Würtburgin yliopiston tilastotieteilijä Elart von Collanin mukaan PISA-testi luo mielikuvan syy-yhteydestä, jota ei ole olemassa. Suomen hyvä menestys ei kerro suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksista, vaan siitä yhteiskunnallisten ilmiöiden summasta, jossa suomalaislapset osallistuvat kokeeseen.
Yksi esimerkki tästä on suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin. Darmstadtin yliopiston tutkija Horst Entof vertaili PISA- tuloksia ulkomaalaispolitiikkaan. Korrelaatio on vahva. Mitä nuivempi maa on maahanmuuttajia kohtaan, sen parempia PISA-tuloksia se voi odottaa.
Myös maahanmuuttajiin suopeasti suhtautuvien maiden välillä on eroja. Jos maassa on paljon ulkomaista syntyperää olevia, mutta heidät on päästetty maahan tiukan seulonnan jälkeen (Kanadan malli), he pärjäävät paremmin kuin maat, joissa ei ole tiukkaa seulontaa (Saksan malli). Parhaiten pärjäävät maat, jotka eivät juuri rajojansa avaa (Suomen malli). Tutkimuksen otsikko – PISA tulokset: Minkä eron muukalaislaki tekeekään – on paljon puhuva.
Pitäisikö hyviä PISA-tuloksia halajavien muiden maiden tutustua Suomen koulutusjärjestelmään vai sen maahanmuuttopolitiikkaan?
Ruotsalaista Peter Fredrikssonia ihmetytti, miksi Suomi, joka kopioi paljon peruskoulumallistaan Ruotsista, pärjää PISA:ssa paremmin. Kun hän poisti tutkimustuloksista lapset, joilla on ulkomaalaistaustaiset vanhemmat (Ruotsissa heitä on yli viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna) tulos-ero supistui lähes olemattomiin.
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=91199
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=620017
http://www.thelocal.se/6152/20070120/
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135219605759
Yksi esimerkki tästä on suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin. Darmstadtin yliopiston tutkija Horst Entof vertaili PISA- tuloksia ulkomaalaispolitiikkaan. Korrelaatio on vahva. Mitä nuivempi maa on maahanmuuttajia kohtaan, sen parempia PISA-tuloksia se voi odottaa.
Myös maahanmuuttajiin suopeasti suhtautuvien maiden välillä on eroja. Jos maassa on paljon ulkomaista syntyperää olevia, mutta heidät on päästetty maahan tiukan seulonnan jälkeen (Kanadan malli), he pärjäävät paremmin kuin maat, joissa ei ole tiukkaa seulontaa (Saksan malli). Parhaiten pärjäävät maat, jotka eivät juuri rajojansa avaa (Suomen malli). Tutkimuksen otsikko – PISA tulokset: Minkä eron muukalaislaki tekeekään – on paljon puhuva.
Pitäisikö hyviä PISA-tuloksia halajavien muiden maiden tutustua Suomen koulutusjärjestelmään vai sen maahanmuuttopolitiikkaan?
Ruotsalaista Peter Fredrikssonia ihmetytti, miksi Suomi, joka kopioi paljon peruskoulumallistaan Ruotsista, pärjää PISA:ssa paremmin. Kun hän poisti tutkimustuloksista lapset, joilla on ulkomaalaistaustaiset vanhemmat (Ruotsissa heitä on yli viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna) tulos-ero supistui lähes olemattomiin.
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=91199
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=620017
http://www.thelocal.se/6152/20070120/
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135219605759
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lainauksesi jatkuu näin:
"Tasapuolisuus
Suomen tuloksissa erityistä ihastusta on herättänyt niin yhdenmukaisuus. Sosioekonomisten taustojen vaikutus oppimiseen on Suomessa OECD-maiden pienin, asia jonka opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ja muut opetusviranomaiset muistavat aina mainita.
Tasapuolisuus on kuitenkin katsojan silmässä. Jos tuloksissa huomioidaan sukupuolten väliset erot, niin suomalainen koululaitos palvelee tyttöjä erinomaisesti, poikien tulosten ollessa selvästi heikompia.
Sveitsiläinen tutkija tohtori Eliane Gautschi toteaakin suomalaisesta tasapuolisesta koulutuksesta: ”Suomi saa kiittää PISA-menestyksestään maaseudun tyttöjä.” Gautschin mukaan etelän kaupungeissa suomalaisten tulokset eivät merkittävästi eroa muista Euroopan teollisuusmaista.
Suomen virallisen totuuden mukaan kaksikielisyys on rikkaus. Kuitenkin ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaislapset pärjäävät selvästi muuta väestöä huonommin PISA-testeissä. Vaikka useat ulkomaiset tutkijat ovat kiinnittäneet epäkohtaan huomiota, suomalainen koululaitos ei siitä hiisku.
Kun RKP valitsi syksyllä 2006 uutta puheenjohtajaa, yksikään ehdokas ei ollut tietoinen tästä PISA-havainnosta.
Tämä totuus ei sovi opetusviranomaisten Suomi-kuvaan. "
Lainauksesi alustettiin tällä:
"PISAn kalteva totuus
Suomi valjasti oppimistutkimuksen osaksi kansallista hyvinvointipropagandaa
Suomen menestys kansainvälisessä koululaitoksia vertaavassa Pisa-tutkimuksessa näyttää mykistävältä. Opetusviranomaiset ovatkin käyttäneet huippuhyviä PISA-tuloksia todistaakseen koulujärjestelmämme ylivoimaisuutta. Samalla epämiellyttävistä havainnosta ei hiiskuta mitään.
EERO ILONIEMI
KOULUTUS. Suomi on ollut neljän parhaan joukossa kaikilla tutkituilla osa-alueilla kaikissa eri PISA-tutkimuksissa siitä lähtien, kun ne aloitettiin vuosituhanteen vaihteessa. Poikkeuksellisen vahva menestys on herättänyt laajaa ulkomaista uteliaisuutta koulujärjestelmäämme kohtaan. Viranomaiset ovat myös käyttäneet tilaisuutta tehokkaasti hyväksi kiillottaessaan Suomi-kuvaa hyvinvointimalliamme ylistävin sanakääntein.
Tutkija Marjaana Rautalin Tampereen yliopistolta on kiinnittänyt huomiota suomalaisviranomaisten itseriittoisuuteen. ”Haastatteluotteista ilmenee, etteivät viranomaiset kyseenalaista PISA-tutkimustuloksia,” hän toteaa selvityksessään.
Kun lukee suomalaisten viranomaisten antamia haastatteluja koululaitoksestamme, hämmentyy. Viranomaisten esityksillä on otsikoita kuten ”tasapuoliset oppimismahdollisuudet, kotipaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta asemasta ja äidinkielestä huolimatta.”
Useimmat ulkomaiset tiedotusvälineet ovatkin tyytyneet suitsuttamaan kehuja suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan niele väitteitä suomalaisten erinomaisuudesta sellaisenaan.
Luetun ymmärtäminen
PISA-tutkimuksissa Suomi on erityisen vahva lukumaa. Viranomaisten mukaan tämä johtuu opettajista, kirjastojärjestelmästä ja suomalaiskotien lukutottumuksista.
Tanskalainen Elsebet Jakobsen pohtii saattaako suomen kielellä olla osuutta asiaan. Suomea pääosin kirjoitetaan niin kuin sitä puhutaan. Näin on myös Suomeakin paremmin pärjänneessä Etelä-Koreassa. Suomalaislapsi lukee sujuvasti jo toisella luokalla kun englantilainen harjoittelee tavaamista vielä 14-vuotiaana. Suomenkielen oikeinkirjoitus ei kuitenkaan ole kouluviranomaisten ansiota.
Lukutaitokokeissa huonosti pärjänneet saksalaiset löytävät vielä tylymmän selityksen Suomen menestykselle. Saksalainen tilastotieteilijä Joachim Wütcke kyseenalaistaa Suomen tuloksen merkityksen.
– Saksassa testattiin kaikkia oppilaita, suomalaiset poistivat otannasta lukihäiriöiset lapset, hän kritisoi testiä Deutche Wellen haastattelussa.
Yhdysvaltalainen julkisrahoitteinen Center for Public Education - säätiö toteaakin suoraan, ettei PISA:lla voi tehdä vertailuja koulujärjestelmien välillä.
PISA ei mittaa
koulutusjärjestelmää "
Sitten se kysymys: Mikä oli oma kysymyksesi ja miten muut lähettämäsi linkit liittyvät tähän?
Jokainen älykäs ihminen tietää, että kolmansien maiden maahanmuutto aiheuttaa sosioekonomisia ongelmia.
Tilanne on Saksassa ja Ranskassa riistäytymässä käsistä, eikä ihmisiä voi enää väkisin palauttaa lähtömaihinsa!
Jokaisen äänestäjän pitäisi katsoa peiliin ja sanoa ääneen: "Haluanko minä todella, todella tätä?"