"Ruotsin kielen asema kansalliskielenä on heikentynyt, suomenkielisten ruotsin kielen taito on huonontunut, yhä harvempi suomenkielinen näkee ruotsin osana kansallisidentiteettiä, aggressiivinen suhtautuminen ruotsin kieleen on yleistynyt ja puolueettomienkin suomenkielisten mielestä suomenruotsalaisten taru on pian päättyvä. Lisäksi ymmärrys ruotsinkielisiin erityisratkaisuihin valtionhallinnossa on vähentynyt.
Ruotsinkielisten koululaisten PISA -tutkimuksen tulokset on todettu huonommiksi kuin suomenkielisten, ruotsinkielinen oppimateriaali on heikkoa, pätevien ruotsinkielisten lastentarhanopettajien määrä vaikuttaa jo vanhempien valintaan päivähoitopaikasta.
Kielilaista huolimatta ruotsin kielen taito ja asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat koventuneet. Eläköityminen vähentää ruotsin kieltä osaavien määrää ja uusien, nuorten virkamiesten ruotsintaito on huonompi kuin eläkkeelle lähtijöiden. Nuoret ruotsinkieliset suuntautuvat harvoin virkamiesuralle, jolloin ymmärrys ruotsinkielisille erityisratkaisuille vähenee."
Ruotsinkielisten koululaisten PISA -tutkimuksen tulokset on todettu huonommiksi kuin suomenkielisten, ruotsinkielinen oppimateriaali on heikkoa, pätevien ruotsinkielisten lastentarhanopettajien määrä vaikuttaa jo vanhempien valintaan päivähoitopaikasta.
Kielilaista huolimatta ruotsin kielen taito ja asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat koventuneet. Eläköityminen vähentää ruotsin kieltä osaavien määrää ja uusien, nuorten virkamiesten ruotsintaito on huonompi kuin eläkkeelle lähtijöiden. Nuoret ruotsinkieliset suuntautuvat harvoin virkamiesuralle, jolloin ymmärrys ruotsinkielisille erityisratkaisuille vähenee."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsinsuomalaisten suomen taito heikkenee jo toisessa polvessa. Pitäisi subventoida suomen osaamista Ruotsissa.
Tukholman alueelle uusi Suomi-talo (ja Karjala-talo).