Suomessa käytettiin sähköä vuonna 2006 90,0 sähkönjoka on 6,0 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuus
24,4 %, vesivoimalla 12,6 %, lämmön ja TWh, yhteistuotannolla 30,6 % sekä lauhdutusvoimalla 19,5 %,
jatuonnilla 12,7 % ja tuulivoiman tuotannolla 0,2 % koti- ja Energiateollisuusprosenttia sekä palvelut ja julkinen
rakentaminen käyttivät sähköstä 54 prosenttia, .Lähde: maataloudet 24 Sähkövuosi 2006.
kulutus 18 prosenttia. Siirto- oli jakeluhäviöihinansiosta normaalia alhaisempi ja energiaa tuotetiin kertomusvuoden
Pohjoismainen vesitilanne ja kuivan kesän meni sähköstä 4 prosenttia. Sähköenergiaa tuotettiin ydinvoimalla
24,4 %, 11,5 TWh, joka oli 82 % edellisvuoden vastaavasta. Osuuskunnan tarpeesta vesivoimalla tuotettiin 10,2 %.
aikana vesivoimalla 12,6 %, lämmön ja sähkön yhteistuotannolla 30,6 % sekä lauhdutusvoimalla 19,5 %,
tuonnilla 12,7 % ja tuulivoiman osuuskunnalle sähköä 20,4 GWh, joka oli Sähkövuosivähemmän kuin edellisenä
Vesivoimalaitokset tuottivat tuotannolla 0,2 % -Lähde: Energiateollisuus Sähkövuosi 2006
---------------------
"tuulivoiman tuotannolla 0,2 % "
Ja kun pakkasilla ei tuule .
Ei herra huonetta rakenneta.
Ilmeisemmin alkaa tähyily vesivoiman kasvattamiseen. Jos 500-600 MW sieltä lisättävissä.
Venäjä jäänee parissa vuodessa pois tuojista.
Alkaa olla kohta kiire altaiden tekoon.
Käy pian kuin ydinvoimalalle, joka on yli 10 vuotta myöhässä aloitus. Nyt olisi jo se toinenkin uusi ydinvoila valmiina.
Vihreät sai hangoiteltua tuonkin. Kuten nyt vesialtaillakin sama meiniki. Kun tulevat kuitenkin.
24,4 %, vesivoimalla 12,6 %, lämmön ja TWh, yhteistuotannolla 30,6 % sekä lauhdutusvoimalla 19,5 %,
jatuonnilla 12,7 % ja tuulivoiman tuotannolla 0,2 % koti- ja Energiateollisuusprosenttia sekä palvelut ja julkinen
rakentaminen käyttivät sähköstä 54 prosenttia, .Lähde: maataloudet 24 Sähkövuosi 2006.
kulutus 18 prosenttia. Siirto- oli jakeluhäviöihinansiosta normaalia alhaisempi ja energiaa tuotetiin kertomusvuoden
Pohjoismainen vesitilanne ja kuivan kesän meni sähköstä 4 prosenttia. Sähköenergiaa tuotettiin ydinvoimalla
24,4 %, 11,5 TWh, joka oli 82 % edellisvuoden vastaavasta. Osuuskunnan tarpeesta vesivoimalla tuotettiin 10,2 %.
aikana vesivoimalla 12,6 %, lämmön ja sähkön yhteistuotannolla 30,6 % sekä lauhdutusvoimalla 19,5 %,
tuonnilla 12,7 % ja tuulivoiman osuuskunnalle sähköä 20,4 GWh, joka oli Sähkövuosivähemmän kuin edellisenä
Vesivoimalaitokset tuottivat tuotannolla 0,2 % -Lähde: Energiateollisuus Sähkövuosi 2006
---------------------
"tuulivoiman tuotannolla 0,2 % "
Ja kun pakkasilla ei tuule .
Ei herra huonetta rakenneta.
Ilmeisemmin alkaa tähyily vesivoiman kasvattamiseen. Jos 500-600 MW sieltä lisättävissä.
Venäjä jäänee parissa vuodessa pois tuojista.
Alkaa olla kohta kiire altaiden tekoon.
Käy pian kuin ydinvoimalalle, joka on yli 10 vuotta myöhässä aloitus. Nyt olisi jo se toinenkin uusi ydinvoila valmiina.
Vihreät sai hangoiteltua tuonkin. Kuten nyt vesialtaillakin sama meiniki. Kun tulevat kuitenkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän sitä mitään tekoaltaita tarvi tehdä. Saman määrän ja vähän enemmänkin energiaa saa talteen kun laittaa olemassa oleviin voimaloihin riittävästi lisää suuren virtaaman koneistoja.
Jos Uunon horisemasta säätövoimasta tulisi joskus vuosikymmenten päästä pulaa Suomessa ja pohjoismaissa, niin sitä saa rajattomasti lisää pumppuvoimaloilla. Eli ei muuta kuin vesipumput pumppaamaan vettä toiseen suuntaan vaikka Norjan vuoristoaltaisiin joissa on toiseen suuntaan vedelle jo valmiina turbiinit.
Jos Suomeen rakennetaan kuudes ydinvoimala jonka teho on luokkaa 2000 megawattia, niin tämän ansiosta kaikki olemassa olevat Suomen vesivoimalat voidaan räjäyttää tarpeettomia taivaan tuuliin. Onhan se hienoa kun Kemijokeenkin palaa lohi vuosikymmenten jälkeen. Aiemminhan Kemijoesta saatiin lohta kymmenkertaisesti se määrä mikä Tenojoesta nykyään saadaan. Eli Kemijoen alueen matkailulla on edessään loistava tulevaisuus ja työtä ja hyvinvointia alueelle syntyy lohen paluun myötä runsaasti.
> "tuulivoiman tuotannolla 0,2 % "
> Ja kun pakkasilla ei tuule .
> Ei herra huonetta rakenneta.
Tuulivoiman osuus on todellakin vain pari promillea Suomen sähköntuotannosta. Se on yhtä mitätön määrä kuin mitä Vuotoksen patoaltaasta saisi lisää energiaa. Tuulivoimassa on kuitenkin potentiaalia ja sen osuus voidaan nostaa helposti Suomessa kymmeneen prosenttiin.
Mikä harhakäsitys se Uunolla on, että pakkasilla ei tuule? Pakkasillahan tuulee siinä missä helteelläkin. Sää on myös hyvin alueellinen ilmiö eli on täysin mahdoton kuvitella mitenkään tilannetta jolloin kaikki Pohjoismaisen sähköpörssin tuulivoimalat pysähtyisivät. Uunon voi olla vaikea käsittää sitä, että vaikka tuhotun Kitisen rannalla olisikin tyyntä ja tuulivoimala ei pyörisi, niin samaan aikaan Tanskassa, Tukholman edustalla ja vaikka Norjan Finmarkin läänissä ja Lofooteilla tuulivoimalat voivat jauhaa huipputeholla energiaa.
Joko ne siellä vanhoillislestadiolaisten seuroissa kertoivat Uunolle, ettei Suomen sähkönkulutuksesta 2 promillen suuruisilla voimaloilla, kuten Vuotoksella, ei herran huoneita rakenneta? Ei varsinkaan kun sellaisia ei voi koskaan millään kansallisilla päätöksillä rakentaa niin pitkään aikaan kun Suomi on EU:n jäsen.
Valmista vesivoimaa ei voida paljoa lisätä, kun kalaportaat vaativat osansa ja vesivirtaamasopimukset ovat aika tiukkoja.
Vihreitten ymp.ministeri Paavo Nikula yritti haudata lopullisesti Lapin ja Vuotoksen.
Kovalla pakkasella EI tuule, on fakta, mutta eihän sitä kerrostalokolmiossa tiedetä, kun joskus menee päiväkaupalla ettei käydä ulkona.
Kun punaviini ja file loppuu, sitten mennään lähikauppaan, tai soitetaan faijalle, että tuos äijä lisää safkaa.
Tuulivoimala pitää valtavaa melua, jopa merimetsot pysyvät loitolla.
Baarissa kuulin poromiehkoselta: että sopulit olivat hurjana temmeltänhet kinoksessa. Mutta nyt tajusin että eivät ne karvaturrit mithään sopulheita olheet vaan tyttösten tupsut ne siellä hangessa niin somasthi leikkiä löivät.
-ootko noin havainnut siellä kitisellä...
No.. leikki sikseen.
Ei 0,2 % ole 2 promillea.
Sotket "somasthi" eri määrät.
2 % sadasta = 2
0,2 sadasta = 0,2, eli 2...tuhannesta.
Jos meillä on tuhat (1000), siitä tuulivoima 2
Vesivoiman osuus 10-20 %
-tuhatta kohden 100-200
Suhdeluku 200 / 2 Vesivoiman eduksi.
---------------
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi.
Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on lähes 3000 MW.
Perinteisesti vesivoimalla on ollut Suomen sähköntuotannossa suuri merkitys. Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 %, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin 3000 MW vuoden 2004 lopussa. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa vuosittain 10-20 % välillä riippuen vesitilanteesta. Vuonna 2004 keskimääräistä sateisempi vuosi täytti kuivien vuosien tyhjentämiä vesivarastoja ja vesivoiman tuotanto kasvoi peräti 56 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 osuus sähköntuotannosta oli 17 %.
Vesivoimalla on muun muassa se etu, että vettä voidaan varastoida suuriin varastoaltaisiin ja sitä voidaan käyttää sähkönkulutuksen ollessa huipussaan. Vesivoimatuotanto on kuitenkin riippuvainen sääolosuhteista. Vähäsateisina vuosina ja vuosina, jolloin lumen sulamisvettä kertyy vähän, varastoitavasta vedestä saattaa olla pulaa.
Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan tukevat vesivoiman käyttöä. Vesivoiman lisärakentamisselvitys
Talvella sähkönkulutus on suurimmillaan, mutta vettä virtaa luonnontilaisissa vesistöissä vähän. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta erinomaista säätövoimaa. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla.
Vesivoiman rooli säätövoimana korostuu kuivina vuosina. Sähkön kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin. Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät.
Suomessa tuulivoiman osuus tuotetusta sähköstä on 0,2 prosenttia. ”Suomen verkossa tuulivoiman osuus voi ainakin kymmenkertaistua ja nykyinen sähköjärjestelmä pystyy vastaanottamaan tuotannosta aiheutuvan vaihtelun"
Vesilain uudistus Vesilain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle sillä edellytyksellä, että hallituspuolueet ovat enimmäkseen yksimielisiä.
Mitähän tarkoittaa "enimmäkseen"
odota, muutama vanha äijä kärisee vielä henkitoreissaan ja muistelee suuria siirtotyömaita haikeasti, siinä se.
Ne kun kaatuvat hautaan niin iänikuinen narina loppuu tuostakin kalutusta aiheesta.
Muuten, viime uutisten mukaan matkailun tulonmuodostus on ylittämässä metsätalouden pohjoisessa ja saadaan sillekin tappelulle lopulta virallinen niitti - se elinkeino jää henkiin jossa raha pyörii ja heikommat saavat väistyä.
Ihmiset ajaa ja lentää hirveitäkin matkoja lappiin paskomaan. Osa jätevesistä menee puhdistamattomina luontoon.
Tuoko se vihreä malli.
Eikai !
Hirveät määrät öljyä kuluu, jo yksin satoihin lentokoneisiin, matkailun nimissä.
Kyllä kaukana vihreästä mallista. Osa parinpäivän matkalla. 1500-2000 km autolla ajoa päälle.
kyllä on ajatuksiasi vihreyden kannalta.
> No.. leikki sikseen.
>
> Ei 0,2 % ole 2 promillea.
> Sotket "somasthi" eri määrät.
Se Vuotoksen tekoaltaan ja voimalan tuottama energiamäärä olisi tosiaan ollut tuon kahden promillen suuruusluokkaa Suomen sähkönkulutuksesta. Eli sitä samaa suuruusluokkaa jonka Uuno kuvasi sanomalla, että "sillä ei Herran huoneita rakennella."
Sama määrä energiaa saadaan talteen ihan vain tulvaturbiinit asentamalla olemassa oleviin vesivoimaloihin.
Vesivoiman merkitys Suomen energian huollolle on marginaalinen. Sähköstä vesivoimalla tuotetaan 16 prosenttia kaikkiaan Suomen sähköntuotannosta ja kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta vain 4 prosenttia.
Suomen merkittävin uusiutuva energia ei ole vesivoima vaan puu. Puulla (=bioenergiaa) tuotetaan monta kertaa enemmän Suomessa energiaa kuin vesivoimalla.
> Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan
> tukevat vesivoiman käyttöä. Vesivoiman
> lisärakentamisselvitys
Kasvihuoneilmiön torjunta ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen on myrkkyä tekoallas kiihkoilijoille. Esimerkiksi Vuotoksen alle jäävien soiden mätäneminen aiheittaa niin massiiviset metaanipäästöt, että sama määrä energiaa olisi kasvihuoneilmiön kannalta parempi tuottaa vaikka hiililauhdevoimalalla. Kasvihuoneilmiön torjubta ja kasvihuonekaasujen päästövähennykset ovat yksi syy miksei Vuotoksen tekoallasta voida koskaan rakentaa.
Eiköhän sitä Lappiin löydy jotain kannattavaakin puuhaa ihmisille. Vuotoksen tekoaltaan rakentaminen toisi hetkeksi muutamalle Ukrainalaisella maansiirtokoneen kuskille töitä ja jollekkin metsurille käpyjen käräystä rakennusajaksi, mutta altaan valmisttua se vain veisi työpaikkoja.
Lieneekö Uuno huomannut sen, että ne Lapin kunnat ja alueet missä on satsattu luonnonsuojeluun ja matkailuun ovat menestyneet erinomaisesti. Esimerkkeinä olkoot vaikka Saariselkä, Kittilä Leveineen ja Kuusamon Ruka Oulun läänin puolelta. Sitten taas ne kunnat joissa on tehtailtu ympäristörikoksia, haikailtu raskaan teollisuuden perään ja tuhottu muun muassa vapaat vesistöt ovat konkurssin partaalla. Esimerkkeinä käykööt vaikka Kemi, Sodankylä ja Kemijärvi.
Viimeisin tolkku tutkija sanoi, ettei kukaan osaa sanoa muutaman vuoden jälkeen Vuotos suon päästöjä, ja tulevan altaan päästöjä, mikä olisi ero.
Tämä tutkija oli Hassin tutkijan jälkeen julkisuudessa.
Eli, päästöissä ei eroa havaittavissa.
"Perämeri saastuisi" oli aika vitsi.