Miten Saksa onnistui niin helposti valtaamaan ko. maat ? Olihan niillä kai kuitenkin modernit armeijat ja kunniakas sotilashistoria, lisäksi Norja vielä meren takana.
Ja miksi sitten ei vallattu myös Ruotsia, jos nuo kaksi olivat niin helppoja paloja, olisi saatu Ruotsin malmit ja teollisuuskapasiteetti käyttöön.
Ja miksi sitten ei vallattu myös Ruotsia, jos nuo kaksi olivat niin helppoja paloja, olisi saatu Ruotsin malmit ja teollisuuskapasiteetti käyttöön.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pakollisia vallattavia. Siksi ne myös vallattiin. Englanti suunnitteli myös Norjan valtausta ja tuota pohjustikin sopivasti meillä käynnissä ollut talvisota. Saksa sai vihiä asiasta ja ennätti toimia ensin. Englannilla oli siis taka-ajatuksena pohjoisen rintaman avaaminen Saksaa vastaan.
Vastaavasti Tanska oli välttämätön kohde, sillä muuten liittoutuneet olisivat nousseet maihin sieltä. Eiväthän ne sitä tietenkään tanskalaisilta olisi kyselleet että käykö päinsä vai ei.
Ruotsia ei tarvinnut miehittää koska Ruotsi oli vaaraton. Sama päti luonnollisesti Espanjaan.
olleen myös jonkunlaisia kanssa sotijoita sakujen kanssa? suomi joutui myös kumppanuuteen pakon edessä. oliko se sitten ruotsille halavempi joppa,, ei menehtynyt sotilaita sotimiseen. antoi suomalaisten hoitaa idän ja piti itsellään puhtaan julkisivun.
niin se norja ja tanska? norjahan on valmis linnoitus(mannerheimin mukaan). ei ollut läntiset sivistysvaltiot valmistautuneet sotaan.
kuten ne kahelit. ne aate kaksoset.
Tanskan suhteen taloudelliset ja ihmisten väliset siteen olivat niin vahvat, että sotiminen olisi ollut typerää. Lisäksi Tanskan väkiluku on Suomen luokkaa, joten lopputuloskin olisi ollut aika selvä.
Norjan puolustuksesta muistaakseni (voin muistaa väärinkin ko. henkilön) Arto Paasilinna;
"harmi kun Saksalaiset joukot nousivat maihin aamuyöstä".
Norjalaiset taksikuskit olivat kaikki jo nukkumassa ja siten Norjan urhoollinen sodanjohto ei saanut taksia, ei päässyt päämajaan ja aamuun mennessä sinne oli turha enää mennä. Sota oli jo hävitty".
Että niin...
Ruotsissa ei ollut Petsamon nikkeliä, joten sen kanssa olisi ollut sitoa joukkoja yhtäkään miestä.
Miksi sinne siis hyökätä?
Tanska ja Noraja olivat pasifistisia maita. Kummankin sotalaitos oli täysin laiminlyöty. Tanska ei yrittänytkään puolustautua. Norjassa ei haluttu liikekannallepanoa. Sitä mietittiin vielä, kun saksalaiset sotalaivat ajoivat Oslon vuonoon.Norjalaiset kyllä jonkin verran taistelivat liittoutuneiden siirtojoukkojen avustamina..
Ruotsin malmivarat ja sotateollisuus olivat jo Saksan käytössä. Narvik vallattiin juuri malmintuonnin turvaamiseksi talvellakin.
Ruotsin valtausta suunniteltiin mm 1943 ja joukkojakin kerättiin, mutta ne tarvittiin pian muualla.
Norjan ja Tanskan valtauksessa, kyse oli tiedustelun epäonnistumisesta, molemmat maat yllätettiin täysin.
Ruotsi otti opikseen ja käytännössä antautui, valtaukselle ei ollut syytä.
Suomi oli talvisodan alussa samassa tilanteessa, N-liitto ylitti rajan sotaa julistamatta.
Suomen ero oli se, että tiedustelutoiminta oli hoidettu hyvin ja armeija oli kerättynä ylimääräiseen sotaharjoitukseen rintaman lähelle.
Suomea ei yllätetty, se pystyi aloittamaan vastatoimet välittömästi, tämä oli onnistuneen tiedustelutoiminnan ansiota.
Eiköhän Suomen tiedustelutoiminta epäonnistunut totaalisesti ainakin N-liiton joukkojen määrissä.
Suomussalmen, Juntusrannan, Sallan ja Petsamon suunnista ei aluksi millään uskottu olevan tulossa väkeä divisioonakaupalla.
Juntusrantaankin oli varattu yksi joukkue, kun vastustaja tuli rykmentillä. Joukkueenjohtaja ampui lopulta itsensä, kun hänen antamiin tietoihin ei uskottu, vaan haluttiin vaihtaa näkyjä näkevä mies pois.
No, se saattoi tietenkin olla yllätys, että N-liitto hyökkäsi koko rintaman leveydellä, ei kukaan Suomessa uskonut Venäläisiä niin tyhmiksi, että hyökkäävät keskellä talvea ja koko rintaman leveydellä tiettömien korpien kautta ...
No N-liitto kyllä oli juuri niin tyhmä ja maksoi siitä valtavan hinnan, ennenkuin tajusi keskittää joukot kannakselle ja käyttää tykistöä.
Toisaalta, ei se nyt niin vakavaa ole, mikäli asumattomissa korvissa joukot etenee muutaman kymmenen kilometriä, ennenkuin ne tuhotaan.
Onnistunut tiedustelutoiminta tarkoittaa sitä, että Suomalaiset oli keränneet joukot valmiiksi ja siirtäneet rintaman läheisyyteen juuri ennen hyökkäystä, ajoitus meni nappiin.
länsiliiton invaasio uhan vuoksi Skandinaviaan.
Tämä lännen invaasio oli taas peitelty Suomelle tulevana sotilaallisena apuna Neuvostoliittoa vastaan.
Näin Saksa oli tukemassa liittolaistaan Stalinia kun asettui poikkiteloin tämän länsiliiton sotilaallisen avun tulolle Suomeen?
Näinkin voisi ajatella, mutta kuitenkin on tiedossa ettei Britannialla ollut todellisia aikeita Skandinaviassa muuta, kuin saada hallintaansa Kirunan rautamalmikaivokset.
Hitlerin ja Stalinin pakti, jolla Suomi oli luvattu NL:n haltuun otettavaksi, tulikin suurvaltain sotaskenarioissa talvisodan pitkittyessä valtapoliittinen pelinappulan asema.
Kremlissä Stalin oli päättänyt ottaa käyttöön yleisesikunnan päälikkö marsalkka Shaposnikovin alkuperäisen suunnitelman jonka Stalinin oli hylännyt kesäkuussa v.39- liian suurisuuntaisena.
Suomen valtaamiseksi aloitettu suurimittainen hyökkäys puhkaisi puolustuksemme ja voimamme olivat jo kuihtumassa, kunnes lähdettiin toteuttamaan Saksasta tullutta viestiä, " lopettamaan sota keinolla millä hyvänsä " ja näin Suomi pyytää Stalinia kesken suurhyökkäyksen rauhaa, johon Stalin suostuu, rintamiemme ollessa silloin jo romahtamaisillaan.
Varmaankin sotahistorian kummallisin hyökkäyksen pysäytys ja operaation lopettaminen, kun vastustaja oli jo nääntymisen partaalla ja tavoite
vallata maamme pääkaupunki oli jo käden ulottuvilla.
Chris Mann - Christer Jörgensen, Hitlerin sota pohjoisessa, 2003, sivu 60.
”Britit menettivät Norjan taisteluissa melkein 4500 miestä. Noin 1500 heistä meni lentotukialus HMS Gloriousin ja sen saattohävittäjän mukana, jotka Scharnhorst ja Gneisenau upottivat evakuoinnin aikana. Ranskalaisten ja puolalaisten tappiot olivat 500 miestä ja norjalaisten noin 1800. Saksalaiset menettivät noin 5000 miestä.
Heiltä tuhoutui myös 242 lentokonetta, joista kolmannes oli kuljetuskoneita. RAF:n tappiot olivat 112 konetta. Saksan voiton hinta näkyi kuitenkin kaikkein selvimmin sota-alusten kohdalla. Saksan laivasto menetti kolme risteilijää, 10 hävittäjää ja neljä sukellusvenettä ja lisäksi Scharnhorst ja Gneisenau saivat vakavia vaurioita.
Norjan operaation päättyessä saksalaisilla oli käyttökunnossa vain yksi raskas ja kaksi kevyttä risteilijää sekä neljä hävittäjää. Brittien menetykset olivat yhtä suuret, mutta Kuninkaallinen laivasto kesti ne paremmin. Pienempi Saksan laivasto sen sijaan ei koskaan toipunut Norjan sotaretken pinta-alusmenetyksistä.”