tapahtumista, eli holokaustista?
Valitusvirret 4
1 Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!
2 Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi-kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!
3 Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.
4 Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.
5 Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.
6 Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
7 Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.
8 Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.
9 Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.
10 Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.
11 Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.
12 Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.
13 Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.
14 He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.
15 "Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä. "Väistykää, väistykää, älkää koskeko!" Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: "Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
16 Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.
17 Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.
18 Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät-niin, loppumme tuli.
19 Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.
20 Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.
21 Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.
22 Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.
Valitusvirret 4
1 Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!
2 Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi-kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!
3 Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.
4 Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.
5 Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.
6 Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
7 Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.
8 Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.
9 Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.
10 Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.
11 Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.
12 Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.
13 Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.
14 He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.
15 "Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä. "Väistykää, väistykää, älkää koskeko!" Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: "Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
16 Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.
17 Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.
18 Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät-niin, loppumme tuli.
19 Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.
20 Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.
21 Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.
22 Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sillä tuossa kerrotaan kansasta, joka kulkee kadulla nälkään nääntymäisillään. Vaikka Isrelissa on ennen viime sotaakin ollut nälkäkausia, mutta tuskin silloin on huudettu "saastainen, saastainen, väistykää", kuten viime sodan aikana tehtiin ja merkkikin omeltiin vaatteisiin, että nähtäisiin, missä näitä "saastaisia" kulkee.
Tuossa myöskin kerrotaan, että israelilaiset turhaan odottivat jonkunkaan tulevan apuun, sillä kukaan ei tullut. Kyllä tuo sopii viime sodan aikaisiin tapahtumiin.
15 "Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä. "Väistykää, väistykää, älkää koskeko!" Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: "Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
Monet kansat antoivat suosiolla juutalaiset vainoojan käsiin, eivät yrittäneetkään Israelin kansaa pitää maassaan suojeltuna, eli kuten tuo valitusvirsi sanoo: "eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
Valitusvirret 20
"Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa."
Tarkoittaako tämä, että israelilaisilla oli usko, että he saavat elää Jeesuksen varjossa pakanakansain seassa, mutta heidän sydän ei vieläkään, noin lähi historian aikana kuitenkaan taipunut ottamaan Jeesusta vastaan ja näin he vangitsivat itseltään mahdollisuuden rauhaan, eli vangitsivat elämänhengen uskottomuudellaan.
Kun lukee läpi valitusvirren on vain pakko huomata, että Israelin kansan kova kohtalo johtuu heidän itsensä itseleen vetämästä tuomiosta.
"Tarkoittaako tämä, että israelilaisilla oli usko, että he saavat elää Jeesuksen varjossa pakanakansain seassa, mutta heidän sydän ei vieläkään, noin lähi historian aikana kuitenkaan taipunut ottamaan Jeesusta vastaan ja näin he vangitsivat itseltään mahdollisuuden rauhaan, eli vangitsivat elämänhengen uskottomuudellaan.
Kun lukee läpi valitusvirren on vain pakko huomata, että Israelin kansan kova kohtalo johtuu heidän itsensä itseleen vetämästä tuomiosta."
Taas joku harras kristitty yrittää tyrkytää omaa vakaumustaan! Sen lisäksi, hänellä on otsa vapaasti ja julmasti tuomita muita.
EI, KIITOS!
tulee mieleen että olisi ollut kristityillekin parempi jos juutalaisia kirjoituksia ei olisi otettu kristittyjen raamattuun. Kristinusko olisi voinut kehittyä vapaasti ilman juutalaisuutta koskevia pakkomielteitä ja loputonta halveksuntaa.
Vieraan kulttuurin kirjoituksia ja ajatusmaailmaa on vaikea ymmärtää ja ajatus että sen itsekritiikin ja elämässään kohtaaman tuskan voi lukea sille viaksi ja itselleen kunniaksi tai jopa lisensiksi vainota lisää, on aina vaarana henkisesti lukutaidottomien keskuudessa.
Herran voideltu - Israelin kansa, on saanut todella kärsiä ja kokea pakanakansain käytöksen vuoksi.
Ikäänkuin maailmalla olisi oikeus kohdistaa kaikki viha heihin, vain sen vuoksi, että heidän jumalansa on yksi.
He ovat kuin uhri jumalan edessä - jotta maailma ymmärtäisi pahuutensa - mutta ihmiset eivät ymmärrä, he vain yrittävät syöttää omaa pakana jumalaa heille, ikäänkuin sieltä tulisi pelastus.
On vain yksi jumala.
Pakanat pitäköön omansa.
Ei siihen muuten mitään harrasta kristillisyyttä tarvita tajutakseen, että näin on käynyt - Jumalan omaisuuskansa on hyljännyt Jumalansa monet kerrat ja saanut sen tähden kärsiä.
Israelilaiset mm. juutalaiset (keitä he nyt sitten ovatkaan) itse varmasti kieltävät mielellään syyllisyytensä. Eiköhän se ole nähtävissä muutenkin joka kansan kohdalla, se kansa, joka on hylännyt Elävän Jumalan, Israelin Jumalan kokonaan, palvelee muita "jumalia" tai sitten haluaa kieltää koko Jumalan olemassaolon yleensä on tullut tiensä päähän ennenpitkää.
Näinhän se on yksilöihmistenkin kohdalla, joka palvelee Israelin Jumalaa täydestä sydämestään, menestyy ja se joka alkaa niskuroimaan, saa sen myös tuntea elämässään.
Suomalaiset ovat vielä tähän päivään asti edes jotenkin kunnioittaneet Herra Sebaotia, mutta suomalaistenkin usko on hiipumassa ja he ovat monessa mielessä jo hyljänneet Hänet, joka yksin voi ihmistä auttaa tässä ajassa ja tulevassa.
Se miten suomalaisten jatkossa käy on yksinomaan kiinni siitä, unohtavatko he isiensä Jumalan, Israelin Pyhän vai kääntyvätkö he teiltään ja ymmärtävät kunnioittaa ja pelätä Häntä.