Eivät usko

tarpeeksi ? kirjoitti:

On paljon kirjoiteltu, ihmeistä ja merkeistä ja siitä että sairaita parantuu niin vähän.

Suomessa on käynyt nimekkäitä ja kuuluisia ulkomaalaisia julistajia, joiden käsien alta
monet Suomalaiset ovat hakeneet terveyttä, ihmeitä ja onnea, mutta vain harva on kokenut saaneensa massakokouksista mitään.

Monet ovat laittaneet kaiken toivonsa ja uskonsa näihin julistajiin.

Yleensä kun joku ei parannu, näillä suurilla parantaja-evankelistoilla on tapana todeta, että "hän ei uskonut tarpeeksi omaan uskoonsa", ja myös sen, että "epäusko riisti parantumisen".

Onko kyse siitä, että ihmiset menettivät parantumisen siksi, kun epäusko pääsi heidän mieleensä parantumisen jälkeen ja riisti parantumisen ?

Ovatko nämä Uskon Sana-liikkeen parantajaevankelistat ja heidän kannattajansa oikeassa siinä, että pahansuovat arvostelijat riistävät ihmisten parantumiset ?

Onhan totta, että monessa kokouksessa kerrotaan useiden kymmenien tulleen terveiksi ja parantuneen. Mutta sitten joku epäluuloinen persoona menee ja ottaa asioista selvää, ja julistaa, ettei parantuneita ollutkaan ja pahimmassa tapauksessa paljastaa muutamien parantuneiden kuolleen niihin sairauksiin, joista heidät parannettiin.

Tämänlainen käyttäytyminen lietsoo vihaa ja kiukkua, koko uskolla parantamistoiminta
joutuu epäilyksen alle. Muutamat särkyihin, kolotuksiin, huimauksiin ja lyhyisiin jalkoihin apua saaneet ihmiset eivät voi ymmärtää sitä arvostelua, joka kohdistuu heidät parantaneisiin parantajaevankelistoihin.


Vaiko onko kyse siitä, että sairaat eivät suostu uskomaan itseänsä terveiksi, eivät tunnusta positiivisesti (vastoin sitä mitä silmillään näkevät ja ruumiissaan tuntevat), olevansa kuitenkin täysin terveitä ?


Kenneth Haginin perustama Uskon Sana-liike ja sen oppi menestysteologia, on ollut esillä Suomessa monien seurakuntien ja tilaisuuksien kautta, jo vuosikymmenien ajan.

Tuhannet Suomalaiset ovat saaneet opetusta myönteisestä tunnustamisesta, uskovan auktoriteetista ja vallasta, siitä ettei uskovan tarvitse kärsiä ja eikä sairastaa, opetusta siitä että köyhyys on kirous, jonka alta pääsee pois, kun tietää lailliset oikeutensa ja asemansa.

Mutta tästä kaikesta huolimatta, emme ole nähneet massa parantumisia, emmekä suuria ihmeitä. Vaikka monet ovat käyneet näissä kokouksissa, eivät he kuitenkaan ole tulleet rikkaiksi, harva heistä on täysin terve. Näyttää siltä, että se luvattu rikkaus karkaa tavallisten seurakuntalaisten lompakoista, näiden menestys seurakuntien paimenten taskuihin.

Mikä Suomalaisia oikein vaivaa ? Kertovathan nämä maahamme tulleet suurmiehet ja suurnaiset, miten paljon ihmisiä on parantunut heidän kauttansa Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Onhan heidän mainoslehdissään kuvia sadoista parantuneista, kymmenistä rullatuoleista ja suurista kävelykeppi pinoista, pitävät he joskus kuvissa sylissä mitä ihmeellisimmistä sairauksista heidän kauttansa parantuneita lapsia.

Eräs saarnamies esitti kokouksessa yhden syyn miksi ihmiset eivät parannu, sen että he eivät uhraa tarpeeksi, jos kolehtiin laittaisi riittävästi rahaa, se hänen mukaansa auttaisi asiassa.

Nämä kaikkein kuuluisimmat parantajaevankelistat, Benny Hinn ja Rodney Howard-Browne, ymmärtävät rahan suuren merkityksen parantamiskokouksissa, he ovat varmistaneet sen, että mahdollisimman monet pääsevät antamaan mahdollisimman paljon, rahan keräämistä varten on hankittu suuria saaveja. Ja siitä opetetaan miltei joka kokouksessa.


Ketkä pitävät suurinta meteliä ja ääntä sairaiden parantamisesta Suomessa ?

Yleensä menestysteologit ja heistä lähteneet torontolaiset. He kyllä lupaavat ja julistavat, että tänään kaikki sairaat parantuvat. Heillä on Parantumis-iltoja ja Ylistys- ja parantumisiltoja, mutta mitä käy niille ihmisille, jotka menevät suurin toivein ja odotuksin parantumaan ?

He antavat varmistaakseen ihmeensä ja sen tähden kun on opetettu, rahaa kolehteihin ja menevät sitten tuon pienen muodollisuuden uskollisesti täytettyään, jonottamaan luvattua parantumistaan ja henkilökohtaista ihmettään.

Aikansa jonotettuaan, heidät tönätään lattialle nurin ja hetken siinä makoiltuaan, joko hämmästyksen ja pettymyksen vallassa, tai sitten oikein hengen hurmiossa, he nousevat pystyyn, jos parantajaevankelista sattuu juuri heitä tarvitsemaan, niin hengen hurmoksessa olevalta ihmiseltä he saavat ihmeellisen todistuksen parantumisesta, mutta kiirettä tarvitsee pitää, sillä monen kohdalla parantuminen haihtuu aika nopeasti hurmoksen kadottua pois.


Niin, menestysteologien ihmeet ja merkit ja sairaiden parantamiset eivät kestä koetusta, todellisuus ei pidä yhtä heidän suurten sanojensa kanssa.


Entä sitten profetiat, jo Torontolaiset vuonna 1995 Jyväskylässä lupasivat suunnattomia herätyksiä Suomeen, ei niitä tullut. Markku Koivisto lupasi suurta herätystä, sen piti alkaa Nokialta, mutta ei sitäkään sitten tullut.

Monet kristityt eivät usko näihin ahneisiin ja petoksellisiin profeettoihin ja heidän huonosti toteutuviin profetioihinsa.

Onko kyse siitä, että näiden ihmisten epäuskon tähden, se mitä nämä Uskon Sana profeetat julistavat, ei muutukaan todellisuudeksi ?

Ovatko heidän kannattajansa ja kutsujansa oikeassa siinä, ettei pidä odottaa, että kaikki profetiat olisivat totta ja toteutuisivat. Mitä raamattu sanoi, profeetoista jotka valhetta ennustelevat, hiukan muistelen, että raamattu ei oikein hyväksynyt sellaisia.


Lopuksi. Kirjoittaja suosittelee lukemaan kirjat:

Paavo Hiltunen, Super uskovat.
Matti Pyykkönen, Jumala juoksupoikana.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä