Kuntainliitosten myötä perinteisesti suomenkielisistä alueista tulee sitten kaksikielisiä. Tämän on näyttävä jossain, ja kuten sisäministeriön korkea-arvoinen virkamies Cay Sevon totesi, nyt on pakko vaihtaa niissä kunnissa kyltit kaksikielisiksi.
Takametsäntie saa ruotsinkielisen nimen Takametsävägen ja kaikki ovat iloisia ja nauravat ääneen.
Kunnilla onkin liiaksi rahaa, tuumii sisäministeriö, ja lainsäädännöllä huolehditaan siitä, että sille löytyy tarkoituksetonta käyttöä. Koulut, terveydenhoitopalvelut, vanhusten huolto saavat odottaa, kun tämä tärkein asia, katukilpien vaihto saadaan ensin maksetuksi.
Takametsäntie saa ruotsinkielisen nimen Takametsävägen ja kaikki ovat iloisia ja nauravat ääneen.
Kunnilla onkin liiaksi rahaa, tuumii sisäministeriö, ja lainsäädännöllä huolehditaan siitä, että sille löytyy tarkoituksetonta käyttöä. Koulut, terveydenhoitopalvelut, vanhusten huolto saavat odottaa, kun tämä tärkein asia, katukilpien vaihto saadaan ensin maksetuksi.
Vastaukset 25
Vanhimmat
... tilanne olisi toisinpäin?
Asuin vuosia Espoon Haukilahdessa. Suomenkieliset sukulaiseni asuivat kuitenkin 1960-luvulla Gäddvikissä, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Vasta kun muuttoliike voimistui ja suomenkieliselle nimelle alkoi olla todellista tarvetta, käytössä ollut nimi vaihtui suomenkieliseksi. En muista milloin aloin käyttää suomenkielistä nimeä.
Hyvä ystäväni asuu Kirkkonummella sellaisen tien varrella, jolla on vain ruotsinkielinen nimi. Mitään keinotekoista suomenkielistä nimeä ei siellä kaivata, päinvastoin suomenkielisetkin asukkaat vastustavat nimen muutosta, koska siihen ei ole todellista tarvetta.
Jos kehitys vie siihen, että Takametsäntielle on annettava käyttökelpoinen ruotsinkielinen nimi, niin tietenkin sellainen on otettava käyttöön. Nimenomaan käytännön tarve ratkaisee eivät korkeat periaatteet ja byrokraatit.
Tyhmä on tyhmää on myös toisin päin. Luulisi kunnissa olevan parempaakin tekemistä kuin keksiä toiskielisiä nimiä. Ruotsinkieliset kunnat (ne muutamat harvat, joita Suomessa on) hoitavat nimenmuutokset juuri näin:
ruotsinkielisen nimen perään kirjoitetaan TIE ja siinä on se suomenkielinen nimi. Naurettavaa koko kaksikielisyys.
kadunnimiä (tai mitään nimiä). Nimisanat pitäisi olla koskemattomia, sillä eri nimitykset tässä tapauksessa ei aiheuta mitään muuta kuin sekaannusta.
Suomen päättäjät on pehmeäpäisiä hölmöjä!
Harmittaa että kaikki rannikon vanhat alkuperäiset paikkakunnan nimet on käännetty, täysin turhaa mielstäni. Nykyään on kaikenlaista keinotekoista Itäsalmea, Suvisaaristoa, Kilpilahtea j.n.e. Yök!
Östersundom, Sommarö ja Skjöldvik on ihan hyvä nimiä ja luulisi suomenkielistenkin ymmärtävän.
Ainakin ennen osasivat.
järjellisempi raja, esim. 20% silloin hommassa olisi edes vähän järkeä. Ihan sama miten päin.
palauttaa alkuperäiset suomenkieliset nimet. Valitettavasti ruotsinkieliset ovat hukanneet ne. Mutta paremman puutteessa voi antaa uudet suomenkieliset nimet ja kunnioittaa siten paikkojen alkuperäisempien nimien kieltä ainakin.
Ostat menolipun ruotsinlaivalle, ja kohta oletkin jo unelmien maassa, jossa kaikki on ruotsin kielellä - ihan kaikki. Linnutkin laulavat ruotsiksi!
Adjö!
Ainakin Sipoon syrjäkulmilla asiat olivat viime kesänä vielä hoitamatta; jos ei muuten, niin ruotsinkielinen nimi oli ennen suomenkielistä. Jos ruotsinkieliset eivät itse kiirehdi noudattamaan lakia, niin ei suomenkielistenkään kannata hosua.
tilanne olla toisinpäin. Johan sinä ank dam vitsin murjaisit. "tilanne olisi toisinpäin?"
Jumalakin on ruotsalainen ainakin Ahvenanmaalaisille.
Ruotsinkielisille nimille ei ole missään mitään perustetta. Ei edes ruotsinkielisillä alueilla. Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamille nimille.
Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan nimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin espanjaa puhuivat vain valloittajien hännystelijät.
Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.
wikipedia Filippiinit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filippiinit
Toisaalta pitää olla tyytyväinen, että ruotsinkieliset kunnat huolivat suomenkielistä väkeä. Sodan jälkeenhän ei voitu karjalaisia evakkoja sijoittaa ruotsinkielisiin kuntiin (Maanhankintalaki).
Ruotsinkielisten suhtautuminen on siis muuttunut suvaitsevaisemmaksi.
Mikä sen muka esti? Joka tapauksessa heitä sijoitettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin, jopa siinä määrin että kuntia muuttui vähitellen kaksikielisiksi. Vaikkapa Espoo.
Suomenruotslaisille alueille ei siirtoväkeä tarvinnut ottaa, vaan tilanomistajat selvisivät rahakorvauksin.Laki nimittäin takasi, että kielisuhteita ei saanut muuttaa. Tästä kannattaa lukea mm. Ernst von Bornin muistelmat, jossa hän kertoo kuinka hän asian johdosta sisäministerinä ja Rkp:n puheenjohtajana joutui sietämään pilkkaa ja ivaa. Von Born omisti Pernajassa mahtavan kartanon, ja luovutti maitaan Porkkalasta oleville ruotsinkielisille siirtolaisille, ei karjalaisille. Sipooseen tuli jonkin verran karjalaispeheitä, ei paljon.
Espoon muuttuminen suomenkieliseksi johtui asuntorakennustoiminnasta, ei siirtoväen asuttamisesta. Asuntosäätiö aloitti Tapiolan rakentamisen 1950-luvun alkupuolella ja siitä se lähti.
Tutustu maanhankintalakiin (1945) ja sen 92§ "kielipykälään":
92 §
Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien luonnetta kielisessä suhteessa muuteta, kuitenkin niin, ettei maanluovutusvelvollisuuden aiheuttama
taloudellinen rasitus tule ruotsinkielisille maanomistajille lievemmäksi kuin muille. Ruotsinkielisille maan saajille annettakoon tiloja ensi sijassa ruotsinkielisen väestön asumilla yksikielisillä alueilla ja sen jälkeen kaksikielisillä alueilla. Suomenkielisen siirtoväen sijoittaminen kaksikielisiin kuntiin on pyrittävä siten suorittamaan, että haitat ruotsinkieliselle väestölle tulevat niin vähäisiksi kuin mahdollista…
"...haitat ruotsinkieliselle väestölle tulevat niin vähäisiksi kuin mahdollista"
Tuolta lisää tietoa Maanhankintalaista ja sen 92§ -pykälästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=maanhankintalaki
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=eduskunnan napinpainajat
Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO osa I 1982
Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy
Lahti-Saloranta (heh heh taitaa olla nimimerkki)
ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja
Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92§) ?
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm#osa9
"Hallitus siis hyväksyi Nissisen komitean kannan, ja maatalousministeri Eemil Luukka
esitteli maanhankintalakiesityksen 2.2.1945 eduskunnan lähetekeskustelussa.
Suuren valiokunnan käsittelyssä 12.3.1945 esitettiin muutoksia kielikysymykseen.
Pääministeri Paasikivi puhui pitkään suuren valiokunnan ensimmäisessä istunnossa. Hän korosti, että pienen vähemmistön oikeusasemaa: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielenkiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."
Ruotsalaispykälä muotoutui lopulta suuressa valiokunnassa seuraavanlaiseksi: "Siirtoväen
sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai
ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194504
8.4. Ruotsalaiset ja SKDL suunnittelevat yhteistoimintaa.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194509
13.9. Ahvenanmaalla puuhataan jälleen liittymistä Ruotsiin. Maakuntapäivät pyrkivät yhteyteen YK:n kanssa. Ruotsi torjuu hankkeen. Suomen hallitus ei käsittele asiaa.
28.9. Ahvenanmaa vaatii täydellistä taloudellista itsehallintoa.
29.9. Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole aloiteoikeutta asioissa, joista se on tehnyt esityksiä Suomen hallitukselle.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194510
16.10. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntöön muutoksia maakunnan väestön turvallisuuden tehostamiseksi.
Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
Kokonaissumma oli siis tuo 92 miljoonaa ja se muodostui aluksi maksetusta 17 miljoonasta ja myöhemmin maksetusta 75 miljoonasta sen aikaisesta markasta, vuodelta 1945...
"....ettei maanluovutusvelvollisuuden aiheuttama
taloudellinen rasitus tule ruotsinkielisille maanomistajille lievemmäksi kuin muille."
olisi myös ihmisten nimet saatava kaksikieliseen asuun. Jos kerran katujen nimet vain suomeksi eivät ole ymmärrettävissä, ei varmaan ihmistenkään. Siispä Kalle Oksasta tulee nyt Kalle Oksa - Carl Kvist . Tämä pitää laittaa sitten hyvin näkyviin postiluukkuihin ja -laatikoihin.
Liitymisen jälkeen suomenkielisille alueille laitettavat r.kieliset opasteet, joita vähäinen r.kielinen vaatii on vain lainvoimaista pullistelua. Halu näyttää oman mahtinsa ja samalla alistamisen tunnusmerkit täyttävät toimenpiteet.
Vallanhalu ja jopa lain yläpuolella oleminen on aina ollut kiihkomielisten r.kielisten tavoite. TS: Sortovalta jatkuu nykymuodossaan.
R.kielisillä ei ole mitään ongelmaa liikkua s.kielisten opasteiden mukaan ja jos on, eivät silloin olisi kelvollisia menemään lukitun oven ulkopuolelle.
Vai jospa se onkin siitä kiinni, kun itseään täynnä eivät halua omaksua muuta, kuin ruotsalaista ihanuutta.
Tämän päivän Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksessa todetaan, että nimien ruotsintamisessa on käytettävä harkintaa ja tervettä järkeä. Oikein.
Ei ikinä!
Uskon että teidän kaksikielisyys paska loppuu vuonna 2018. Sano sitä vaikka Karman laeiksi.
Savossa ei näy ruotsinkielisiä kylttejä. Repikää ne alas jos niitä aletaan ripustella Suomalaisten seudulle!
Tämä viesti on kiihotusta kylttejä vastaan !
paikallinen sanomalehti julkaisi teknisen viraston lausunnon, että 150.000 euroa on jo käytetty eivätkä kaikki kilvet oltu vielä lisätty!
Repikää siitä! Valtakunnallista kokonaispottia.
Lahti-Lahtis, Eira-Eira, Arabia-Arabia.