MITÄ ON AGNOSTISUUS?
Agnostikot (skeptikot) katsovat että monista uskonnollisista väittämistä ei voida saavuttaa riittäviä todisteita puolesta tai vastaan. Agnostikot eroavat ateismista siinä että he eivät kategorisesti kiellä uskonnollisluontoisia väitteitä, mutta he eivät myöskään halua sitoutua sellaisiin uskonnollisiin oppeihin joilla ei ole riittävän vahvaa todistuspohjaa. Agnostikot vaativat uskonnollisluontoisten väitteiden perustelua samalla tavalla kuin tieteellisten väitteiden perustelua vaaditaan esimerkiksi fysiikassa. Tämä on uskonnonfilosofiassa evidentialismiksi kutsuttu kanta.
Ateismi on jyrkempi kannanotto kuin agnostisuus koska ateismissa katsotaan että on jollakin tavalla kyetty todistamaan tai löytämään todisteita siitä että jumalaa (tai sielua) ei ole olemassa. Agnostikot suhtautuvat ateismiin yhtä hylkäävästi kuin teismiin, koska agnostikkojen mukaan Jumalan olemassaolemattomuuttakaan ei ole kyetty todistamaan.
Heikkouskoinen teisti voi kutsua itseään agnostikoksi. Toisaalta agnostikko voi olla uskonnoton. Uskonnoton agnostikko ei usko jumalaan, koska katsoo että siitä ei ole tietoa (riittäviä todisteita). On kuitenkin olemassa myös uskonnollisia agnostikkoja. Luterilainen filosofi Juha Sihvola sanoo teoksessaan Maailmankansalaisen etiikka, että jumalan olemassaolosta ei voida sanoa mitään puolesta tai vastaan tieteellisessä mielessä, mutta jumalaan voisi silti uskoa uskonnollisen uskon kautta. Sihvola määrittelee uskonnollisen uskon toivoksi jumalan olemassaolosta. Tällainen uskon määritelmä mahdollistaa hänen mukaansa agnostismin ja uskonnollisuuden yhdistämisen.
Agnostikot (skeptikot) katsovat että monista uskonnollisista väittämistä ei voida saavuttaa riittäviä todisteita puolesta tai vastaan. Agnostikot eroavat ateismista siinä että he eivät kategorisesti kiellä uskonnollisluontoisia väitteitä, mutta he eivät myöskään halua sitoutua sellaisiin uskonnollisiin oppeihin joilla ei ole riittävän vahvaa todistuspohjaa. Agnostikot vaativat uskonnollisluontoisten väitteiden perustelua samalla tavalla kuin tieteellisten väitteiden perustelua vaaditaan esimerkiksi fysiikassa. Tämä on uskonnonfilosofiassa evidentialismiksi kutsuttu kanta.
Ateismi on jyrkempi kannanotto kuin agnostisuus koska ateismissa katsotaan että on jollakin tavalla kyetty todistamaan tai löytämään todisteita siitä että jumalaa (tai sielua) ei ole olemassa. Agnostikot suhtautuvat ateismiin yhtä hylkäävästi kuin teismiin, koska agnostikkojen mukaan Jumalan olemassaolemattomuuttakaan ei ole kyetty todistamaan.
Heikkouskoinen teisti voi kutsua itseään agnostikoksi. Toisaalta agnostikko voi olla uskonnoton. Uskonnoton agnostikko ei usko jumalaan, koska katsoo että siitä ei ole tietoa (riittäviä todisteita). On kuitenkin olemassa myös uskonnollisia agnostikkoja. Luterilainen filosofi Juha Sihvola sanoo teoksessaan Maailmankansalaisen etiikka, että jumalan olemassaolosta ei voida sanoa mitään puolesta tai vastaan tieteellisessä mielessä, mutta jumalaan voisi silti uskoa uskonnollisen uskon kautta. Sihvola määrittelee uskonnollisen uskon toivoksi jumalan olemassaolosta. Tällainen uskon määritelmä mahdollistaa hänen mukaansa agnostismin ja uskonnollisuuden yhdistämisen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaiset_jumalat
mielummin luen ateistina hindujen hauskoista jumalista, kuin tuollaista eipäs juupas roskaa.
Kutsuin itsekin itseäni ennen agnostikoksi, mutta nykyisin mieluummin sanoisin olevani ateisti.
Koska eiköhän jokainen joko usko jumalaan tai ei usko. Ero on siinä kuinka varmana pitää sitä että on oikeassa. Luultavasti useimmat ateistitkin ovat sitä mieltä ettei voi olla täysin varma onko jumalaa, mutta kun ei ole todisteita, niin he eivät usko jumalaan. Ja toisaalta teistitkin useimmiten sanovat ettei jumalaa voi täysin varmasti koskaan todistaa.
Itse pidän jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä. En siis tiedä varmasti, mutta en usko että jumala olisi olemassa. Olen siis ateisti.