...mitä ateisti tekee oikean hädän/onnettomuuden kohdatessa?entä kun kuolema lähenee?pyydättekö apua toiselta ateistilta ,että voitko auttaa kun pelottaa
ja sattuu?lohduttaako se sisintänne?saatteko rauhan?
oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne ,jota ei teitä suurempi voima hädän hetkellä suojaisi?vaikeaa on auttaa jos ei apua pyydetä,tiedoksi ateisteille.myrsky nousee...
ja sattuu?lohduttaako se sisintänne?saatteko rauhan?
oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne ,jota ei teitä suurempi voima hädän hetkellä suojaisi?vaikeaa on auttaa jos ei apua pyydetä,tiedoksi ateisteille.myrsky nousee...
Vastaukset 32
Vanhimmat
yksykskakkoseen soittaessani ensimmäiseksi kysy, että oletko ateisti, voitko laittaa ambulanssin tulemaan. Älä hassuttele.
ateisti työntää tekokyrvän perseeseensä, oksentaa rinnuksilleen, kuolaa, kusee ja paskoo housuihinsa, mölisee idioottimaisesti, pyörittelee silmiään, nykii onnetonta nysäkulliaan ja haaveilee nussivansa Darwinia anukseen.
Tuota ateitit tekevät tosin muulloinkin.
arvomaailman romahtamisesta. Eikö tullut mieleen,mitä taivaan taatto ja viksu poikansa tykkäävät tuonkaltaisesta kirjoitelusta? Taisi mennä taivaspaikka.
Sodassa mua ammuttiin sopivasti hermostolle tärkeeseen osaan. Mää en nyt lainkaa tunne pelkoa, mutta samalla tapahtu sellain et meikäläisellä on ärsyttävä virne naamalla.
PUUROA MÄ SYÖN
Saunatonttu, johon voin myös luottaa hädän hetkellä.
>
Juu-u, toinen ihminen on tietysti hieno asia, jos tarvitsee purkaa tunteitaan. Katsos, toinen ihminen sentään toimii jotekin ja kenties jopa auttaa - toisin kuin Jumala, joka ei ole toditettavasti auttanut ketään koskaan. Ainakin minun mielestä joltain Jumalalta apua pyytäminen on yhtä hölmöä kuin vaikka Aku Ankalta, joten sellainen mielikuvitushahmoihin nojaaminen ei kyllä helpota yhtään. Ja tosiaan, molemmat Aku ja Jumala auttavat ihan yhtä paljon ongelmissamme (näin siis todisteiden valossa).
>
Muunlaisesta ei ole mitään näyttöä. Todisteettomiin uskomuksiin uskominen on vähän kuin itsensä lämmittämistä laskemalla alleen talvipakkasella.
Jokainen kaiketi on aikalailla oman elämänsä rakentajia (vai oletko eri mieltä), joten kai tuo kaarnalaivavertaus on kohtalaisen osuva. Tosin onhan niitä muitakin kaarnalaivoja ja kapteeneja - kapteenittaria, heh, joiden kanssan yhdessä on mukavampi purjehtia. Ja edelleen muistutan: mitään "kaarnalaivan" yläpuolista ohjastajaa ei ole milloinkaan havaittu - mitään ulkopuolista vaikutusta kaarnalaivan kulkuun ei ole todistettavasti olemassa.
>
Maailmanlopunennustajia on ollut aina. Aika nihkeä vaan on ollut ennusteiden pitävyys. Miksi tässä asiassa uskoisin moisiin mielikuvitustarinoihin ? Ja tosiaan, jos se Jumalasi ei ole tähän päivään mennessä saanut aikaiseksi yhtäkään tekoa (siis tämä todisteiden valossa) niin tuskin Hän myrskyäkään saa puhallettua - sen verran voimaton esitys tähänastinen on ollut (yhtä voimaton kuin vaikka riihitonttujen panos maailman menoon).
"...mitä ateisti tekee oikean hädän/onnettomuuden kohdatessa?"
Viimeksi annoin esiapua ja soitin hätäkeskukseen :)
"entä kun kuolema lähenee?"
Kuolemaa olen nähnyt paljon työni kautta. Omaa kuolemaani en ole siitäkään huolimatta juuri lainkaan ajatellut. En toki tiedä elonpäivieni lukumäärää mutta USKON, että niitä vielä riittää.
"pyydättekö apua toiselta ateistilta ,että voitko auttaa kun pelottaa
ja sattuu?"
Tuohon riittänee... LOL
"oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne ,jota ei teitä suurempi voima hädän hetkellä suojaisi?"
No, ei se elämä nyt aivan yksinomaan tuuliajoilla mene vaikka sattumuksilla onkin suuri merkitys. Kukaan tuskin omankaan elämänsä kapteeni kykenenee olemaan, perämies korkeintaan.
hädän hetkellä kokoan napshani, ja optimoin voimani selviytyä.
Kuoleman tullessa antaudun sille rauhallisin mielin.
Noudata ateisti jeesuksen ohjeita.
mitäkö teen? hmm tietenkin tilanteesta riippuen, soitan hätänumeroon? yritän auttaa ensiavulla?
kuolema? joo sitä on tullut viimeaikoina funtsittua(vähän liikaakin), pelottaa joo, ihan perkeleesti. ja siihen tulokseen olen tullut että kuoleman "keksijä" on kyllä julmin/pahin/hirvein "olento" maailmankaikkeudessa.todennäköisemmin kuitenkin se on tän "mother naturen" "ominaisuus".
"oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne ,jota ei teitä suurempi voima hädän hetkellä suojaisi?vaikeaa on auttaa jos ei apua pyydetä,tiedoksi ateisteille.myrsky nousee... "
hmm.. mitä tarkoitat tällä "suuremmalla"?
kaarnanpala kelluu kyllä aikahyvin.
autatko minua? pyydän? ainakin auton takaiskarit pitäs vaihtaa ja sit on yksi pirullinen ongelma yhdessä algoritmissa jota ei millään saa katoamaan.
T:ex-puusilima_
hädän hetkellä kokoan napshani, ja optimoin voimani selviytyä.
Kuoleman tullessa antaudun sille rauhallisin mielin.
Noudata ateisti jeesuksen ohjeita.
mielenkiintosia vastauksia.kiitän...asioiden ajatteleminen edistää kyllä hyvin eri katsantokantoja näillä palstoilla.kiitän myös vittuilusta.
oon ite kokenu kyllä apua saaneeni tilanteessa jossa ei ollut mahdollista ringata yks yks kahteen.apu tuli ja toisen ihmisen muodossa.(ko.henkilö kertoi että hänelle tuli vain tunne että pitää mennä käymään,muuten ei ois tullu)
mä en pidä sattumia vallalla olevana asioiden tapahtumisen määrääjänä.joskus ehkä mutta nykysin on katsantokanta muuttunut.
oon ollu myös kuoleman porteilla kerran jos toisenkin.mä olen vakuuttunut, että jos en olisi
näissä tilanteessa apua anonut ei sattuma mua ois pelastanut.oon siis elossa ,uskoakseni niin.
toisinkin vois olla.
ymmärrän jos omia kokemuksia ei ole niin kaikki on helppo kieltää.mutta elämä opettaa.ja myrsky nousee.semmä voin kertoa ja kyllä sen kaikki jo tietää.te ette vain sitäkään tosiseikkaa halua nähdä.sorry vaan tyly mielipide, mutta kun tiedän että se on niin.
mitä jos joku läheinen on sairas?(joka keississä ei 112 auta)tuleeko mieleen,entä jos joku korkeampi voima vois auttaa?vai oletteko sitä mieltä ,että se olisi takin kääntämistä omalle perustukselle?apua on kuitenkin moni saanut...?
menettekö huutamaan vittu saatana perkelettä metsään silloin?
onko tämä sitä ,kun kahta herraa ei voi palvella juttua?voi olla joko ateisti tai uskoa?
oletteko kuunnellut speed-trash-death-metallia
pienestä pitäen?tsekatkaa sanotukset kun olette oppineet sen verran kieliä.teitä on ehkäpä ohjailtu tietämättänne.
onko tullu juotua alkoholia hyvin nuoresta pitäen?sillä on tapa ohjata seuraavalle lasille ja sillä on voinut olla vaikutusta pimennon tilaanne.
näitä harkittuanne ja mulle vastattuanne mä harkitsen omaa näkemystäni vielä.ps.olen huomannut edellä mainitut asiat omassa elämässä ja olen vilpittömästi iloinen että voin kertoa nää mun kokemat jutut.saatte sanoa ihan mitä tykkäätte.
ei ole sattuma että mun henki ei o vielä mennyt.
olkoon se vaikka ottaa vastaan palstallisen ateisteja itteesä vastaan.aika pientä kuitenkin täs maailmas,mutta on kiva kertoa nää jutut teille kuitenkin!!!
kai me voiaa olla kavereita kuitenkin eriävistä näkökulmista huolimatta?rauhaa ja rakkautta.
Riippuu hädästä. Luulen että on viisaampaa yrittää toimia, kuin jäädä rukoilemaan olematonta.
Kun kuolema lopulta koittaa, toivoisin olevani läheisteni vierellä. Ja eniten minua siinä lohduttaisi ajatus,
että tietäisin heidän pärjäävän kun olen poissa. Minun kaarnalaivaani keikuttaa oma tahtoni ja sattuma.
...mitä ateisti tekee oikean hädän/onnettomuuden kohdatessa?
- Riippuu ihmisestä ja tilanteesta. Riippuu siis siitäkin mistä hädästä mahtaa olla kyse. Onnettomuuden kohdatessa soitetaan 112 ja pyydetään apua. Ja koitetaan auttaa itse parahin taitojensa mukaan.
Mikäli siis tuollaista onnettomuutta mahdoit tarkoittaa.
entä kun kuolema lähenee?pyydättekö apua toiselta ateistilta ,että voitko auttaa kun pelottaa
ja sattuu?
-En osaa sanoa,kun en ole ollut kuolemaa niin lähellä.Tai sitten en ole älynnyt olevani.
Kuolemaa olen kyllä miettinyt useinkin.
Todennäköisesti kääntyisin perheeni puoleen tuossa tilanteessa. He ovat aina tukenani ja minä heidän.
lohduttaako se sisintänne?saatteko rauhan?
- Kyllä lohduttaa ja antaa rauhan. Nimenomaan ajatus siitä,että viimeiset ihmiset ennen kuolemaani olisivat minun perheenijäseniä. He,joita eniten maailmassa rakastan ja tarvitsen.
oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?
-Tottakait jotain suurempaa on.Kuten tämä maapallokin ja sen voimat.
-Ja varmasti muutakin,jota en vain aina itse ymmärrä.Tai osaa selittää.
- Elämä menee eteenpäin päivän kerrallaan. Mutta toki sitä suunnitellaankin huomista varten. :)
uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne ,jota ei teitä suurempi voima hädän hetkellä suojaisi?
- Tietyllä tapaa kyllä sitä on elämänsä kapteeni. Tekee valintoja,joskus huonoja ja joskus hyviä. Niiden mukaan sitten seuraa myös ne seuraamukset.
-Kyllä joskus käy mielessä,että minulla oli outoa tuuria.Vai oliko se sittenkin jonkin isomman aikaansaannosta?
vaikeaa on auttaa jos ei apua pyydetä,tiedoksi ateisteille.myrsky nousee...
- Huomaat kyllä jos joku pyytää apuasi ja tarjoa sitä sille joka sitä sinulta pyytää :)
Myrskyjä on elämä täynnänsä. Jos jotakin suurempaa on tulossa,se tulee eikä siltä voi välttyä :)
lohduttaako se sisintänne?saatteko rauhan?
- Kyllä lohduttaa ja antaa rauhan. Nimenomaan ajatus siitä,että viimeiset ihmiset jotka näen ennen kuolemaani olisivat minun perheenijäseniä. He,joita eniten maailmassa rakastan ja tarvitsen.
Multa se sitten ei jää koskaan kirjaimia/sanoja pois eikä ole lauserakenteissa vikaa... ;0)
liittää aiheeseen taas tämä :) Sorry..
http://www.youtube.com/watch?v=51W4tH54e7I
Noin iloisempi ilme :)
Kyllä niitä mielen hätätilanteita ainakin voi pitää melkeinpä parraiten loitolla, kun ei ota (elämää) niin äääälyttttömän vakavasti. Ilo ja keveys ovat hyveitä, joita suosittelen kaikille!
http://www.youtube.com/watch?v=ue9xOo2btgA
*Here I am feeling confined
Neon lights are making me blind
I need time out in the sunshine
The city and me just dont agree
On who I should be
Maybe I should get away
Take myself a holiday
No more calls begging my time
No more walls for me to climb
I cant wait to feel the sunshine
Leaving at down
After Im gone life go on
Someones gonna take my place
Runninn in the human race
(*) sailing on the tide in the morning
Now I love that salty air
Sailing to the wide horizon
Let the fresh winds
Guide us there
Maybe if you feel like it, too
You might like to make the run
Sailing over the ocean
To my beautiful island in the sun
Over there people are slow
Low key life is all that they know
Lying around high on the sunshine
Lazy lagoons warm afternoons
Tropical moons
Sleepy beaches everywhere
Anyone is welcome there
Make no plans play it by ear
Could be days maybe a year
Im gonna be free in the sunshine
Takin my time tryin to find
Some peace of mind
Nothins gonna hurry me
Nothins gonna worry me
Repeat (*)
Sailing on the wide horizon
Let the fresh winds
Guide us there
Maybe if you feel like it, too
You might like to make the run
Sailing over the ocean
To my beatiful island in the sun*
kanssasi. Pientä keveyttä ja huumoria elämän höysteeksi,niin johan on huomattavasti helpompaa =)
Carpenterien kappaleet ovat ihania!!
merihädässä tai ilman suojelee tasan yhtä tarkkaan kuin jeesus, enkelit ja hattivatit.
Että samassa veneessä ollaan, sinä vain et tunnu sitä (viela jos koskaan) tajuavan.
Mikki-Hiiri merihädässä oli muuten mun ensimmäinen elokuvakokemus. Olin silloin niin pieni, että isoveli talutti kädestä teatterille. Mustapekka oli aika iso ja pelottava, ja ne suiput korvat olivat aika häijyn näköiset. Mikillä oli päällä vaan ne kahdella napilla varustetut sortsit.
Kokeilin muuten sitä glögiä jouluna. Mun resepti oli 4cl rommia, 2cl kahvilikööriä, 1dl kuumaa vettä ja 1 murskattu saksanpähkinä. Bubatiksen ehdottama inkivääri oli avan välttämätön täydentäjä. Ripsasin vähän myös muskottia ja kerran sahramiakin. Kokeilin mantelilastuja, mutta saksanpähkinän maku oli jotenkin parempi, ehkä voimakkaampi tai karvaampi. Pippurit jätin, koska pähkinöitä mutustellessa ne yllättivät ikävästi. Inkiväärin otin jauheena. Sopiva annos oli märän lusikan puolidippaus jauheeseen. Kokeiln tilkan vaahterasiirappia makeutteeksi, mutta jätin sen pois, koska en pidä kovin makeista mauista. Kokeilin rommin sijasta Metaxaa, mutta rommi oli jotenkin reippaampaa. Käyttämäni rommi oli Barbados.
etten sanoisi..peräti mielenkiintoista..
Oma varhaiskokemukseni, joka jätti lähtemättömät jäljet pieneen sieluuni, oli nukketeatteriesitys kolme pientä rosvoa, Kasper, Jesper ja Jonatan. Ehkä minusta tuli jo silloin konna:)
Tuo resepti vaatii kaikenlaista trimmausta, mutta Bubiksen inkivääri on kyllä hyvä ajatus. Sen kanssa pitää vain olla aika tarkkana, on se niin stydiä tavaraa. Muskotti kuulostaa myös aika jännältä, voi toimia tosi hyvin. Sitä, että jätit sen hunajan pois, en ymmärrä ollenkaan.
Mitäpä elämä olisi ilman naisia tai hunajaa? "Milk without honey is a wasted life", sanoisi jopa Konnakin:D
Mulla oli hunaja loppu. Käytän yleensä vaahterasirappia teessäni. Siksi lirautin sitä totiini. En ole koskaan pitänyt kovin makeista syötävistä tai juotavista, siksi se 2 cl kahviliköörin makeus oli minulle aivan riittävä.
Ajattelin nauttia tätä tuotekehitysprosessissa olevaa totia pitkin talvea. Siinä ohessa voin sovitella vielä jotain mausteita. Ajattelin kokeilla pientä chilisiivua ja kaakaolikööriä. Mitenköhän kuusenkerkkäsiirappi istuisi trooppisiin aromeihin.
ovat kyllä aikastalailla lähellä tässä meidän reseptissä.
Kokeilin sitä perusjuttua isoon ja tummaan kaveriini, joka tykkää kaikesta tulisesta. Inkiväärin lisäyksen jälkeen hän oli kyllä myyty mies.
Kaakaolikööri toimii luultavasti paremmin kuin tuo kahvi...tai sitten ei, vaikea sanoa testaamatta. Pääasia on, että päänsisäinen kilpikonna on tyytyväinen.
Matkalla olo on tärkeämpää kuin päämäärän saavuttaminen. Näin jopa reseptin kehittelyssä:)
Mitä ateisti tekee kuolemna läheisyydessä tai onnettomuuden sattuessa? Samaa kuin kaikki muutkin, itkee, menee ehkä shokkiin, kieltää tapahtuneen, on vihainen, syyttää, ja vihdoin antaa anteeksi ja jatkaa elämää. Tämä ateisti hakee lohtua läheisistään ja rakkaistaan riippumatta siitä mitkä heidän uskonnolliset käsityksensä ovat.
Ja kyllä, se lohduttaa. Sain rauhan.
"oletteko turvassa vain omassa ajatuksessanne, että mitään suurempaa ei ole ja elämä on kuin kaarnalaiva jota tuuli vie?uskotteko olevanne kapteeneita kaarnalaivoissanne"
Hyvin ilamistu. Kyllä. Olen kapteeni pienessä kaarnapaatissani, saan ohjattua sitä suurimman soan aikaa minne tahdon, kun on tyyntä, ja kun myrsky nousee pitää vain yrittää, toivoa parasta ja varautua pahimpaan. Ei siinä sen kummempaa. Ja kyllä, se riittää minulle. En näe hyötyä mielikuvitusystävässä jonka voi toivoa auttavan myrskyssä kun ei ole näyttöä siitäe ttä moinen ystävä olisi ketään vielä koskaan auttanut :D optimismi on asia erikseen mutta rajansa kaikella...
***
"...mitä ateisti tekee oikean hädän/onnettomuuden kohdatessa?entä kun kuolema lähenee?"
Muista en tiedä mutta minä näin:
Sairastuin tappavaan tautiin jonkinaikaa sitten. Eniten se vituttaa aamuisin kun herää, mutta ei muuten haittaa eritysesti päivä askareita. Koitan matkustella ja hoitaa asioita vielä kun pystyy. Kieltämättä kuolema tietyllä tapaa jännittää, mutta kaikillahan se on edessä. Toivottavasti kuitenkin kivuttomasti ja vähemmän sekopäisenä. Luultavasti homma sujuu näppärästi heroiini ja morffiini päissä, joita kiltti lääkärisetä pumppaa suoneen tarvittaessa.
On huojentavaa ymmärtää ettei mitään yliluonnollista ole ja minunkin atomit ja molekyylit jatkavat elämää toisissa olennoissa.
miksi kysyt? Haluatko opetella selviytymään ilman jumalaa, vai halusitko oikeastaan kysymisen sijasta väittää jotakin? Vai ... ?
(En viitsisi millään vastata kysymyksiin, jotka eivät kysymyksiä olekaan, vaan saarna kysymysten valepuvuissa.)
Rauhan saavuttaminen missä tahansa mainitsemasi kaltaisessa tilanteessa on mitä arvokkainta. Millä tavoin sen saavuttaa, on minusta täysin sivuseikka. Kukin löytäköön itselleen sopivan, toimivan tavan.
Tässä kohtaa minulla ei ole kerta kaikkiaan mitään mielikuvitusolentojakaan vastaan. Toivon ainostaan, että kuvittelijan mieli on avoin ja vapaa löytämään juuri sen "oman" olennon, joka itselle siinä elämänvaiheessa sopii, muistaen, että kyse ON nimenomaan mielikuvituksesta.
Mielikuvitusta ei tule väheksyä. Maailmankuvamme ynnä arkielämämme perustuu käsitykseni mukaan mitä suurimmassa määrin nimenomaan mielikuville - ei niinkään sille, mitä voisi kutsua "totuudeksi" maailmasta ... Tämä koskee myös tieteellistä tutkimusta ja tieteellisiä näkemyksiä. Tässä kohden ihminen on rajallinen varsinkin kun ajattelua manipuloiva kieli rajoittaa yhä lisää sitä, miten näkee.
Käsitykseni mukaan kaikki jumalat, myös kaikki ne, joita on kristillisinä esitelty, ovat "uskojan" oman pään luomia, joskin ulkopuolinen manipulointi tai muu vaikutus on saattanut vaikuttaa niihin vahvastikin. Mitä vapaammin päänsisäisen jumalan antaa muotoutua sopimaan omiin tarpeisiin, sitä vahvempia ne ovat hädän hetkellä. Näin uskaltaisin ainakin olettaa.
...miksi kyselin?...mielenkiinnosta aiheeseen.samaa mieltä-eri mieltä-yhtä mieltä kaikki eri vaiheessa?
ei mun tarvi omaa jumala käsitystä muuttaa vaikka kaikki ois mun kans eri mieltä asiasta.ei kenenkään edes yhdenkään tarvii muuttaa omaa käsitystään ollakseen mun kans samaa mieltä, ilman että voidaan keskustella aiheesta, jota toisten mielestä ei ole ja joillekkin se on.aihe on kiinnostava ,koska sitä ei ole ja se on kaikki mitä on.
hyvin paljon en seuraa dogmeja enkä toteuta kaavoja todistaakseni tietäväni.elän myös tavallani omassa
uskossani.varmuus asiasta antaa rohkeuden kysyä miksi te ette ole varmoja asiasta, josta olette osa kuitenkin?kuinka joku tietää tietävänsä ja joku ei.onko se muistamista vai tietoa?mielikuvitusta vai opittua harhaa?etsittyä tietoa vai omaa kokemusta?monta mieli pidettä, mutta yhtä me ollaan kaikki.osana suurta kokonaisuutta ja sen silmuja ,lehtiä tai käpyjä.kuka mitäkin,missä kukakin.ja mitä vielä,sen me koemme kun elämme kukin parhaaksi katsomallamme tavalla.vahingoittamatta ketään,myös itseämme, ajatuksin, sanoin tai teoin.rauhaa ja kiitos.samalla matkalla ja yhteinen päämäärä.hyvin menee ja se ei kai haittaa ketään?löytänyt ja etsinyt.vähä vahingossa mut kuitenkin,yhtäkkiä ja yllättäen ,ei kai tyyli pisteitä jaeta.kaikki ja jokainen kyllä aikanaan!!!!!
Pidin vastauksestasi. Se sisälsi monta syvällistä ja suurta kysymystä. Minulla oli kuitenkin hieman ongelmia kielellisen muotoilusi ymmärtämisessä. Haluaisin kovasti ymmärtää tarkoituksesi oikein. Siksi esitän seuraavassa ehdotuksen (joissain kohtaa parikin ehdotusta) siitä, mitä saatoit tarkoittaa, muotoiluna niin, että saatan itse ymmärtää ... ;) Nyt toivoisin, että oikaiset mahdolliset väärinkäsitykseni ja toisaalta vahvistat, jos olen mielestäsi käsittänyt oikein. Se jälkeen tahdon kenties vielä kommentoida.
>> ...miksi kyselin?...mielenkiinnosta aiheeseen.samaa mieltä-eri mieltä-yhtä mieltä kaikki eri vaiheessa? > ei mun tarvi omaa jumala käsitystä muuttaa vaikka kaikki ois mun kans eri mieltä asiasta.ei kenenkään edes yhdenkään tarvii muuttaa omaa käsitystään ollakseen mun kans samaa mieltä, ilman että voidaan keskustella aiheesta, jota toisten mielestä ei ole ja joillekkin se on.aihe on kiinnostava ,koska sitä ei ole ja se on kaikki mitä on. > hyvin paljon en seuraa dogmeja enkä toteuta kaavoja todistaakseni tietäväni.elän myös tavallani omassa uskossani. > varmuus asiasta antaa rohkeuden kysyä miksi te ette ole varmoja asiasta, josta olette osa kuitenkin?kuinka joku tietää tietävänsä ja joku ei.onko se muistamista vai tietoa?mielikuvitusta vai opittua harhaa?etsittyä tietoa vai omaa kokemusta? > monta mieli pidettä, mutta yhtä me ollaan kaikki.osana suurta kokonaisuutta ja sen silmuja ,lehtiä tai käpyjä.kuka mitäkin,missä kukakin.ja mitä vielä,sen me koemme kun elämme kukin parhaaksi katsomallamme tavalla.vahingoittamatta ketään,myös itseämme, ajatuksin, sanoin tai teoin.rauhaa ja kiitos.samalla matkalla ja yhteinen päämäärä.hyvin menee ja se ei kai haittaa ketään?löytänyt ja etsinyt.vähä vahingossa mut kuitenkin,yhtäkkiä ja yllättäen ,ei kai tyyli pisteitä jaeta.kaikki ja jokainen kyllä aikanaan!!!!!
...no mikäli mä nyt sun tulkintas tajusin oikein ni toi oli kyl mun mielest hämmästyttävää!!Kiitos...palaan asiaan.sorry....nyt ei pysty/kerkiä, kun on nii lepo meiningit ni ei o oikee taajuudel...massive respect for all you know...
mun täytyy itekki ihmetellä tätä viel... :>
...when someone walks on the path of light,there will be a certain period called "the dark night":confuses and twists from inside.re-organises your thoughts to achive higher level of wisdom.can´t avoid it.accept it.live through it.that you know is the way of wisdom. :>
mulle itsestään selviä asioita omalla tavalla ilmaistuna.
täsmentäsin : on olemassa asioita jotka edistää terveytä ja hyvin vointia ja on asioita jotka ei.
sen verran pitäisi kuitenkin ehkä olla kiinnostunut.on olemassa asioita ja ohjeita ja neuvoja jotka johtaa kohti päämäärää ja asioita
jotka voi viedä harhaan.polku on joko kapea ja mutkikas tai vähäkuoppainen tai kivinen,mutta myös havunneulasinen ja mukava.
...englanninkielinen läppä tuli 2004.
...se on niin...
...usko auttaa...
...rakkaus on voimakkaampi kuin pelko...
olkoon rakkaus sinut ympäröivä suojaavalla lämmöllä ja valolla jotta olisit turvassa ja voisit elää elämäsi iloisena ja onnellisena,terveenä ja rakastavana.