Saksan pommitusten sotilaallinen

Länsiliittoutuneet aloittivat Saksan pommittamisen vuonna 1942. Pitkään tappiot olivat suuria eivätkä tuloksen olleet kummoisia. Tilanne muuttui oleellisesti syksyllä 1943. Silloin liittoutuneet saivat käyttöönsä suuria määriä pitkän matkan saattuehävittäjiä ja pommikoneiden tappiot pienenivät oleellisesti. Samalla kun kalustoa saatiin huomattavasti lisää alkoi pommituksiin tulla tehoa.

Onko sodan aikana, ja etenkin sen jälkeen tarkkaan tutkittu mikä merkitys länsiliittoutuneiden pommituksilla oli Saksan sotatarviketeollisuuteen? Luulisi että vuonna 1944 Saksan sotateollisuus olisi ollut huonossa hapessa valtaisasti lisääntyneiden pommitusten ansiosta. Silti vuonna 1944 kaikki tuotantoennätykset rikottiin, miten tämä on mahdollista?!
131033
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Sodan jälkeen varustelu-ministeri Speeriltä kysyttiin minkä kohdan tuhoaminen Saksan teollisuudessa olisi tehokkaimmin tuhonnut sodankäynti-kyvyn.Speerin vastaus oli:sähkön tuotanto ja -jakelu.Tehokas pommi-kampanja olisi pakottanut Saksan pyytämään rauhaa muutamassa viikossa.
Sen sijaan amerikkalaiset keskittyivät tuhoamaan Saksan polttoaine-tuotantoa.Tehokas konsti sekin mutta paljon hitaampi.
Tietääkseni ainoa huomattava operaatio Saksan sähköntuotantoa vastaan oli englantilaisten nerokas hyökkäys Reinin voimalaitoksia vastaan erikoispommeilla,jolloin kaksi jättimäistä patoa tuhottiin täysin ja yksi osittain .

Äänestä

Jatkuvat ilmapommitukset sitoivat tavattoman suuren määrän Luftwaffen voimista. Itse asiassa vain puolet sakemannien lentokoneista voitiin pitää itärintamalla, kun pommikoneitten torjunta ja Välimeren operaatiot vaativat resursseja. Arvioikaa tästä mikä vaikutus sillä oli maasotaan. Saksa pystyi hajauttamaan strategisen teollisuuden tehokkaasti muuttamalla sen liukuhihnateollisuudesta käsityöksi. Tämä tosin teki sen alttiiksi ulkomaisen pakkotyövoiman aiheuttamalle sabotoinnille. Esim. Me 262 -koneet räjähtelivät jatkuvasti outojen "vuotojen" tms. vuoksi.

Äänestä
  • Jostakin lueskelin,että Me262:n tuotantoa jouduttiin päälle tunkevan Puna-armeijan paineessa kiihdyttämään epätoivoisilla menetelmillä,mm alentamalla materiaalien laatuvaatimuksia.Tämän vuoksi esim. moottorien todennäköinen kestoikä oli vain muutamia kymmeniä tunteja.Siis sodan loppuvaiheissa ne saattoivat räjähdellä ihan ilman sabotaasiakin.
    Tosin pakkotyöläisten sabotaasilla oli varmaan jonkin verran vaikutusta saksan sotavoimien tehokkuuteen.

    Äänestä

  • H.Kööringk kirjoitti:

    Jostakin lueskelin,että Me262:n tuotantoa jouduttiin päälle tunkevan Puna-armeijan paineessa kiihdyttämään epätoivoisilla menetelmillä,mm alentamalla materiaalien laatuvaatimuksia.Tämän vuoksi esim. moottorien todennäköinen kestoikä oli vain muutamia kymmeniä tunteja.Siis sodan loppuvaiheissa ne saattoivat räjähdellä ihan ilman sabotaasiakin.
    Tosin pakkotyöläisten sabotaasilla oli varmaan jonkin verran vaikutusta saksan sotavoimien tehokkuuteen.

    Kouluttamattoman pakkotyövoiman käyttö yhdistittetynä heikentyneisiin materiaaleihin kyllä varmasti tuotti paljon sutta lopputuotteiden laadun suhteen sodan lopulla.

    Sabotaasista tulee ainakin mieleeni ranskalaisten kuorma-autojen varsin suuret ongelmat itärintamalla sakujen käytössä. Saksahan otti heti käyttöönsä vallatun Ranskan tehtaat tuottamaan ajopelejä asevoimilleen.

    Ei osannut ranskalainen tehdä kuormureita ei... Moni auto rivahti kun perävälitykseen tai vaihdelaatikkoon oli jäänyt tuhti tukku metallisia sorvinlastuja. Moottorit hajosivat vaikka öljytikusta katsottuna oli voiteluainetta riittävästi kun "ilmeisen vahingossa" moottorien öljytikut olivat ylipitkiä. Jokainenhan nyt "idioottivarman öljytikun" näyttämään luottaa.

    Kaikkia autoja ei tietenkään voi sabotoida, kiinnittää kyllä äkkiä huomion jos moottori- tai vaimansiirto-ongelmia joka ajoneuvossa.

    Äänestä

  • Jos oli niin aika marginaalisesti.. Tietysti sodan loppuakohden se on voinut lisääntyä mutta Saksa kärsi tuolloin jo niin kovista tuotantohäiriöistä materiaalipulan vuoksi, että laatu kärsi muutenkin paljon.

    Nuo pakkotyöläiset tuskin sabotoivat yhtään mitään, sillä kuri ja valvonta oli sen verran tiukkaa, että siihen tuskin oli mahdollisuutta. Siellä kun saattoi saada kuulan kalloonsa pienemmästäkin syystä ja luultavasti kokoonpanijat ovat lähteneetkin narunjatkoksi jokaisesta selittämättömästä viasta -oli se heidän vikansa tai ei.

    Suomessa sabotaasia sen sijaan oli paljonkin. Miksi sitä ei koskaan tutkita? Suomalaiset selkärangattomat nilviäiset kun pettivät kaiken muun lisäksi vielä oman maansakin niin eihän tuo kovin hyvältä kuulosta. Esimerkiksi kommunistit luikertelivat Suomen lentokoneteollisuuden avainpaikoille ja seuraus oli, että me:t seisoivat varikoilla tuhannen paskana kun suurhyökkäys oli käynnissä. Silti sekin laitetaan konetyypin viaksi, vaikka yllättäen saksalaisilla ei ollut tuollaisia ongelmia tuossa mittakaavassa koskaan.

    Laadun heikkenemisestä riippumatta saksalaiskoneet olivat luotettavampia kuin idän vastaavat sätökset. Ongelma ei sinänsä ollut laadun heikkeneminen vaan pikemminkin huollon katkokset. Ja sitä paitsi Me 262 oli täysin tuore paketti, jossa oli luonnollisesti lapsenvikoja. Ehkä suurin lapsenvika oli kun titaania ei ollut saatavilla sodan lopussa ihan kovin helposti.

    Äänestä

  • BocksCar kirjoitti:

    Kouluttamattoman pakkotyövoiman käyttö yhdistittetynä heikentyneisiin materiaaleihin kyllä varmasti tuotti paljon sutta lopputuotteiden laadun suhteen sodan lopulla.

    Sabotaasista tulee ainakin mieleeni ranskalaisten kuorma-autojen varsin suuret ongelmat itärintamalla sakujen käytössä. Saksahan otti heti käyttöönsä vallatun Ranskan tehtaat tuottamaan ajopelejä asevoimilleen.

    Ei osannut ranskalainen tehdä kuormureita ei... Moni auto rivahti kun perävälitykseen tai vaihdelaatikkoon oli jäänyt tuhti tukku metallisia sorvinlastuja. Moottorit hajosivat vaikka öljytikusta katsottuna oli voiteluainetta riittävästi kun "ilmeisen vahingossa" moottorien öljytikut olivat ylipitkiä. Jokainenhan nyt "idioottivarman öljytikun" näyttämään luottaa.

    Kaikkia autoja ei tietenkään voi sabotoida, kiinnittää kyllä äkkiä huomion jos moottori- tai vaimansiirto-ongelmia joka ajoneuvossa.

    maanpetturuutta, josta rangaistuksena kuolema. Aika outoa, että silti tälläkin palstalla itketään sitä miten saksalaiset ovat missäkin käyttäytyneet. Aihettahan saksalaisviranomaisilla Ranskassa olisi ollut huomattavasti kovakouraisempaakin toimintaan..

    Toisaalta eipä tuo ranskalainen laatu niin kovin hääviä ollut sodan jälkeenkään. Vielä 70-luvullakin niiden kyhäelmät olivat sangen mielikuvituksellisia.

    Äänestä

sotatarviketeollisuutta vastaan vaan sen ainoa tarkoitus oli tuhota siviiliväestöä ja kaupunkeja.

Tämähän on jopa brittien itsensä taholta myöntämä asia ja aika vaikeahan sitä on kiistääkään jos pommitusten rakenne on jo sellainen, että sitä ei muuhun voi käyttää.

Joten siinä mielessä asian pohtiminen tuosta näkökulmasta ei minusta ole oleellista.

No mikä näissä terroripommituksissa oli sitten niin pahaa ja tuomittavaa. Periaatteessa ei mikään, koska sota on sotaa ja tietyssä mielessä kaikki keinot ovat sallittuja. Pommittihan Saksakin Englantia siviilikohteisiin, joten siinä mielessä asiassa ei pitäisi olla mitään erityistä syntiä.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin Englannin oma politiikka sodan jälkeen, jolloin Saksaa syytettiin kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Kyseessä oli myös sodan aikainen demonisointi, jolloin omia syntejä ei pahemmin huudeltu. Huippunsa tämä kehitys sai lienee joskus 50-60 -luvulla. Eräässä sen aikaisessa dokumentissa tuomittiin saksalaisten pommitukset mutta omista ei pahemmin huudeltu. Siinä dokkarissa sanottiin suoraan, että britit eivät siviilikohteita pommittaneet. Tältä pohjalta asiaa on tietysti vaikea lähteä suoraan tunnustamaan, koska siinähän tulisi oma syntisyys ja syyllisyys samalla ilmi.
Toinen kiusallinen piirre asiassa on saksalaisten syyttäminen sodan jälkeen elintilan raivaamisesta idässä. Tämä olisi luonnollisesti tarkoittanut venäläisten orjuuttamista ja heidän tuhoamistaan. No kuka tuhosi ja ketä loppujen lopuksi? Nämä terroripommitukset ovat suora osoitus brittien omasta tuhoamistehtävästä joka muuten jatkui vielä sodan päätyttyäkin.

Äänestä
  • Pahaa ja tuomittavaa terroripommituksissa on ennenkaikkea se,että ne kuitenkin olivat tehoton tapa käydä sotaa.Ne eivät murtaneet saksalaisten moraalia,kuten neuvostoliiton suorittamat Suomen kaupunkien pommitukset eivät murtaneet suomalaisten moraalia.Ne olivat vain voimannäyttö,ja aiheuttivat valtaisan määrän henkilökohtaisia tragedioita,tuskaa ja vihaa.Olettaisin,että toisella tavalla painotettuna kyseisen taistelukeinon käyttö olisi edistänyt liittoutuneiden päämääriä tehokkaammin.
    Hitlerhän teki ratkaisevan virheen määrätessään pommikoneensa hyökkäämään Englannin lentokenttien ja tehtaiden sijaan Lontoota ja muita Englannin suurkaupunkeja vastaan.Tämä antoi RAF:lle aikaa toipua ja säilyttää uskottava puolustuskyky.
    Hitlerin päätöksen takana oli pelkkä kostonhalu.

    Äänestä

  • H.Kööringk kirjoitti:

    Pahaa ja tuomittavaa terroripommituksissa on ennenkaikkea se,että ne kuitenkin olivat tehoton tapa käydä sotaa.Ne eivät murtaneet saksalaisten moraalia,kuten neuvostoliiton suorittamat Suomen kaupunkien pommitukset eivät murtaneet suomalaisten moraalia.Ne olivat vain voimannäyttö,ja aiheuttivat valtaisan määrän henkilökohtaisia tragedioita,tuskaa ja vihaa.Olettaisin,että toisella tavalla painotettuna kyseisen taistelukeinon käyttö olisi edistänyt liittoutuneiden päämääriä tehokkaammin.
    Hitlerhän teki ratkaisevan virheen määrätessään pommikoneensa hyökkäämään Englannin lentokenttien ja tehtaiden sijaan Lontoota ja muita Englannin suurkaupunkeja vastaan.Tämä antoi RAF:lle aikaa toipua ja säilyttää uskottava puolustuskyky.
    Hitlerin päätöksen takana oli pelkkä kostonhalu.

    silloin kaikki alkoi mennä päin persettä..



    Mitäpä se hitler lähti sinne kostamaan? Olisiko ollut terroripommituksia.. asia josta ei liikoja pahemmin huudella..

    Muilta osin olenkin täysin samaa mieltä kanssasi noista pommituksista.

    Äänestä

  • Britithän yrittivät sodan alkupuolella päiväpommituksia Saksaan mutta kestämättömät lentokonetappiot saivat RAF :n siirtymään yötoimintaan. USAF :n mukaantulo 1942 lähtien altisti Saksan "ympäri kellon" pommituksille.

    Meikäläisen mielestä USAF enemmän kyllä noita teollisuuslaitoksia onnistui pommittamaan varsin tarkastikin aika ajoin. Päiväpommitus rutkasti tarkempaa kuin yötaivaalta suoritettu mattopommitus. Ei tarkoitus tällä nyt mitään yleistää, kyllä jenkkikoneetkin jauhoivat Saksan kaupunkeja. Kaikki ei ollut mitään tehtaiden tai sotilaskohteiden tarkkuuspommitusta.

    Penskana kun luki silmä kovana Ilmojen Korkeajännityksiä niin usein sankareina olivat juuri nuo Avro Lancasterien miehistöt. Myöhemmällä iällä vähän mietti toisestakin näkövinkkelistä kun näki kuvia jostain Saksan kaupungista jossa on kadun täydeltä kääpiön kokoiseksi palaneita ihmisruumiita.

    Sota on aika totaalista tuhoa, totta sekin että Hitler pommitti 1940-41 varsin estottomasti Britannian kaupunkeja. Englantilaisilla vain oli sodan lopulla enemmän ja isompia (=isompi pommikuorma) lentokoneita kuin Hitlerillä oli pari vuotta aiemmin ollut. Tästä syystä tuho Saksassa moninverroin pahempaa kuin Englannissa.

    Äänestä

  • BocksCar kirjoitti:

    Britithän yrittivät sodan alkupuolella päiväpommituksia Saksaan mutta kestämättömät lentokonetappiot saivat RAF :n siirtymään yötoimintaan. USAF :n mukaantulo 1942 lähtien altisti Saksan "ympäri kellon" pommituksille.

    Meikäläisen mielestä USAF enemmän kyllä noita teollisuuslaitoksia onnistui pommittamaan varsin tarkastikin aika ajoin. Päiväpommitus rutkasti tarkempaa kuin yötaivaalta suoritettu mattopommitus. Ei tarkoitus tällä nyt mitään yleistää, kyllä jenkkikoneetkin jauhoivat Saksan kaupunkeja. Kaikki ei ollut mitään tehtaiden tai sotilaskohteiden tarkkuuspommitusta.

    Penskana kun luki silmä kovana Ilmojen Korkeajännityksiä niin usein sankareina olivat juuri nuo Avro Lancasterien miehistöt. Myöhemmällä iällä vähän mietti toisestakin näkövinkkelistä kun näki kuvia jostain Saksan kaupungista jossa on kadun täydeltä kääpiön kokoiseksi palaneita ihmisruumiita.

    Sota on aika totaalista tuhoa, totta sekin että Hitler pommitti 1940-41 varsin estottomasti Britannian kaupunkeja. Englantilaisilla vain oli sodan lopulla enemmän ja isompia (=isompi pommikuorma) lentokoneita kuin Hitlerillä oli pari vuotta aiemmin ollut. Tästä syystä tuho Saksassa moninverroin pahempaa kuin Englannissa.

    Jjoo...se mikä on varsin välimerkityksellistä on tuo juttu,että Saksa viime vuosisadan alkupuoliskolla oli taloudellisesti raunioina,mutta kuitenkin tieteen eturintamassa.Sitten, lyhyessä ajassa, se nousi Euroopan johtavaksi vallaksi.Samaan aikaan se toteutti politiikkaa,jonka vuoksi suurin osa sen johtavista teoreetikoista ja tutkijoista valitsi vapaaehtoisen maanpaon.Heisenberg ja muutama muu jäi.Tieteen tason lasku sopi kyllä natseille,mutta ei heidän voittohaaveilleen.
    Eräs menneen vuosisadan suurimmista ihmeistä on Saksan nopea toipuminen sodista ja rehabilitaatio.
    Venäjän kärsineen kansan suhteen voi vain toivoa parasta.

    Äänestä

Tuo 1944 tuotantoennätys lienee ollut A. Speerin kyvykkyyden osoitus. Muutoin noissa massapommituksissa oli sikäli järkeä, että ne sitoivat Luftwaffen resursseja, kuten edellä jo on mainittu. Lisäksi ne sitoivat ilmatorjuntakapasiteettia, työvoimaa vaurioiden korjaamiseen, samoin tuotannollisia resursseja vaurioiden/menetysten korvaamiseen.

Lisäksi varmasti yritettiin vaikuttaa koko kansa moraalin horjuttamiseen ja puolustustahdon heikentymiseen, aivan kuten Saksa yritti samaa Britannian suhteen.

Äänestä

Itseasiassa ennätysten tehtailu jatkui kunnes tehtaat vallattiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hyöty kirjoitti:

Länsiliittoutuneet aloittivat Saksan pommittamisen vuonna 1942. Pitkään tappiot olivat suuria eivätkä tuloksen olleet kummoisia. Tilanne muuttui oleellisesti syksyllä 1943. Silloin liittoutuneet saivat käyttöönsä suuria määriä pitkän matkan saattuehävittäjiä ja pommikoneiden tappiot pienenivät oleellisesti. Samalla kun kalustoa saatiin huomattavasti lisää alkoi pommituksiin tulla tehoa.

Onko sodan aikana, ja etenkin sen jälkeen tarkkaan tutkittu mikä merkitys länsiliittoutuneiden pommituksilla oli Saksan sotatarviketeollisuuteen? Luulisi että vuonna 1944 Saksan sotateollisuus olisi ollut huonossa hapessa valtaisasti lisääntyneiden pommitusten ansiosta. Silti vuonna 1944 kaikki tuotantoennätykset rikottiin, miten tämä on mahdollista?!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu