 1918 Trotskin ja Stalinin hyökkäämään Puolaan. "Siitä alkaa kommunisti vallankumousten sarja Euroopassa!"
Koko talvisotahan oli puna-armeijalle yhtä voiton riemujuhlaa, joten kyllä varmaan se on sitten eräs merkittävimpiä sankarillisia voittoja heillä.
Eikös ne marssineet ihan taisteluunkin torvet soiden laulun raikaessa??
Selkeä voitto puna-armeijalle kun saivat ajettua suomalaiset pois Leningradin pohjoiselta piiritysalueelta ja turvattua kaupungin lopullisesti.
Meille on kerrottu että Normandian maihinnousu oli viimeinen naula Hitlerin arkkuun, hyökkäys joka ratkaisi sodan. Verrataampa sitä samaan aikaan itä-rintamalla tapahtuneeseen operaatio Bagrationiin.
Normandian maihinnousu alkoi kesäkuun 6. päivä 1944. Ensimmäisessä aallossa oli vajaa kaksisataa tuhatta miestä. Vaikka joukkoja ja kalustoa kuljettettiin jatkuvalla syötöllä maihin oli saksalaisten vastarinta kiivasta ja eteneminen hidasta. Vasta 31.7.1944 kun joukkoja oli 1.5 miljoonaa miestä murtautuivat länsiliittoutuneet sillanpääasemasta ja aloittivat vauhdikkaan etenemisen.
Kesäkuun 22. päivä alkoi Valko-Venäjällä operaatin Bagration. Neuvostoliiton ylijohdon tavoitteena oli keskisen armeijaryhmän (armeegruppe Mitten) tuhoaminen. Hyökkäykseen osallistui 1.7 miljoonaa miestä, 5200 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, 6000 lentokonetta ja 31000 tykkiä ja kranaatinheitintä.
Toistasataa tuhatta partisaania osallistui saksalaisten liikenneyhteyksien tuhoamiseen. Vajaassa kolmessa viikossa neuvostojoukot etenivät 300 kilometriä ja saksalaiset menettivät 350000 miestä kaatuneina tai vankeina. Kalustotappiot olivat huomattavat, Saksan pääesikunta piti tappiota Stalingradia pahempana.
Kumpi sotatoimi oli objektiivisesti ajatellen ratkaisevampi natsi-Saksan häviämisen kannalta kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja saksalaisten kärsimät tappiot? Onko kummankin saama julkisuus suhteessa niiden merkitykseen?
Miten Suomen olisi käynyt jos operaation Bagrationiin käytetyistä joukoista esim. neljäsosa olisi käytetty meitä vastaan, olisiko rintama kestänyt?
Pjotr Ivanovitš Bagration (1765–1812) oli venäläinen ruhtinas ja jalkaväenkenraali.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pjotr_Bagration
Ei se niin merkittävä hyökkäys ollut mitä täällä eräät piirit jaksavat toitottaa. Saksalla oli varaa menettää maastoa runsaasti itä-rintamalla. Lännessä tilanne oli aivan toinen. Normandian maihinnousuun osallistui aivan ennennäkemätön laivasto-osasto, lentokoneitakin oli yli kymmenen tuhatta. Huomattava osa raskaita pommikoneita. Normandia oli se viimeinen naula natsien arkkuun! Mikäli Normandia olisi onnistuttu torjumaan, olisi lännestä lähetetyt joukot pysäyttäneet puna-armeijan. Sitten olisi aloitettu vasta-hyökkäys joka olisi yllättänyt venäläiset täysin. Tilanne olisi voinut päättyä miten tahansa jos Normandia olisi epäonnistunut. Seuraava yritys olisi ollut vasta keväällä 1945.
Niin ei se Suomen tekemä Karjalan valtauskaan aikoinaan ollut juuri muuta kuin harrastelijoiden puuhastelua, sillä NL:lla oli varaa menettää maastoa ennen lopullista iskua, jonka jälkeen Suomesta ei enää koskaan hyökätty Venäjälle.
Operaatio Bagration tuhosi kesä- heinäkuussa Saksan kokonaisen armeijaryhmän, armeegruppe Mittenin, ja välittömästi sen jälkeen alkanut Baltian operaatio ajoi armeijaryhmä Nordin kaksi armeijaa (18. ja 11. armeijat) ja SS-panssariarmeijakunnan mottiin Kuurinmaalle.
Normandian maihinnousun jälkeiset sotilaalliset operaatiot Ranskassa alkoivat etenemisensä vasta 31. heinäkuuta 1944.
Lisäksi puna-armeija jatkoi strategisia iskujaan etelässä Ukrainan rintamilla nopeasti edeten:
http://www.kvhbelgie.info/mapa.jpg
Heinäkuussa itärintamalla jatkuivat sen strategiset iskut (yhteensä kymmenen) joista yksi, neljäs isku, oli operaatio Viipuri, hyökkäys kannaksella ja Viipurin menetys, jonka jälkeen Suomen rintamilla siirryttiin vähitellen uudelleen asemasotaan.
...ja niin edelleen, ja niin edelleen ja sitten lopputuloksena, pidemmällä aikavälillä valitettavasti, puna-armeija länsiliittoutuneiden vuonna 1939 aloittaman ja neljä vuotta kestäneiden jahkailujen takia rynnisti valtavin uhrein Berliiniin ja Elbelle ennen USA:n, Kanadan joukkoja briteistä nyt puhumattakaan.
On kiistaton tosiasia, että sota Euroopassa ratkaistiin Saksan itärintamalla Venäjän ja Saksan armeijoiden välillä.
Britannia ja USA, vaikka olivatkin jo syyskuussa 1939 julistaneet sodan Saksalle, pysyivät Normandian maihinnousuun ja kesäkuuhun 1944 asti - lähes viisi (!) vuotta - hyvin passiivisina ilman jalkaväen merkittävää osallistumista taisteluihin.
Sotaa Euroopassa ei tietysti ratkaistu Valko-Venäjällä sillä Wehrmachtin tuhoutuminen alkoi niinkin aikaisin kuin heinäkuussa 1941 pohjoisella rintamalla - Suomen Lapissa!
Ja Leningradin, Moskovan vastahyökkäykset pysäyttivät Saksan etenemisen, Stalingrad käänsi suunnan, Kursk siirsi kaikki sotilaalliset aloitteet puna-armeijalle, operaatio Bagration oli kuin matadorin kuolinisku härälle - Euroopan fasismin kuolinkouristus alkoi siitä...
... Ja näyttää vieläkin jatkuvan?
http://www.stieren.net/fileadmin/protestacties/images/Illu_toreador_steekt_zw__foto_van_WSPA_.jpg
"Britannia ja USA, vaikka olivatkin jo syyskuussa 1939 julistaneet sodan Saksalle..."
Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille 11. joulukuuta 1941.
"...pysyivät Normandian maihinnousuun ja kesäkuuhun 1944 asti - lähes viisi (!) vuotta - hyvin passiivisina ilman jalkaväen merkittävää osallistumista taisteluihin."
Länsiliittoutuneet kävivät maasotaa jo kauan ennen Normandiaa. Aavikon rintamalla, Sisiliassa ja tietenkin "pehmeää alavatsaa vastaan" Italiassa. Jo pelkkä vilkaisu noiden kampanjoiden tappioihin riittää kertomaan, että jalkaväki osallistui taisteluihin ja paljon osallistuikin. Samana aikana liittoutuneet kävivät myös sotaa Tyynenmeren rintamalla.