Tämän päivän Hufvudstadsbladetissa Trygve Söderling laukoo sellaisia mielipiteitä suomenruotsalaisuudesta ja suomenruotsalaisista säätiöistä, että ulkopuolistakin hirvittää. Mitenkä hänen mahtaa käydä - totuudenpuhuja ei sillä taholla rakasteta.
Söderling sanoo ääneen sen, mitä monet ovat uumoilleet, kiitos siitä. Toivottavasti se puhdistaa ilmaa, ja kielipolitiikassa päästään vihdoinkin terveempään ja avoimempaan vaiheeseen.
Söderling sanoo ääneen sen, mitä monet ovat uumoilleet, kiitos siitä. Toivottavasti se puhdistaa ilmaa, ja kielipolitiikassa päästään vihdoinkin terveempään ja avoimempaan vaiheeseen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kerro nyt kaikille.
Ja kuka on tämä Tyrgvi?
Artikkeli on puolentoista sivun mittainen, joten suosittelen, että luet sen itse. Se käsittelee suomenruotsalaisuuden valtarakenteita kriittiseen sävyyn. Ne ovat asioita, joista puhutaan yleensä vaimealla äänellä, jos puhutaan. En tiedä kuka kirjoittaja on, rohkea ihminen, mutta tärkeintä tässä on itse asia, ei se, kuka sen sanoo.
Rahan ja sanan välistä yhteyttä on tälläkin palstalla korostettu, kun on riemuittu siitä, että Suomalaisuuden liitto ei saa 20.000 euron avustusta. Nyt puhutaan miljoonista ja taas miljoonista.
"En tiedä kuka kirjoittaja on, rohkea ihminen, mutta tärkeintä tässä on itse asia, ei se, kuka sen sanoo."
Ei se nyt ihan niinkään ole etteikö näkökulmalla olisi merkitystä ja kuka sen sanoo. Siihen viittasin kun sanoin että kaikki inside nyanssit tuskin aukeaa ulkopuoliselle.
Tässä loppukevennys ja täsmennys sille mitä tarkoitan:
ECONOMIC MODELS EXPLAINED (WITH COWS)
SOCIALISM
You have 2 cows.
You give one to your neighbour.
COMMUNISM
You have 2 cows.
The State takes both and gives you some milk.
FASCISM
You have 2 cows.
The State takes both and sells you some milk.
NAZISM
You have 2 cows.
The State takes both and shoots you.
BUREAUCRATISM
You have 2 cows.
The State takes both, shoots one, milks the other, and then throws the
milk away.
TRADITIONAL CAPITALISM
You have two cows.
You sell one and buy a bull.
Your herd multiplies, and the economy grows.
You sell them and retire on the income.
SURREALISM
You have two giraffes.
The government requires you to take harmonica lessons
AN AMERICAN CORPORATION
You have two cows.
You sell one, and force the other to produce the milk of four cows.
Later, you hire a consultant to analyse why the cow has dropped dead.
ENRON VENTURE CAPITALISM
You have two cows.
You sell three of them to your publicly listed company, using letters
of credit opened by your brother-in-law at the bank, then execute a
debt/equity swap with an associated general offer so that you get all
four cows back, with a tax exemption for five cows.
The milk rights of the six cows are transferred via an intermediary to a
Cayman Island Company secretly owned by the majority shareholder who
sells the rights to all seven cows back to your listed company.
The annual report says the company owns eight cows, with an option on
one more. You sell one cow to buy a new president of the United
States, leaving you with nine cows. No balance sheet provided with the release.
The public then buys your bull.
THE ANDERSEN MODEL
You have two cows.
You shred them.
A FRENCH CORPORATION
You have two cows.
You go on strike, organise a riot, and block the roads, because you
want three cows.
A JAPANESE CORPORATION
You have two cows.
You redesign them so they are one-tenth the size of an ordinary cow
and produce twenty times the milk.
You then create a clever cow cartoon image called 'Cowkimon' and
market it worldwide.
A GERMAN CORPORATION
You have two cows.
You re-engineer them so they live for 100 years, eat once a month, and
milk themselves.
AN ITALIAN CORPORATION
You have two cows, but you don't know where they are.
You decide to have lunch.
A RUSSIAN CORPORATION
You have two cows.
You count them and learn you have five cows.
You count them again and learn you have 42 cows.
You count them again and learn you have 2 cows.
You stop counting cows and open another bottle of vodka.
A SWISS CORPORATION
You have 5000 cows. None of them belong to you.
You charge the owners for storing them.
A CHINESE CORPORATION
You have two cows.
You have 300 people milking them.
You claim that you have full employment, and high bovine productivity.
You arrest the newsman who reported the real situation.
AN INDIAN CORPORATION
Y ou have two cows.
You worship them.
A BRITISH CORPORATION
You have two cows.
Both are mad.
AN IRAQI CORPORATION
Everyone thinks you have lots of cows.
You tell them that you have none.
No-one believes you, so they bomb the **** out of you and invade your
country. You still have no cows, but at least now you are part of a
democracy.
A NEW ZEALAND CORPORATION
You have two cows.
The one on the left looks very attractive.
AN AUSTRALIAN CORPORATION
You have two cows.
Business seems pretty good.
You close the office and go for a few beers to celebrate.
"...kaikki inside nyanssit tuskin aukeaa ulkopuoliselle."
Totta. En ole ottanut kantaa kirjoituksen yksityiskohtiin, mutta jokainen voi panna merkille, että se on rohkeaa tekstiä ja että kirjoittaja on asettanut itsensä alttiiksi.
Tämäkään ei ole minun kuvitteluani, vaan voin viitata Dennis Rundtin pääkirjoitukseen 29.12.07 Vasabladetissa, missä hän kitkerästi toistaa väitteen, ettei niillä ole sijaa suomenruotsalaisuudessa, jotka eivät ole samaa mieltä "virallisen mielipiteen" kanssa.
Muutenkin Vasabladetin pääkirjoituksessa käsitellään osittain samoja asioita, kuin Hbl:n tämänpäiväisessä artikkelissa, toki enemmän alueellisesta näkökulmasta.
Ja sitten itse asiaan: lehmiä oli kaksi. Oli joukossa myös kaksi kirahviakin, irakilaisilla ei ollut yhtään ja sveitsiläisillä oli vain hoitovastuu. Loppu oli mielipiteitä, ja ne olivat hauskoja. Kiitos.
.. ja näkymät tänne pks:n suomenruotsalaisen raha- ja kulttuurivallan päämajoihin tietysti hyvinkin erilaisia riippuen mistä tänne tiirailee ja minkälaisista lähtökohdista asiaa katsoo.
Me surut emme suinkaan ole mikään homogeeninen ryhmä, kaikkea muuta.
Vasabladet edustaa Pohjanmaalaista suomenruotsalaisuutta joka on hyvin hyvin erilaista kuin esimerkiksi tämä pääkaupungin ruotsinkielisyys.
Söderling on kirjoitellut m.m. lehteen Ny Tid joka on selkeästi vasemmistolainen kulttuurilehti ja oletan hänen, kulttuurikriitikkona ja myös tämän päivän kirjoituksen perusteella, edustavan lähinnä suomenruotsalaista kulttuurivasemmistoa (tämä on siis oletus).
Noh, kohta saamme lukea sitä 'yleistä mielipidettä' kunhan kirjoitukseen ehditään reagoida.
.. ja se siitä että muka Hufvudstadsbladet kulkisi suu supussa, kritiikittömästi omistajansa ja rahoittajansa talutusnuorassa.
Juttuhan tosin ei ollut Husiksen oman toimittajan tekemä juttu vaan ulkopuolisen kirjoittajan mutta silti.
Ihan virkistävää luettavaa ja kuvastaa ankkalammikon monimuotoisuutta vaikkei se ehkä ulkopuoliselle siinä mielessä aukenekaan.
Mielenkiintoista luettavaa kuitenkin tiedossa kun jutusta aletaan yleisönosastolla keskustella.
Itse en ihan kaikkea allekirjoita mitä Söderling kirjoitti mutta olihan siinä paljon tuttuakin ja toki käsitellyssä aiheessa myös aiheellista arvosteltavaa.
Pitänee lukea vielä uudelleen oikein ajatuksen kanssa.
En tosin huomannut jutussa käsitellyn mitään yleistä kielipolitiikkaa, inside juttuhan se oli. Voihan jutusta toki vetää sen johtopäätöksen että ruotsin kieltä puhutaan ja tullaan vastedeskin puhumaan vallan käytävillä, säätiöiden rikastuessa ja 'suomenruotsalaisen pääoman' kasvaessa. Tästä voi kukin omalta osaltaan uraansa suunnitellessaan miettiä tulisiko ruotsin kielen taidosta mahdollisesti olemaan hyötyä vai ei.
Siihen pakkoon en ota edelleenkään kantaa.
Aloittaja unohti mainita että kyseessä oli yleisönosastoon kirjoittava nimimerkki.
ko henkilön kirjoittaa räväkkä tekstinsä, jotta hänet voidaan julistaa ankkalammikon epähenkilöksi, suomenruotsalaisuuden viholliseksi, ja karkottaa lammikon ääreltä "väärän" ja "vaarallisen" mielipiteensä takia.
Aloituksessa mainittu artikkeli oli puolentoista sivun mittainen eikä sitä suinkaan julkaistu yleisönosastossa.
Hufvudstadsbladetin erillisessä yleisönosastossa kirjoitettiin etupäässä ruotsinkielisestä YLE:stä. Kirjoitukset oli varusteetu omalla nimellä; mimimerkkikirjoittelua ei Hbl:n yleisönosastossa esiinny.
"Siihen pakkoon en ota edelleenkään kantaa."
Tuokin jo kertoo tietysti aika paljon sinusta, kun et pysty selväsanaisesti sanomaan olevasi vapaaehtoisen ruotsin kannalla.
Et sinä ole suinkaan ainoa suomenruotsalainen, joka ei vapaaehtoisuutta mielellään soisi suomalaisille. No, itsepähän olette linjanne valinneet.
Järjestetään kansanäänestys. Koululaisetkin saavat äänestää.
Ei se mikään yleisönosastojuttu ollut. Kyllä se oli ihan lähes aukeaman kokoinen juttu Husiksen kulttuurisuvulla otsikolla: Essä
Esseen kirjoittaja Trygve Söderling on suomenruotsalainen kirjallisuudentuntija ja kulttuurikriitikko (litteraturvetare och kulturdebattör)
Selvennys:
Essee on tekstilaji, joka kuuluu asiatekstien luokkaan. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyehkö teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli. Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä kaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi.
Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkin filosofiset tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Essee
että harva kuitenkaan haluaa koulua vapaaehtoiseksi.
Sen sijaan pakollisen ruotsin haluaa. Siitä on olemassa gallup-tutkimuksiakin.
Vapaaehtoisen ruotsin myötä suomalaiset osaisivat muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia. Ruotsin vapaaehtoisuus on ainoa järkevä keino saada suomalasiten kielipääomaa ja kielitaitoa kartutettua.
.. asia ei minulle kuuluu. Miksi ottaisin kantaa suomenkielisten lasten kielten opiskeluun ja sekaantuisin asiaan joka ei minulle kuuluu?
Sitä vastoin olen vahvasti sitä mieltä että pakollinen suomen kielen opiskelu on ruotsinkielisille lapsille hyvä asia.
Mielipiteenäni voin toki sanoa että ruotsin kielen taidosta on paljon hyötyä ainakin täällä svenskfinlandissa.
linkki moiseen "gallup-tutkimukseen"
Itsestään selvä asia on, että jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, osa ei ottaisi sitä ja se taas aiheuttaa suomalaisten kielitaidon laskua.
".. asia ei minulle kuuluu. Miksi ottaisin kantaa suomenkielisten lasten kielten opiskeluun ja sekaantuisin asiaan joka ei minulle kuuluu? "
Oletko myös sitä mieltä että rkp tekee väärin sekaantuessaan suomenkielisten lasten kielten opiskeluun? RKP:han pitää eritäin tärkeänä pakkoruotsia.
ja laajenisi, koska osa ihmisistä lukisi ruotsin tilalla jotain muuta (tärkeämpää) kieltä.
Vapaaehtoisen ruotsin myötä meillä olisi paljon enemmän mm. elintärkeän venäjän kielen osaajia. Kuin myös saksan, ranskan, espanjan jne.
Nythän suomalaiset osaavat käytännössä vain englantia ja (huonoa) ruotsia.
Muunmuassa taloustutkimus oy on tehnyt tutkimuksia pakkoruotsista. Googlen kautta löytynee enemmän tietoa.
Mutta miksi sitten suomenruotsalaiset kuitenkin sekaantuvat asiaan, joka heille ei kuulu?
Kaikista kiihkeimmin pakkoruotsia vaastivat nimenomaan suomenrutosalaiset. Heille tuntuu olevan erittäin merkittävä asia se, osaavatko suomenkieliset ruotsia ja puhuvatko se sitä ruotsinkielisille. Vaikuttaa olevan paljon tärkeämpää kuin se, kuinka hyvin "hurrit" itse osaavat suomea.
Kaikesta kielitaidosta on tietysti hyötyä - ainakin joissakin tilanteissa. Mutta hyöty ja välttämättömyys ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ruotsin kielen osaaminen ei ole välttämättömyys suomalaiselle - siis ihan aikuisten oikeasti reaalimaailmassa. Nythän siitä kuitenkin tehdään väkisin ja keinotekoisesti välttämättömyys erilaisten typerien lakien kautta, jotka tähän maahan ovat junailleet suomenrtuosalaiset erittäin vaikutusvaltaisen poliittisen organisaationsa kautta.
Ihmetyttää edelleen, miksi et voi suoraan sanoa kannatatko vai vastustatko pakollista ruotsia. Sano nyt vaan rohkeasti kyllä tai ei! Muussa tapauksessa jää vaikutelma, että kannatat pakkoa, mutta et vain rohkene sanoa sitä ääneen.
Sen etteivät laiskimmat ota mitään kieltä. Lukiossa oli ennen pakollinen kolmas kieli. Kun siitä tuli vapaaehtoinen, laski saksan lukijoiden määrä. Samoin ranskan ja venäjän.
Siitä johtuu kielitaidon yksipuolistuminen.
Googlella en löytänyt yhtään tutkimusta. Annapa suora linkki.
Ruotsin tilalla olisi pakko opiskella joku valitsemansa kieli esimerkiksi joukosta saksa, ranska, venäjä, ruotsi - koulun mahdollistaman tarjonnan mukaan.
Jos pakkokieliä lisättäisiin, olisi koulu aivan liian kielipainotteinen. Jo kahden vieraan kielen oppimisessa on kylliksi haastetta kielellisesti lahjakkaallekin.
vaikka sanoit vapaaehtoinen. Kaksi eri asiaa. Totta kai sen ymmärtää väärin.
Minulla oli neljä kieltä lukiossa eikä tehnyt yhtään tiukkaa. Nykyiset kersat pyrkivät vain saamaan lakin mahdollisimman helpolla, ja sitten ihmettelevät miksi eivät saa parhaita opiskelu- ja työpaikkoja.
Miksei lisätä pakollisten opeteltavien aineiden joukkoon samantien Helsingin puhelinluttelon ulkoa opettelu. Vai voiko joku kiistää, etteikö sen osaamisesta voisi olla hyötyä?
Joka vastustaa puhelinluettolon ulkoa opettelua on hyvin todennäköisesti vain laiska ihminen.
Aikoinaan koulussa piti opetella ulkoa kasvien latinankieliset nimet, kunnes joku maalaisjärkevä huomasi, että heureka, ehkei kasvien latinankielisten nimien ulkoa opettelussa ole mitään järkeä. Todennäköisesti silloinkin löytyi kuitenkin ihmisiä, jotka olivat muutosta vastaan leimaten sen laiskureiden tavoitteeksi päästä asiosita helpommalla.
Mitään pahaahan asioiden järjestämisessä helpommiksi ja järkevämmiksi ei ole. Päinvastoin. Muutenhan me asuisimme vieläkin luolassa. Osa haluaa ilmeisesti asua edelleen.
Minulla oli myös 4 vierasta kieltä eikä tehnyt tiukkaa (en nyt tosin järin hyväkään ollut paitsi suomessa ja englannissa).
Ne jotka eivät nyt halua lukea ruotsia eivät taatusti ota mitään muitakaan vapaaehtoisia kieltä. Englanti ja ruotsi ovat sentään eläviä kieliä kotimaassa ja kohta vissiin venäjäkin. Saksa ja ranska ovat ongelmallisia kun niitä täällä niin vähän kuulee ja pääsee harjottelemaan, itselläkin tuppaa taidot ruostumaan kun niitä niin harvoin tarvitsee.
Pakollisia kieliä: äidinkieli ja englanti.
Tämän lisäksi vielä yksi pakollinen opiskeltava kieli, joka tulee valita joukosta: saksa, venäjä, ranska, ruotsi, espanja jne. koulun tarjonnasta riippuen.
Tällä tavoin taataan se, että suomalaiset osaavat nykyistä enemmän mm. saksaa (tärkeä kieli euroopassa), venäjää (tärkeä kaupan ja turismin kieli Suomessa) ja ranskaa (tärkeä kieli euroopassa). Ja huom: yhä edelleen enemmän kuin riittävästi ruotsia, sillä todennäköisesti hyvin moni ttulee lukemaan sitä vapaaehtoisenakin.
Mikä tässä asias on nyt niin vaikeaa? Tähän tapaanhan kielten opetus järjestetään muissakin maissa.