Tällä areenalla keskustellaan paljon maataloustuista. Saahan niistä keskustella. Mutta yhtä asiaa ihmettelen. Miksi yksi Punamultahallitusten osapuoli arvostelee näitä tukia kaikkein voimakkaimmin. Nimittäin SDP on ollut hallituksissa jatkuvasti päättämässä myös maatalouden tukiasioista.
Kun Uusi-Ukki kukki Juonenkylässä pyörtänöä kuokalla suoraksi alkoi pint-ala lisien maksu. Niillä tuettiin pieniä tiloja. Sellaiset 6-7 ha tilat saivat tätä tukia eniten. Yli 15 ha viljelijät eivät saaneet pint-ala lisää. Mielipidepankki yrittää täällä jatkuvasti valehdella kuinka 1960 luvulla valittiin jokin suurtilalinja, ei valittu, vaan se tapahtui luonnollista tietä , vasten Punamultaa.
Pikkutilat eivät yksinkertaisesti enää elättäneet suuria ikäluokkia. Niin Uusi-Ukkikin joutui Juonenkylän jättämään. Samalla hän alkoi kanattamaan Punamullan toista laitaa. Väki muutti Ruotiin ja Eteläsuomeen. Muutto ei ollut hallittua, ei valtiolla ollut varaa ohjata ihmisiä. Pakon edessä ihmiset muuttivat sinne mistä leivän saivat. Ehkä onneksi silloin ei työttömyyskorvauksia ollut.
Kun sitten liityimme EU:n jäseneksi uskottiin että repivä keskustelu maataloudesta loppuu. Maatalous muuttui samanlaiseksi ammatiksi kun kaikki muutkin. Vienti Suomelle on samanlaista onko se sitten metallia tai ruokaa. EU maksaa vientituen jos sitä tarvitaan. Tuet maksetaan lähinnä pinta-alaan perustuen.
Mutta sama meteli jatkuu ainakin monien SDP:n kanattajien joukoissa. Vaikka puolueena SDP on kovasti ollut esim.141-tuen takana. Arvostellut jopa asian huonosta hoidosta. On tosi outoa porukkaa.
EU pelasti Suomen maatalouden. Rajojen avamiselle maataloustuonnille oli kovat paineet. Nyt raakaaineet Suomessa on elintarviketeollisuudelle Euroopan halvimpia. On sitten vain kysymys kuinta alan teollisuus pystyy kilpailemaan suuria ylikansallisia tehtaita vastaan. Oneksi Suomessa on myös osattu teollisuutta keskittää ja tehdä suurta. Näin saadaan kallis työvoima tehokaaseen tuotantoon mukaan.
Kun Uusi-Ukki kukki Juonenkylässä pyörtänöä kuokalla suoraksi alkoi pint-ala lisien maksu. Niillä tuettiin pieniä tiloja. Sellaiset 6-7 ha tilat saivat tätä tukia eniten. Yli 15 ha viljelijät eivät saaneet pint-ala lisää. Mielipidepankki yrittää täällä jatkuvasti valehdella kuinka 1960 luvulla valittiin jokin suurtilalinja, ei valittu, vaan se tapahtui luonnollista tietä , vasten Punamultaa.
Pikkutilat eivät yksinkertaisesti enää elättäneet suuria ikäluokkia. Niin Uusi-Ukkikin joutui Juonenkylän jättämään. Samalla hän alkoi kanattamaan Punamullan toista laitaa. Väki muutti Ruotiin ja Eteläsuomeen. Muutto ei ollut hallittua, ei valtiolla ollut varaa ohjata ihmisiä. Pakon edessä ihmiset muuttivat sinne mistä leivän saivat. Ehkä onneksi silloin ei työttömyyskorvauksia ollut.
Kun sitten liityimme EU:n jäseneksi uskottiin että repivä keskustelu maataloudesta loppuu. Maatalous muuttui samanlaiseksi ammatiksi kun kaikki muutkin. Vienti Suomelle on samanlaista onko se sitten metallia tai ruokaa. EU maksaa vientituen jos sitä tarvitaan. Tuet maksetaan lähinnä pinta-alaan perustuen.
Mutta sama meteli jatkuu ainakin monien SDP:n kanattajien joukoissa. Vaikka puolueena SDP on kovasti ollut esim.141-tuen takana. Arvostellut jopa asian huonosta hoidosta. On tosi outoa porukkaa.
EU pelasti Suomen maatalouden. Rajojen avamiselle maataloustuonnille oli kovat paineet. Nyt raakaaineet Suomessa on elintarviketeollisuudelle Euroopan halvimpia. On sitten vain kysymys kuinta alan teollisuus pystyy kilpailemaan suuria ylikansallisia tehtaita vastaan. Oneksi Suomessa on myös osattu teollisuutta keskittää ja tehdä suurta. Näin saadaan kallis työvoima tehokaaseen tuotantoon mukaan.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ostin EU-tuella uuden traktorin, Massey-Fergusonin, 158 700 euroa. Minua miellytti, se että ohjaamossa mukavuutta lisää entistä alhaisempi melutaso. Tärkeimpien hallintalaitteiden kuten neliveto ja tasauspyörästöjen lukkojen hallinta sujuu kevyesti sähkökatkaisimilla. Myös voimanulosotto kytketään päälle sähköhydraulisesti kevyellä käden liikkeellä.
Ohjaamossa on paljon tilaa, istuimen ja ohjauspyörän säätöjä on runsaasti, ja suuret teleskooppiset peilit helpottavat leveiden kuormien käsittelyä. Lisäksi ohjaamon katon etuosa on lovettu, joten näkyvyys etukuormaimelle on aikaisempaa parempi.
Uudessa kojetaulussa on sekä analoginen että digitaalinen osa. Selkeä mittaristo on suoraan kuljettajan näkökentässä, joten sitä helppo lukea. Ajonopeus, voimanoton nopeus, digitaalikello, polttoainemäärän hälytin ja huoltovälin ohjelmointi ovat koko ajan näytössä. Lisäksi vakiovarusteena on uusi ajotietokone, joka on integroitu varsinaiseen mittaripaneeliin. Ajotietokoneen käyttöliittymä on helpossa paikassa ratin alla oikealla puolella, josta kuljettajan valitsemat tiedot tulevat esille erilliseen digitaaliruutuun. Niitä ovat mm. ajetun matkan mittaus (m), pinta-alan mittaus (ha) ja työtehon mittaus (ha/h).
Jokapäiväisessä käytössä mukavaa on huollon helppous, sillä koko konepeitto nousee kevyesti kaasujousien varassa ylös. Akku on kuin tarjottimella ja jäähdytysveden sekä moottoriöljyn samoin kuin ilmansuodattimien tarkistus käyvät vaivattomasti.
Nyt ovat tilan koneet kunnossa. Me olemme merrkiuskollisia mersu ja ferguson -ihmisiä. Lapsilla on urheilumalli-mersut, minulla isompi lippulaivasarjan peli, vaimolla se pikkumersu ostoskärrynä.
..että EU ei maksa tukia traktorin ostoon. Tietysti EU tuilla voi ostaa myös traktorin.
Fekkuhan on nykyisin osaksi Suomalainen traktori, siinä sinunkin pelissä on Valtran tekemä moottori. Vähäpäästöinen hyvä ,kestävä moottori.
lukee, huomaa että nytkö vasta Ferfussonissa. Kyllähän nuo ominaisuudet ovat olleet jo 20 v. Valmetissa karvalakkimallissakin.
Demarien maatalouspolitiikka on ollut horjuvaa. SDP saa kantaa meillä osavastuun siitä, että se antoi vuosikymmenet periksi Kepulle aivan liian helposti maatalousasioissa. Kun meillä hallituksia rakennettiin punamullan varaan Kokoomuksen ollessa paitsiossa, demarien olisi pitänyt harjoittaa tässä kohdin vastuullisempaa politiikkaa.
Punamullan politiikka oli kuitenkin sulle-mulle-peliä, missä demarit saivat sosiaalisia ja muita tavoittelemiaan uudistuksia läpi maksattamalla niistä veronmaksajilla maataloustukien hinnan. Tietysti voi sanoa, että se oli törkeää veronmaksajien rahoilla pelaamista.
Ulkopoliittisista syistä Kekkonen halusi pitää Kepun väkisinkin hallituksissa. Tämä olisi tarjonnut demareille tilaisuuden olla tiukkana hallitusneuvotteluissa ja lopettaa älytön tuhlailu, joka sitten johti pahenevaan ylituotanto-ongelmaan, minkä veronmaksajat myös joutuivat kustantamaan.
Demarien heikkous oli siten aivan liian suuri lepsuus tässä kohdin. Maataloustukia vastustettiin puheen tasolla, mutta hallitus- ja budjettineuvotteluissa annettiin sitten periksi.
liian helposti periksi. Kun minusta tuntuu, että yhä edelleen he antavat "liian helposti periksi" ovat jopa itse kannustamassa tukien maksuun.
Jos asiaa jälkeenpäin tarkastelee, on lievästi sanottu Demarien maatalouspolitiikan olleen horjuvaa. Parempi olisi sanoa ettei sitä ole koskaan ollutkaan. Joitakin hajanaisia lauseita kylläkin. Kuin, "tapa talonpoika päivässä". Onko tuo jotakin politiikkaa.
On huomattava sekin, ettei Keskustan ollessa oppositiossa politiikka ollut mitenkään erilaista kun Punamullan aikana. Ehkä ne ajat ovat olleet maataloudelle parhaita valtiovallan taholta. Todisteltiin ettei Keskustaa tarvita maatalouden takia hallitusessa.
Olematta demari ja ihminen, joka ei kannata valtion tukemaa yritystoimintaa, minäkin poikkeuksellisesti kannatin 141 tuen jatkamista. Tämä johtuu kahdestakin syystä. Tärkeimpänä on se, ettei mitään yritystoimintaa voida kohdella siten, että (runsaasti pääomaa vaativalta) yritystoiminnalta vedetään äkkiä tulotaso alas. Ihmisten ajamisesta ahdinkoon, syntyy rumaa jälkeä. Näin ei vain voida toimia. Toinen tärkeä syy on oikeudenmukaisuuden vaatimus, ei ole oikein, että mielivaltaisten rajojen luomisen jälkeen, osalle ihmisistä maksetaan samasta työstä täysin erilainen korvaus. Mikäli on kannattavaa, kuljettaa eläimiä osaksi vuotta muualle, tukien saamisen vuoksi, jokainen ymmärtää sen, ettei tässä toiminnassa ole mieltä.
Vääristelysi jatkuu.
Ei SDP ole ostanut sosiaalisia uudistuksia maataloustukiaisilla kuten annat ymmärtää.
Monet sosiaaliturvamme perusasiat ovat muiden aikaansaannoksia, kuten vaikkapa sairasvakuutuslaki, annettiin sellaisen hallituksen (Karjalainen) toimesta jossa SDP ei ollut edes mukana. Kokoomus sen sijaan oli.
Lapsilisät olivat alkunalkuaan työnantajien maksamia etuuksia perhellisille tyläisilleen jne.
SDP:n vaikutus niin näihin sosiaalisiin uudistuksiin kuin maataloustukiinkin on vain niiden ympärille luodun tehottoman ja raskaan hallinnon luomisessa. SDP kun ei luota ihmisten omaan kykyyn hoitaa asioita, vaan kaikelle pitää luoda byrokrattiset päätöksenteko-, toteutus- ja valvontakoneistot. Kun SDP on vielä kavahtanut palvelujen tuottamista yksityissektorin avulla, kaikenlainen kilpailu julksella sektorilla on estetty, ja maatalous on tullut siinä mukana samaan jamaan. SDP on julkisten resurssiemme suurin syöpä, vaikka kepua kovin syytteleekin.
On koko ajan muistettava, että nyt puhutaan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Kaikki rakenteelliset heikkoudet ovat tämän järjestelmän seurausta.
Miksi niinpäniin moittii suomalaista maataloutta suljetuksi , säännellyksi järjestelmäksi, mutta kilpailevan ulkomaisen työvoiman käyttäminen teollisuudessa on väärin ? Onko SAK-lainen työvoimakartelli saavutettu etu, johon ei saa puuttua ?
Vastaan vaikkakin, keskustelutapasi on vastenmielinen. Argumentaatiovirheistä koen henkilökohtaisesti vastenmielisempänä ad hominem circumstantiae virheen, koska se on niin lapsellinen keino kääntää keskustelun kulku. Ilmeisesti virheen yleisyys ja sen tomppelimainen hyväksyntä, ovat aiheuttaneet tympääntymiseni.
Minä en ole missään vaiheessa ottanut kantaa SAK työvoimapolitiikkaan, syynä on tämän palstan aiheen rajaus.
Itseasiassa EU.n syyttäminen siitä, että osa suomalaisista viljelijöistä on ahdingossa, on tosiasioiden vääristelyä. Vakavien vaikeuksien tuki, jota vuoristoalueiden tueksikin nimitetään, on nimensä mukaisesti tarkoitettu vain osaan maata. Mikäli on EU:n perustamisasiakirjaan perehtynyt, silloin tämä asia tulee kyllä selväksi.
Suomessa harhautettiin ihmisiä uskomaan siihen, että tuki jatkuu. Tuen jatkumisen lupaus oli tietenkin välttämätön, etenkin Keskustapuolueen kannatuksen kannalta. Hallituspolitiikkaakin tehtiin sen näkemyksen valossa, että tuki jatkuisi, muutenhan 141 tuki olisi ollut merkittävästi suurempi, kuten investointituen kuuluukin olla, tietenkin tämän tuen luonteeseen kuuluu myös määräaikaisuus. Investointituen varassa olisi ollut mahdollisuuksia tehdä rakenteellisia uudistuksia, nythän niitä on tehty velaksi. Velkavetoinen yritystoiminta on aina riskialtista. Tarkoituksellinen yritystoiminnan riskirajoille ajaminen, ei ole hyväksyttävää, ei missään tilanteessa.
Koetan ottaa kantaa tähän Spekulatiiviseen avaukseesi, jossa minutkin mainitset, muistanet varmaankin kun ensimäiset suoranaiset avustukset viljelijöille maksettiin, se oli Apulanta Miljardi, siis miljardin edestä annettiin vijelijöille apulantaa, kun Typpitehdas täällä Oulussa alkoi apulantaa tuottaa, näin opetettiin myöskin viljelijöitä apulannan käyttöön. vuosiluku oli tuolloin 1952, Isännät ainakin Eteläpohjanmaalla olivat sitä mieltä, että nämä apulannat pilaavat,siis pottavat ruokamullan heidän mailtaan.
Silloin uskottiin vain Lehmän ja ihmisen paskaan,vain se sai pottupellot vihoittamaan isäntien mielestä. Mikä ajattelutapa oli täysin tuulesta temmattua, siis tietämättömyyttä. Kyllähän siellä Alajärven Maanviljelyskoulussa Johon Ukinkin piti mennä, sitten opastettiin kuulemani mukaan apulannan käytöstä, eri maalaaduille. Nythän Apulantaa käytetään surutta Lehmänpaska ei edes kelpaa kasvulannoitteeksi. Että näin muuttuu maailma Mvv.
EU-Jussi siinä säveltelee satujaan, Ferkussonninsa kanssa, ja Mersujakin on pilvin pimein tupa täynnä ja porstupakin puolillaan. Hän yrittää tuolla ärsyttää työväenluokan ihmisiä,taidatpa kuulua niihin minun mainitsemiin 40.000 tuhanteen kituviljelijään jotka vielä yrittävät joten kuten kippuroida tässä kovassa tuotantokilvassa.
Muuten tämä sinun mainitsemasi yhteistyö saavutti Kliimaksinsa Johannes Virolaisen ja Kalevi Sorsan yhteistyön tuloksena. Muistan kun Johannes jäljestäpäin kehui Sorsaa, että mitä Sorsa lupasi se myöskin piti. Virolainen vei siis Sorsaa kuin pässiä narussa, muistaako kukaan kun maksettiin ihmisille jopa Syöntitukea, joka oli näin jälkikäteen ajatellen suoranaista työväenluokan pilkkaamista. Minun ja monen muunkin mielestä Sorsa antoi kaiken näille Iltalypsijöille periksi, se oli Demarien suurimpia virheitä.
Tuossa Niimpä niin, mainitsee tuosta lihakarjan kuljetuksista läpi Soomen niemen, ei se ole Kepulaisille edes moraalitonta, eikä lainvastaista. Näillä Kepulireppanoilla on aina ollut eri lakinsa, eivät he kuulu muitten ihmisten, lain piiriin, heillä on ollut aina omat suojajärjestönsä, ja ne ovat niin voimakkaat, että Italian Mahvia, olisi kateudesta sairas, jos tietäisivät tämän Kepulimahvian toimintatavat.
Kun seuraava Hallitus muodostetaan, on päivänselvää, että Keskustapuolue jätetään sen ulkopuolelle. Kyllä Demareiden on lähdettävä Kokoomuksen kanssa tätä maata rakentamaan. Keskustapuolueen edustajat ovat niin kieroonkasvaneita ihmisiä, että he eivät voi rehellisesti enää toimia.
Mitä minun maatalouspoliittiseen ajatusmaailmaani tulee. Suomessta on ensi tlassa hävitettävä noin puolet nykytiloista, että päästään tehokkaaseen tuotantojärjestelmään. Jossa suuren suuret Ferkussonit ja Valtra traktorit, hoitavat noin viidensadan hehtaarin tiloilla, Suomen rukatuotannon, juuri kuten Amerikassa on ollut jo 50-ntä vuotta.
..ei ole tämä 141 ja 142 tuki. Sehän on LFA-tuki. Aluksi tätä tukia ei saanut Eteläsuomen viljelijät laisinkaan. EU:ssa sanottiin ettei sitä anneta missään Euroopassa koko maan pintaalalle.
Mutta Lipposen hallitusten aikana Hemilä sen kuitenkin neuvotteli myös Eteläsuomeen. Siihenkään ei Keskusta ole "syyllinen". Nyt on käymässä niin hullusti, että 141-tukia korvataan jossakin vaiheessa LFA tuella. Llikkä Eteläsuomi saa suurempaa vakavien vaikeuksien tukia kun Pohjoissuomi.
Investointitukia tietysti on ollut koko ajan. Mutta eihän siinä avustuksen osuus ole suurin. Tuesta suurin osa on korkotukea. Tämä tietysti velkaanuttaa maataloutta yhä enemmän. Avustuksen osuus menee hyvin usein pyrökratian pyörittämiseen, suunitteluun, turhaankin. Hyväpalkkaiset Maaseutukeskusten ihmiset lopuksi hyötyvät ja maatalous velkaantuu.
Niin se vain on.
..on tapahtunut jo vuosikymmenet, kuten Ukkikin tietää. Suunta on tietysti oikea. Avustukset ennen jaettiin pikkutiloille. Nykyisin avustukset menee vain kanattaville tiloille.
Tottahan tiedän että joskus niiä apulantamiljarjeja jaettiin. Sitten myöhemmin pinta-alalisää.
400 ha tila on jo niin suuri, ettei sitä perheviljelmänä enää voi viljellä, siihen pitää ottaa palkkaväkeä. Siinä taas sitten tulee kustannukset vastaan. Pitää olla tuottava talo jos vaikka yhdelle miehelle maksetaan ympärivuoden kunnon palkka.
Ei taitaisi sinne Juonenkyläänkään sopia kuin yksi talo.
Ad hominem virheeseen viittaminen osoittaa sen , että sinulta puuttuu täydellisesti empatia. Et pysty asettumaan meidän maajussien asemaan halveksittuna ja syrjittynä kansanryhmänä. Ilmeisesti siksi, että todella pidät meitä loisina ja tukien varassa elävinä.
Lisäksi luulet, että maatalous voi toimia yritys- ja markkinatalousperiaatteella. Elollisen luonnon viljelyn muuttaminen yritystoiminnaksi on mahdoton yhtälö, ainakin näillä tuottajahinnoilla.
Oletko SDP:n sivuilla kritisoimassa SAK-SDP-kytköstä?
Suomen maatalouden vaikeudet johtuvat nimenomaan EU:n maatalouspolitiikasta. EU:n maksamat suuremmat tuet paremmilla viljelyalueilla on koko rakenteen perusvirhe. Miksi Etelä-Euroopassa ei tehdä rakenteellisia uudistuksia pienentämällä näitä ylisuuria CAP-tukia ja alentamalla tuottajahintoja ?
Keskustelutapaan viittaaminen, ei osoita empatiakyvyn puutetta, se osoittaa ainoastaan pyrkimystä siihen, että keskustelu sujuisi edes jollakin tavalla asialinjalla.
Minusta on mielenkiintoista, että näinkin harvakseen kirjoittavan, ajatuksia pyritään tulkitsemaan noinkin yksityiskohtaisesti. Hämmästyttävää on myös kiinnostus enemmänkin persoonaani kohtaan, kuin sitä asiaa kohtaan, josta kirjoitan. Vastaan kuitenkin, en koe olevani kovinkaan maatalousvihamielinen, minulla ei ole siihen mitään syytä. En vain pidä "totuuksista", joiden pohjalla näen selkeästi pyrkimyksen siihen, että todellisuus vääristyy. Historiankirjoitus on aina luulojen ja valikoituneen totuuden varaista, mutta aivan tuulesta temmattua sekään ei voi olla.
Suomen maatalouden vaikeudet johtuvat perimältään siitä, ettei Suomessa voi kilpailla parempien tuotanto-olosuhteissa viljelevien kanssa. Tämähän on tilanne, jolle emme voi mitään. Tuettu maatalouden ylituotanto on ongelmallista, se on sitä varsin monella tasolla. Globaalisti tehomaanviljelyn on katsottu ehkäisevän kehitysmaiden omaa tuotantoa. Suomen tuet koettiin (Tanskassa) vääristävän kilpailua. Suomalainen maatalous saastuttaa vesistöjä. Onhan näitä ongelmia.
Mikäli pyrkii aidosti keskustelemaan niistä pulmista, mitä nykyinen meno aiheuttaa, se ei tarkoita sitä, että halveksisi ihmisiä, tai pitäisi heitä tukien varassa elävinä. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä, muuten olemme tilanteessa, jossa keskustelun aloituksetkin kielletään, tai henkilökohtaisuuksiin menevien hyökkäysten pelossa, ei uskalleta suuta avata. Tuskin kukaan viljelijä aidosti tähän(kään) pyrkii.
Vastaan vielä, en käy keskustelua SAK-SDP kytköksistä, aihe on kyllä mielenkiintoinen sinänsä. Aikani ei vain riitä kaikkeen, vaikka halujakin olisi.
Suomessahan ei ole ylituotantoa, hoet vanhoja mantroja. Lue alla oleva selvitys ja päivitä tietosi nykyaikaan. Kiinnitä erityisesti huomiota kriisivalmiuteen. Se ei tarkoita sotaa, vaan tuotantoon , logistiikkaan, rahoitukseen, energian saantiin (sähkö) jne. liittyviä häiriöitä. Esim. (vain yksi), jos olemme tuontilihan varassa, niin pienikin eläintautiepidemia Euroopassa kaataa Suomen elintarviketuonnin.
http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDhZ61Fs/Files/CurrentFile/mittarit_maatalous.pdf
Suomalainen maatalous saastuttaa vesistöä, sama juttu, paljon vähemmän kuin Pietari, Puola, Ruotsi jne. Koskaan ei keskustelussa kiinnitetä huomiota siihen, että maatalous saastuttaa vesistöjä ruuan syöjän vuoksi. Suomalainen vaatii halpaa ruokaa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä riittävää hintaa. Halvempaa lihaa, mutta eläintiheys pienemmäksi ei ole toimiva pari. Halvempaa ruokaa, mutta lisää ympäristösäädöksiä ei ole toimiva yhtälö.
Maanviljelijäkö joustakoon ? Tuntipalkka on jo nyt 2-4 euroa.
Hyvä esimerkki niistä "totuuteen" pyrkivistä hokemista ,ylituotanto, vesien saastuminen,sisältyvät sinunkin viestiisi.
Mikäli puhumme maatalouden omavaraisuudesta, silloin on huomioitava se, ettemme ole omavaraisia missään mielessä. Suomi on tuontienergian varassa ja mikäli häiriöitä energian saannissa tulee, täällä ei maanviljelystä voi harrastaa, kuin ainoastaan hyvin pienessä mittakaavassa. Maatalouden tukeminen "omavaraisuuden" nimissä on toimintana jo lähtökohtaisesti epärehellistä. Mikäli olemme lainkaan seuranneet maailman tapahtumia, silloin on helppoa havaita, että energianhuollossa tapahtuu ensimmäisenä katkoksia, näin on, vaikka valtio olisi periaatteessa omavarainen.
En mielelläni toistaisi omia kirjoituksiani, koska se vaikuttaa minusta ikävystyttävältä toiminnalta, mutta... Puhuttaessa maataloudesta ja sen tuotannosta, liikatuotanto on eräs ongelma, samoin sitä on vesien saastuminen, näistä asioista on keskusteltava, vaikka ne eivät varsinaisesti koskettaisikaan lähiympäristöä. Vaikka Suomi ei tuota tällä hetkellä liikaa, se ei poista ongelmaa joka koskettaa ihmisiä maailmanlaajuisesti. Maitojalosteet ovat ilmeisesti tällä hetkellä pulmana, viljallehan löytyy jatkokäyttöä vaikka kuinka.
Suomalainen ympäristömme on meidän asiamme, siksi kannamme enemmän huolta siitä, kuin puolalaisten tilanteesta.
Tietenkin kaikki haluavat halpaa ruokaa, tämä on varsin luonnollinen tarve, perustarpeiden ollessa kohtalaisen edullisia, myös köyhät voivat turvata elinolosuhteensa. Vesien saastuminen ei kuitenkaan ole kuluttajien vika, välinpitämättömyys ja ahneus ovat tuottajaketjussa, ei toki kaikissa.
Mikäli jotakin asiaa hoetaan loputtomasti, silloin kyseessä on todellinen ongelma, johon pyritään saamaan selvyys, tai sitten harhanjohtamisen, jolloin ajatellaan toiston ajavan todistamisen asian. Ainoastaan keskustelemalla selviää se, kummastako kunkin yksilön kohdalla on kyse. Yksilöthän voivat olla väärässä, oikeassa, osittain oikeassa jne... Harvoilla on sitä taitoa, että oivaltaa toisen keskustelijan motiivit, jopa viesteihin perehtymättä. En ole missään vaiheessa vaatinut maanviljelijöiden joustamista tuntupalkkojen osalta. Olen hahmotellut maanviljelijöiden tukirakenteen kehitystä ja sivunnut hieman muitakin, maanviljelyyn liittyviä ongelmia. Tähän keskustelu intooni on ollut syynä se, että täällä hoetaan tukien historiasta sellaista, jota ei edes MTK ole allekirjoittamassa.
Pitäisi todellakin pyrkiä pois epärehellisestä ajattelutavasta kuten "Niinpä niin" tuossa kirjoitti. Maatalouden omavaraisuutta perustellaan usein kriisivalmiudella. Kuitenkaan maataloutta ei koskaan ole haluttu mitoittaa sen mukaan, mitä se vaatisi erilaisten kriisien varalta.
Yleensä kriiseissa ensimmäisenä pettää energiahuolto. Maataloutemme on kuitenkin yhä enemmän koneellistettu ja siten tuotetun energian varassa. Jos pyrkimisemme tosiasiallisesti takaamaan kriisivalmiuden, suosisimme pienmaataloutta, joka olisi mahdollisimman vähän riippuvainen konevoimasta. Tuotannon omavaraisuuden määrän mitoittaisimme myös kriisitarpeen mukaan eikä normaaliolojen mukaan.
Eläintautiepidemia voi sattua missä vaan. Sinun esimerkissäsi se sattui Euroopassa. Mitäpä jos se sattuisikin Suomessa. Eikö silloin elintarviketeollisuutemme tilanne vaarantuisikaan?
Ei vastuuta vesistöjen saastuttamisesta voi panna kuluttajien niskoille. Se olisi sama kuin syyttäisi kuluttajaa siitä, että vaaditaan halvempaa paperia ja se oikeuttaisi vaikka minkälaiseen saastuttamiseen. Normistot pitää määritellä ylhäältä käsin ja ihmisten on sitten vain sopeutettava toimintansa niihin.
Suomalainen maksaa kyllä ruuasta sen hinnan, millä sitä myydään. Elintarvikkeissakin pitää olla normaalia markkintalouskilpailua, mutta siitä huolimatta voidaan pitää kiinni ympäristösuojelunormeista. Saksassa kuluttajat kieltäytyivät ostamasta paperituotteita, jotka eivät ole tuotettu kestävällä tavalla. Maatalousyrittäjät voisivat Suomessakin panostaa ympäristötietoisuuteen ja puhtauteen ottamalla ne kilpailuvalteiksi. Ne ovat aiva toimivia yhtälöitä.
Maanviljelijä on yrittäjä siinä missä muutkin yrittäjät. Tämä yrittämisen mielenlaatu pitäisi saada iskostettua maanviljelijöihin. Meillä kaatuu esim. huonekalukauppoja ja muita yrityksiä ja toisia tulee sitten tilalle markkinatilanteen muuttuessa. Maanviljelijätkin voisivat aivan hyvin pyrkiä reagoimaan muuttuneisiin markkinatilanteisiin. Kysymys ei ole joustamisesta vaan ihan tavanomaisesta yrittäjäriskistä. Nyt on vaan niin, että halutaan tuottaa sitä, mistä saa suurimmat tuet eikä sitä, mistä ehkä saisi kovimmat markkinahinnat.
Maanviljelijän tuntipalkka on propagandaa. Kun vuosituottoon pannaan jakajaksi sopiva määrä työtunteja, saadaan erilaisia tuntipalkkoja. Monen muun alan yrittäjät saavat tilanteen näyttämään jopa siltä, että tulos on vuosikaudet negatiivinen. Tällainen yrittäjä voi tietysti laskea oman tuntipalkkansa silloin jakamalla sen tuntimäärällä, jossa 365 päivää kerrotaan 24 työtunnilla.
Jos yrittäminen ei kannata ja siitä saa 2-4 euroa tunnilta, niin eikö silloin piätisi hälytyskellojen soida. Sen sijaan, että ruikuttaisi lisää rahaa yhteiskunnalta, voisi valita jonkun toisen alan. Nyt on Suomessa tulossa hyvä työllisystilanne, joten kannattaa siis siirtyä näille SAK-aloille, missä maksetaan jopa 8 euron tuntipalkkoja. Siivoushommissa saisi sii 2-4 kertaa enemmän kuin maajussina olosta. Ja varmasti tätä työtä piisaisi. Mitään kummallista koulutustakaan se ei vaatisi.
"Maanviljelijä on yrittäjä siinä missä muutki" on se perustavaa laatua oleva ajatusvirhe, joka esiintyy teknokraattisesti orientoituneilla ihmisillä. Viljely ei voi olla yritystoimintaa, koska tuottajille maksettavat hinnat määräytyvät lainsäädännöllisesti, ei markkinoiden kautta. Jokainen tietää , että EU:iin siirryttäessä tuottajahinnat puolitettiin ja osa erotuksesta päätettiin maksaa tukena. Jos tuottajahinnat määräytyisivät ainoastaan markkinoiden kautta, niin silloin maanviljelijä siirtyisi yrittäjäksi. Ja tämä on meidän maajussien harras toivomus, mutta se ei tule koskaan toteutumaan.
Vesistöjen saastuttaminen on nimenomaan kuluttajan syy, koska alkutuottajille maksettava raha on liian pieni, on tuotettava luonnon sietokyvyn ylittävällä tavalla. Jos tuotanto olisi mainitsemasi kaltaista pientä, perheviljelmätasoa, niin luonto säästyisi, mutta tuotanto maksaisi paljon enemmän. Sitä lisähintaa kuluttaja ei ole valmis maksamaan, jopa puhdas luomutuotanto kärsii menekkivaikeuksista, koska se on aavistuksen kalliimpaa.
Toinen syntipukki vesien saastumiseen on lainsäätäjä. Suomessa on EU:n tiukimmat maatalouden ympäristösäädökset, ja maajussit noudattavat niitä prikulleen. Siitä huolimatta vesien tila ei ole parantunut odotettua vauhtia. Syy ei ole jusseissa vaan muualla.
Maatalouden tuntiansiot perustuvat kirjanpitotilojen seurantaan ja ovat karua tilastollisesti todennettua tieteellistä faktaa. Niiden mitätöiminen on propagandaa, ellei ole esittää ko. tutkimustuloksista poikkeavaa tieteellistä faktaa.
Eläintautiepidemiat ovat tähän asti , kumma kyllä, sattuneet tehomaatalousmaissa. Jos Suomessa tapahtuu vastaavaa, niin meillä on silloin tarve tuoda korvaavat elintarvikkeet ulkomailta. Ne tulevat sitten kyllä pääosin jo valmiiksi jalostettuina, ja suomalainen elintarviketeollisuus joutuu sopeutumaan.
Miten 2-4 euron tuntipalkka on ahneutta ? Teollisuuden keskituntipalkka on joidenkin tilastojen mukaan jo 16 euroa. Jos puhut ympäristövelvoitteiden lisäämisestä, niin samalla tarkoitat maatalouden tuntipalkan edelleenkin vähentämistä. Pitää ymmärtää taloudelliset lainalaisuudet.
Sellaiset lainalaisuudet ovat hukassa palkkatyöläisillä varsin yleisesti. Halutaan lisää palkkaa, mutta ei ymmärretä, että sen mahdollistamiseksi pitää tuottavuuden kasvaa yrityksessä. Kuluttajat haluavat lisää ympäristön suojelua, mutta ruuan hinta ei saa nousta. Mahdoton yhtälö.
Mikäli kannat huolta ympäristön tilasta, niin sinäkin voit toimia. Erilaiset yhdistykset voivat anoa EU-rahaa ja perustaa vesiensuojelukosteikoita. Tässä on keino , millä voit kantaa huolta, ja vieläpä enemmän, jopa parantaa ympäristön tilaa.Lue Leader- toimintatapa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=70782&lan=fi
Jään innolla odottamaan raporttiasi siitä miten hankesuunnitelma etenee...
Mikäli yrittäjien "palkkausta" verrataan työntekijöiden palkkoihin, silloin on huomioitava se, kuinka paljon pääomatuloja on ja kuinka helppoa on tehdä tuloista vähennyksiä. Käytännössä nämä eivät ole vertailukelpoisia, vaikka yrittäjä olisi millä alalla tahansa.
Itse teen jonkin verran tutkimuksia, kyseessä on oikeastaan harrastus ja ammattitaidon ylläpitäminen, jopa minä voin tehdä toiminimelläni sellaisia poistoja, joista en varsinaisessa palkkatyössä voisi uneksiakaan. Voisin laskea myös tuntipalkkani hyvinkin alhaiseksi, koska työtunteja kertyy varsinkin odottelusta. Hyväpalkkainen urakkaluonteinen tutkimus ei tuottaisi näin juuri mitään, en vain näe tällaisessa kikkailussa mitään mieltä.
------
Kansakunnan pääasiallisena tavoitteena on tuottaa korkea ja kasvava elintaso kansalaisilleen. Tavoitteen saavuttaminen ei riipu hämärästä ”kilpailukyvyn” käsitteestä, vaan kansakunnan resurssien eli työvoiman ja pääoman käytön tuottavuudesta. Tuottavuus on pitkällä aikavälillä maan tärkein osatekijä, koska se vaikuttaa suoraan kansantuloon. Korkea tuottavuus mahdollistaa korkeat palkat ja antaa kansalaisille paremmat mahdollisuudet valita vapaa-ajan ja työn välillä. Se luo myös kansantulon, josta maksettavilla veroilla kustannetaan elintasoa kohottavat julkiset palvelut.
-----
Tarkoitit ilmeisesti tätä Porterin määritelmää. Palkkatuloista keskustellessa on huomioitava se, että työntekijöillä on toki oikeus osaan työnsä tuottamasta lisäarvosta. Pelkästään oikeudenmukaisuuden käsite tukee tätä näkemystä. Verorahoilla tuettua toimintaa ei ole mahdollista vertailla palkansaajiin, mikäli näin tehdään, silloin ovat käsitteet todella menneet sekaisin.
Ympäristövelvoitteista on pidettävä huolta, sitä vaatii jo kansalaisten yhteisvastuu, se ei voi olla kiinni siitä, ettei tähän saada tarpeeksi tukea. Mikäli ruokaa ei voida tuottaa, ilman ympäristön tuhoamista, silloin tätä tuotantosuuntaa on tarkasteltava uudelleen. Rakenteita olisi muutettava, siihenhän ei valmiutta ole. Keskustapuolue pyrkii siihen, ettei mitään tarvitsisi tehdä, vaikka tietoa on riittävästi.
Ympäristövelvoitteista on pidettävä huolta, sitä vaatii jo kansalaisten yhteisvastuu, se ei voi olla kiinni siitä, ettei tähän saada tarpeeksi tukea. Mikäli ruokaa ei voida tuottaa, ilman ympäristön tuhoamista, silloin tätä tuotantosuuntaa on tarkasteltava uudelleen. Rakenteita olisi muutettava, siihenhän ei valmiutta ole. Keskustapuolue pyrkii siihen, ettei mitään tarvitsisi tehdä, vaikka tietoa on riittävästi.
Voisiko kuitenkin ajatella niin, että tarkasteltaissnkin aikaisemmasta poiketen tuottajille maksettavaa hintaa. Hinta olisi niin hyvä, että sillä voitaisiin kattaa myös ympäristön suojelun kulut ?
Miksi työntekijällä pitäisi olla poisto-oikeus kun hänellä ei ole yritykseen liittyviä menojakaan ? Tulee vain työpaikalle, jossa kaikki on valmiina.
Heittosi siitä, että Keskustapuolue tai MTK ei tee mitään esim. maatalouden ympäristön suojelun kehittämiseksi vaatii faktaa ??? Voisitko linkittää, mutu ei riitä.
Oulun yliopiston julkaisu on eräs, jossa varsin hyvin käy esille, kuinka nuivasti ympäristöministeriön perustamiseen suhtauduttiin, sekä Keskustan että MTK. taholta.
http://herkules.oulu.fi/isbn9514267745/html/x1537.html
Maatalousministerin ja ympäristöasioista vastaavan Lehtomäen ristiriitaiset kommentit ovat varmaan jokaisen muistissa. Onhan näitä esimerkkejä, siis jopa vastustamisesta, ei pelkästään tekemättömyydestä.
Ympäristötukien hakeminen on ainakin Uudellamaalla ollut varsin nihkeätä, vaikka suojavyöhykkeet olisivat varsin tärkeitä nimenomaan Eteläisessä Suomessa.
Vuoden 1982 alun puheenvuorossaan[2] puheenjohtaja Heikki Haavisto totesi, että “ympäristöministeriötä runnataan”. Hänen mukaansa viljelijäväestö on ”huolestuneena seurannut poliitikkojen puuhailua ympäristöministeriön perustamisessa. Ympäristöministeriö nähdään politiikkojen keskuudessa itsetarkoituksellisena valtapolitiikan välineenä. Tässä vallasta ja sen saamiseksi tähtäävistä organisaatioista kiivailtaessa ihminen ja luonto ovat jääneet toisarvoiseen asemaan.” Haavisto kuvaa ministeriön perustamista “poliitikkojen puuhailuksi”, jossa keskeisinä lähtökohtina ovat hänen mukaansa valtapoliittiset pyrkimykset. Kritiikin kärki kohdistuu ennen muuta SDP:tä mutta myös porvarillisia puolueita kohtaan. Esimerkiksi MTK:ta lähellä olleen Keskustapuolueen toimintaa kritisoidaan SDP:n myötäilystä.
Ympäristöministeriön perustamisessa oli kysymys juuri tästä. Tavoitteena oli miehittää ko. ministeriö sopivilla oikean jäsenkirjan omaavilla virkamiehillä, poliitikoilla ja tutkijoilla. Tätä kautta sitten oli oiva mahdollisuus vyöryttää maatalous tiukkaan bresnviläiseen byrokratiaan ja valvontaan. Pelko ei ollut turha. Natura-ohjelman laittomuudet yksityisomaisuuden halveksumisessa ovat vailla vertaansa:
http://www.yle.fi/mot/mb260503/kasikirjoitus.htm
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/14.elokuu/NATU3198.HTM
"Ympäristötukien hakeminen on ainakin Uudellamaalla ollut varsin nihkeätä, vaikka suojavyöhykkeet olisivat varsin tärkeitä nimenomaan Eteläisessä Suomessa." - väitteesi on harhaan johtava. Suomalaiset maajussit ovat käytännössä sitoutuneet 100 prosenttisesti ympäristötukeen. Väitteesi koskenee ns. vapaaehtoisia kosteikkojen perustamistukia. Nämä ovat juuri niitä, joita sinäkin voit perustaa ja hakea niihin rahaa Leader-ohjelmasta. Ongelmana niissä, on byrokraattisuus ja korvausten riittämättömyys kustannuksiin nähden. Mutta jos olet niin huolestunut ympäristön tilasta, kuin annat ymmärtää, niin ryhdy toimiin. Ymmärrän... useimmilla into loppuu tasan siihen, kun itse pitäisi alkaa tehdä jotakin. Tehkööt maajussit , me nautimme halvasta ruoasta.
Pientareet ja suojakaistat kuuluvat pakollisina ympäristötukeen. Ne toteutuvat 100 prosenttisesti.
MTK:n lausunto vesien suojelun tavoitteista on realistinen:
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2006/marraskuu/fi_FI/1123vesiensuojelu/
Seuraavassa MTK:n ympäristöohjelma lukunautinnoksi:
http://www.mtk.fi/maatalous/ymparisto/ymparistoohjelma/fi_FI/ohjelma/
MTK ja Keskusta toimivat ympäristön parhaaksi käytännössä, eivätkä muiden tahojen lailla keskity pelkästään rajoituksiin , määräyksiin ja kieltoihin. Maasta ja metsästä on saatava elanto, ja ympäristön suojelu on sovitettava tähän toimintaympäristöön. Ei siten, että ympäristön suojelu on itsetarkoitus ja päämääränä on taloudellisista arvoista piittaamaton totaalisuojelu.