Syntiä ovat: valhe, petos, vääryys, kiroilu, vihat, kaikki rikokset itsekkyys, varkaus, aviorikos, juonet, katkeruus, välinpitämättömyys, kaikkinaiset himot, tuhoamiset, turmelemiset, petokset, juorut, väkivaltaisuudet, juopottelut jne. RAAMATUN MUKAA SIIS KAIKKI VÄÄRYYS ON SYNTIÄ. Myös kristilliseen, uskovien yhteyteen kuulumattomuus on vihollisen puolella olemista.
Ihmiset ovat tulleet paholaisen pettämiksi ja eivät näin enää sokeudessaan tunnista, mitä synti on ja näin he tekevät sitä päivittäin ehkä tiedostamatta em. asioita synneiksi. Vaikka kaikki tiedotusvälineemme uutisoi päivittäin hirmuisista vitsauksista, niin siltikin ihmiset synneillään vetävät niitä kirouksina ja Jumalan tuomioina yllemme. Näitä ovat sodat, myrskyt, tulvat, tulipalot, onnettomuudet, sairaudet, köyhyydet, ym. alkoholi, huumeet, pillerit, lääkeaineet, sekä avioerot joista erikoisesti lapset joutuvat kärsimään.
Eeva oli ensimmäinen ihminen, joka lankesi syntiin ja siitä lähtien ihmiset ovat langenneet tähän pahuuteen, eli syntiin. Ainoastaan yksi on, joka ei ole langennut, se oli, Jeesus Nasaretilainen. Ja näin ainoastaan Hän, voi pelastaa ja vapauttaa tuosta synnin kierteestä, pahan hengen orjuudesta.
Suurin eksytys on kuitenkin se, että uskottelet asioittesi olevan kunnossa Jumalan kanssa. Tai että olet elävässä uskossa, vaikka "uskosi" onkin vain kuviteltua, maalattua uskoa, joka ei kestä uskovaiseksi tunnustautumista ja uskovaisten joukkoon yhtymistä. Pelkästään omalla tavalla uskominenkaan ei kestä tulevien vainojen ja ahdistusten aikojen alkaessa, vaan rapisee pois kuin maali seinästä. Tai joka viimeistään kuoleman hetkellä osoittautuu tyhjäksi uskotteluksi josta ei ollutkaan mitään hyötyä tai apua, ja siinä vaiheessa ei enää välttämättä tule APUA! Ja kyllä paholaisella on silloin HAUSKAA.
Ym. ym. http://samima1.tripod.com
Ihmiset ovat tulleet paholaisen pettämiksi ja eivät näin enää sokeudessaan tunnista, mitä synti on ja näin he tekevät sitä päivittäin ehkä tiedostamatta em. asioita synneiksi. Vaikka kaikki tiedotusvälineemme uutisoi päivittäin hirmuisista vitsauksista, niin siltikin ihmiset synneillään vetävät niitä kirouksina ja Jumalan tuomioina yllemme. Näitä ovat sodat, myrskyt, tulvat, tulipalot, onnettomuudet, sairaudet, köyhyydet, ym. alkoholi, huumeet, pillerit, lääkeaineet, sekä avioerot joista erikoisesti lapset joutuvat kärsimään.
Eeva oli ensimmäinen ihminen, joka lankesi syntiin ja siitä lähtien ihmiset ovat langenneet tähän pahuuteen, eli syntiin. Ainoastaan yksi on, joka ei ole langennut, se oli, Jeesus Nasaretilainen. Ja näin ainoastaan Hän, voi pelastaa ja vapauttaa tuosta synnin kierteestä, pahan hengen orjuudesta.
Suurin eksytys on kuitenkin se, että uskottelet asioittesi olevan kunnossa Jumalan kanssa. Tai että olet elävässä uskossa, vaikka "uskosi" onkin vain kuviteltua, maalattua uskoa, joka ei kestä uskovaiseksi tunnustautumista ja uskovaisten joukkoon yhtymistä. Pelkästään omalla tavalla uskominenkaan ei kestä tulevien vainojen ja ahdistusten aikojen alkaessa, vaan rapisee pois kuin maali seinästä. Tai joka viimeistään kuoleman hetkellä osoittautuu tyhjäksi uskotteluksi josta ei ollutkaan mitään hyötyä tai apua, ja siinä vaiheessa ei enää välttämättä tule APUA! Ja kyllä paholaisella on silloin HAUSKAA.
Ym. ym. http://samima1.tripod.com
Vastaukset 4
Vanhimmat
Selitäppäs We....ei kun Even...ei kun Samppa että mitä syntiä se Eeva teki?
Oliko omenamatosissa, elikkä omenavarkaissa?
Sekö oli se Eeva-rukan "suuri" synti?
Voe huokaus. Omenavarkaissakäyntipä hyvinkin.
Eeva söi hyvän ja pahan tiedon puusta. Hyvän ja pahan tieto, onko se jotenkin vaikea asia? Tieto siitä, mikä on hyvää ja mikää pahaa. Ennen sitä Aatami ja Eeva eivät tienneet mikä on hyvää ja mikä pahaa, eivätkä olleet vastuussa teoistaan ja olemisestaan.
Mielenkiintoiseksi tarinan tekee se, että miten voi olla kiellettyä, jos ei ole hyvän ja pahan tietoa. Ja miten voi olla paratiisin paha käärme, jos kaikki luotu on hyvää?
Syntiinlankeaminen on myyttinen kertomus siitä, kuinka meistä ihmisistä tuli tällaisia. Tällaisia jotka vaivaavat itseään sillä, mikä on oikein ja mikä väärin. Se kertoo, miten olemme tulleet tietoiseksi asemastamme hyvän ja pahan taistelukenttänä. Arvailen että hyvä ja paha oli olemassa jo ennen lankeamusta, emme vain tienneet siitä.
Vaikka sanoin että lankeaminen oli myytti, en sano että se olis kevyesti otettava juttu, paskapuhetta. Se on oikein oivaltava ja hieno tarina siitä, miksi meidän elämä on joskus kurjaa. Me tunnistamme pahuuden itsessämme ja ympärillämme. Ja pelkäämme sitä, vaikka emme läheskään aina tiedä, mitkä asiat lopulta ovat pahoja ja mitkä hyviä - tai edes sitä mitä hyvä ja paha yleensäottaen ovat.
Tottelemattomuus, eli rikos elämän antajaa kohtaan, jonka kautta pahuus ja paha tuli maailmaan ja sitä kautta kärsimys, sairaus ja kuolema.
Aamen! Mitäpä sanoa siihen kun hurskaalla mielellä kerrotaan miten asia on.
Niin se taitaa olla, että ne teot, joita Jumala saa meidät tekemään, ovat oikein. Loput ovat syntiä. Ja me ihmiset taas olemme syntisiä, emme siis tee omasta aloitteestamme muuta kuin vääriä tekoja. Ikävä kyllä tämä väite tavallaan poistaa meiltä oman vastuumme, mutta tuohon minä tuudittaudun todettuani loogisen järkeilyn riittämättömyyden ja jatkuvan vatvomisen tympeyden.
Joskus vain näyttää siltä, että yllättävän epäsovinnaisilla teoilla on ollut aito ja oikea siunaus. En siis keksi syntilistoille muuta tekemistä kuin repimisen. Mooseksen laissa ja kymmenessä käskyssä on lueteltu toki asioita, joita on hyvä noudattaa, että elo sujuisi kaikin puolin mahdollisimman lutvikkaasti. Jos noudatemme käskyjä jostain muusta syystä kuin Jumalan tahdon toteuttamiseksi, syntiä sekin on.
Otetaas konkreettinen esimerkki. On tietenkin oikein ja hyvä vastustaa nettipedofiliaa. Nettipedofilia aiheuttaa törkeää lasten ja nuorten hyväksikäyttöä ja aiheuttaa myös haitallista ja tarpeetonta riippuvuutta hyväksikäyttäjissä. Aina on kuitenkin paikallaan kysyä, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat. Jos nettipedofilian vastustajalla ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa, eikä hänellä ole oikeastaan muuta halua kuin meuhkata oikeassaolemisen riemusta, niin onko hän nyt kauhean hyvä ihminen? Entä jos koko asiaa käytetään vain keppihevosena muiden ihmisten vahtimiseksi tai oman aggression purkamiseksi? Lopputulos on, että väärillä perusteilla tärvellään niiden työtä ja toimintaa, joitten tarkoitus on vilpittömästi parantaa asiaa.