Hän väittää (Ilta-Lehti 28.12), että autoilijan tarvitsee VÄISTÄÄ vain ennen risteystä ja risteyksessä, tullessaan kärkikolmion takaa. Ja, että ei mukamas enää risteyksen jälkeen!!!
Ensinnäkin lakii sanoo merkistä 231 (kärkikolmio) että on annettava ESTEETÖN KULKU risteävää tietä käyttäville.
Nimitykset ovat täysin eri tasoisia. Väistäminen on vähäisempi tapahtuma ja se esteetön kulku on kovempi juttu. Mm. hälytysajoneuojen kohdalla laki puhuu esteettömän kulkemisen varmistamisesta. Esteetön. Se ei ole "vain" väistäminen.
Se tarkoittaa aina:
- jo aikaisemmassa vaiheessa
- itse vaara-alueella / risteyksessä ja
- vielä risteyksen jälkeenkin.
Se muu liikenne saa jatkaa matkaa esteettä, eikä sen tarvitse hidastella, eikä muutella kulkulinjojaan.
Jos se etuajo-oikeutetulla tiellä ajava thtoo vaihtaa kaistaa oikealle, vaikkapa kiihdytyskaistalle heti risteyksen jälkeen, vaikkapa bensan loppumisen takia, sitä on väistettävä risteysalueella ja jonkin matkaa sen risteyksen jälkeenkin, vaikka se vaihtaisi kaistaa eteesi takavasemmalta.
Tämä on eilen poliisista tarkistettu juttu.
Ja vastauksensa tuntuu järkevältä.
Voihan se kolmion takana ajava vaihtaa kaistaa juuri kohdallasi senkin takia, että tahtoo kohta kääntyä oikealle ja hän ryhmittyy ajoissa.
Eri asia on, jos siellä on kaistojen väliset korokkeet, taikka sulkuviivat. Siinä se ei saa tulla eteesi. Mutta kylläkin kohta risteyksen jälkeen ja joka tapauksessa. Ei jossakin kaukana, vaan pian risteyksen jälkeen. Ymmärsin. Entä sinä?
Ensinnäkin lakii sanoo merkistä 231 (kärkikolmio) että on annettava ESTEETÖN KULKU risteävää tietä käyttäville.
Nimitykset ovat täysin eri tasoisia. Väistäminen on vähäisempi tapahtuma ja se esteetön kulku on kovempi juttu. Mm. hälytysajoneuojen kohdalla laki puhuu esteettömän kulkemisen varmistamisesta. Esteetön. Se ei ole "vain" väistäminen.
Se tarkoittaa aina:
- jo aikaisemmassa vaiheessa
- itse vaara-alueella / risteyksessä ja
- vielä risteyksen jälkeenkin.
Se muu liikenne saa jatkaa matkaa esteettä, eikä sen tarvitse hidastella, eikä muutella kulkulinjojaan.
Jos se etuajo-oikeutetulla tiellä ajava thtoo vaihtaa kaistaa oikealle, vaikkapa kiihdytyskaistalle heti risteyksen jälkeen, vaikkapa bensan loppumisen takia, sitä on väistettävä risteysalueella ja jonkin matkaa sen risteyksen jälkeenkin, vaikka se vaihtaisi kaistaa eteesi takavasemmalta.
Tämä on eilen poliisista tarkistettu juttu.
Ja vastauksensa tuntuu järkevältä.
Voihan se kolmion takana ajava vaihtaa kaistaa juuri kohdallasi senkin takia, että tahtoo kohta kääntyä oikealle ja hän ryhmittyy ajoissa.
Eri asia on, jos siellä on kaistojen väliset korokkeet, taikka sulkuviivat. Siinä se ei saa tulla eteesi. Mutta kylläkin kohta risteyksen jälkeen ja joka tapauksessa. Ei jossakin kaukana, vaan pian risteyksen jälkeen. Ymmärsin. Entä sinä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puhut tuossa "jonkin matkaa risteyksen jälkeenkin". Kuulostaa epämääräiseltä.
Pitäisin rajana suurinta sallittu ajoneuvoyhdistelmän pituutta 25,25 metriä.
Esimerkiksi tapauksessa, että liittyykö maantien vierellä kulkenut pyörätie risteykseen vai ei käytettiin KO:n päätöksessä rajana tätä mittaa.
Jos täysperävaunullinen rekka kääntyy esim. oikealle ja ehtii oikaisemaan käännöksen jälkeen, ei eteen tuleva risteävä pyörätie enää kuulu _kääntyvän väistämissäännön_ mukaiseen kevyen liikenteen väistämiseen; so. on niin kaukana risteyksestä.
Toki muitakin mittoja voidaan esittää, mutta perustelkaa, hyvät herrat.
Sehän ei pidä paikkaansa. Ajatellaanpa esim. T- tai x- risteystä. Saisinko tosiaan vetäistä tämän eteen kolmion takaa ja se joutuisi jarruttamaan takiani heti ollessaan jättämässä risteysaluetta. Roskahulinaa.
Kaupungissa tosiaan ihan toimiva tekniikka päästä vilkkaan risteyksen yli, kun tulee kolmion takaa niin, jotta päätietä ajava ehtii hidastaa.
Valtatielle en kuitenkaan suosittele tätä, jos oma henkikulta on minkään arvoinen. Siellä ajetaan kovaa eikä seurata liikennettä.
jotain tietävä.
Tultaessa kärkikolmion takaa etuajo-oikeutetulle tielle, on lain mukaan annettava e s t e e t ö n kulku risteävälle liikenteelle.
He eivät saa joutua väistämään, siirtämään ajolinjaansa, vaihtamaan kaistaansa, tai joutua vähentämään nopeuttaan millään tavoin, ELLEI ole kyseessä liikenneonnettomuuden estäminen.
JOS näin pakosta kävisi, on liittyjä syyllistynyt varsin moitittavaan tekoon ja saisi poliisipartiolta tuntuvan sakon. Mahdollisesti muutakin.
Yhteisymmärryksessä voi muita häiritsemättä antaa liittyjälle turvallisen mahdollisuuden liittymiseen etuajo-oikeutetulle tielle.
"Päätietä" ajava voi luopua omasta esteettömästä kulustaan varoen, MUTTEI muiden samaa tietä ajavien kustannuksella.
Risteyksen jätössäkin pitää liittyjän "karata" nopeasti takavasemmalta lähestyvien autojen tieltä, muttei ylinopeudella.
Ennakkon arvioitava nopeudet, etäisyydet ja keli- ym. olosuhteet.
No, hätä ei lue lakia, sanotaan tuomarin viisaissa ohjeissa.
Yhteispelillä
Poliisityössä liikennevalvontaan ja kolariasioihin varsin laajasti perehtynyt poliisiesimies, ylikonstaapeli evp. = nyt siviilissä.