Olemmeko me karjalaiset todellakin enemmän itkijä- ja marisijaheimoa? Muutkin ovat lähteneet kotikunnailtaan maailmalle palaamatta, mutta eivät koko aikaa marise. Kysyin tätä isältä ja äidiltä. Nuo suuttuivat silmittömästi. On kuulemma saatu käsitys kauheista kärsimyksistä, niin sitä pitää jatkaa ja pitää yllä.
Uskallan olla
enempää?
7434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä nuo palestiinalaiset ovat paljon pahempia marisijoita, tekevät jopa terroriattentaatteja.
Ei taida Suomessa olla kovin montaa huippuvirkaa, jossa ei olisi karjalaisia istunut. Presidenttiä, pääministeriä, eduskunnan puhemiestä, puolustuvoimien komentajaa, suuryritysten johtajia, professoreja, vaikka mitä löytyy. Silti kuuluu kauhea ruikutus, että ollaan köyhiä ja kaikkensa menettäneitä ja vailla ihmisoikeuksia. Koomisesti kaikkein ällöttävimmät ruikuttajat eivät sodan aikana olleet edes kiilto isänsä silmissä.
Tapaan työssäni päivittäin karjalaisia veteraaneja ja vähän nuorempiakin. Kyllä karjalaiset ovat aivan samanlaisia suomalaisia, mitä me muutkin. Ei siitä asiasta tarvitse enempää kättä vääntää.
Karjalaiset ovat tehneet elämäntyönsä siinä, missä muutkin. Elättäneet itsensä ja perheensä, kasvattaneet lapsensa kelpo kansalaisiksi, ovat osallistuneet tämän maan rakentamiseen aivan tasavertaisesti.
Monessa tapauksessa karjalaisten lähtökohdat sodan jälkeen ovat olleet paljon huonompia meihin muihin verrattuna, mutta silti he ovat menestyneet elmässään ihan kiitettävästi.
Savolaisena minä nostan hattua karjalaisille siirtolaisille!
Eiköhän Markku Laukkanen tarkoittanut juuri tätä "jatkuvan karjalaisen kärsimyksen ja menettämisen spektaakkelia pitää esittää kesäjuhlissa vuodesta toiseen"
ja puheenjohtaja Jussi Turusen puhe 2004 jatkosodan loppumiseta:
"älkää antako muiden, asuntonsa ja maansa säilyttäneiden koskaan unohtaa, että me menetimme kaiken ilman korvausta!"
Tämä on hullua, sillä kautta Suomen pommitettiin ja tuhottiin asuntoja ja siviiliä kuoli. Lappi tuhottiin vielä pahemmin. Lisäksi me karjalaiset saimme kohtuullisen korvauksen. Toiset jopa moninkerroin siihen nähden mitä todellisuudessa jättivät jälkeensä. Lappalaiset ovat ainoa, jotka jäivät vaille todellista korvausta, eivätkä itke omilla palstoillaan.
Kyse ei ole korvauksista ja rahasta, vaan KOTISEUTUJENSA MENETYKSESTÄ kertaheitolla vieraalle valtiolle.
Tämä tapahtui vain pakkoluovutetun alueen asukkaille.
Kolmen vuoden aikana taidan lukea nyt ensimmäisen kerran asiaa ja tasapuolisesti tarkasteltuana. Palstan taso taitaa nousta!
Eivät karjalan itkuvirsimiehet ja märisijämummelit ole kovin ilahtuneita sun jutustasi. Siinä ei esiinny kartanot, joihin jäi pianoja, sahoja, joissa oli tuhat tukkikuormaa sahaamatta ja niitä 246-osaisia hopeakalustoja, joita ei millään saatu tuotua Suomeen.