Onko kukaan miettinyt mistä tämä ihmisten masennus oikeastaan johtuu. Syy yhteiskunnassa vai ilmastosta vai mistä ihmeestä!? Eihän nyt voi olla normaalia että yhteiskunnassa elää satoja tuhansia jotka eivät voi elää normaalia elämää ilman lääkitystä. Joku syyttää että yhteiskunta paapoo liikaa ihmisiä jotta eivät haluakaan tehdä töitä ja tämän takia masentuvat. Jotkut taas sanovat että toiset ovat liian heikkoja. Onko se sitten sitä luonnonvalintaa vai onko yhteiskunta liian kova. Yrittääkö moderni yhteiskunta tällä tavoin karsia heikot pois ja jalostaa ihmisistä kovia ja kestäviä raatajia ja kilpailijoita. No nämä ovat vain minun ajatuksiani. Muutaman vuoden käytin lääkkeitä, pari vuotta jaksoin ilman. Nyt pitäisi aloittaa vissiin uudelleen lääkkeet (zoloft ja deprakine)jotta pysyy toimintakyky ja pystyy töitä tekemään, ja säilyttämään julkisivun. Ei tätä olemista muuten jaksa. Mietin vain että olenko oikeasti minä jos olen lääkkeiden alaisena jatkuvasti? Masentuneena on ihan eri ihminen, mutta on lääkkeidenkin alaisena persoona vähän erilainen kuin sitten normaalisti. Hullu on tämä maailma..
Mistä nämä masennukset johtuvat
Jälleen sekoamassa
5562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Masennushan on serotoniinin vähyyttä aivoissa, jonka lisäämiseen lääkkeet pitäisi vaikuttaa. Itselleni zoloft ei ollut hyvä lääke, pisti vain uniseksi. Ja miten voit silloin toimia täysillä. Olen ajatellut että psyykesairaudet ovat perinnöllisiä, ja se toimisi hyvin minun kohdallani. Mutta ansiantuntijat ovat tätä ajatusta vastaan. Ei muuta kun tsemppiä, ja toivottavasti löydät sinulle toimivat lääkkeet.
Zoloftia käytin muutaman vuoden. Zoloft oli pitkään käytössä ja sitä vähennettiin pikkuhiljaa. Sitten kun oli pitkään mennyt todella hyvin niin sovittiin lääkärin kanssa yhdessä että sen voi jättää pois. 3 vuotta sitten oli myös seroquel, deprakine, tenox ja diapam samaan aikaan eli aikamoinen koktaili. Siihen leikkiin en kyllä enään lähde! Seroquel ainakin sai aikaan lähinnä lannistuneen olotilan. Itsekään en kokenut tarvetta lääkitykselle ja kaikki oli ihan hyvin. Vuosi sitten jäi pois. Nyt viimeiset puoli vuotta ollut pahenemaan päin ja ensi viikolle on aika lääkärille. Mietityttää vain että joudunkohan lopun elämääni syömän lääkkeitä.. Sen zoloftin voisin aloittaa uudelleen, mutta siinäkin pelottaa mahdolliset sivuvaikutukset, kun on ollut tuota taukoa yli vuosi.. Lääkärit on fiksuja, mutta vähän turhan helposti määräävät mitä sattuun. Viimeksi alkoi epilepsiakohtaukset kun aloitin mielialalääkkeet.
ne esiintyvät kyllä yhdessä mutta on tieteellisesti todistettu että masennuksen serotoniiniteoria ei pidä paikkaansa. "Lääkkeet" eivät lisää serotoniinia, ne vain hidastavat sen takaisinottoa solujen välistä ja vaikuttavat tätä kautta aivojen aineenvaihduntajärjestelmään monilla muillakin alueilla, jotka riippuvaisia serotoniinin liikkuvuudesta.
että yhteiskunta on odotuksineen ja vatimuksineen pahimmoilleen masennuksen aiheuttaja. Ainakin itsellä työ, työttömyys jne.kierteineen, työpaikkakiusaaminen jne. Maailma voi olla kova paikka herkälle sielulle, jos huono tuuri tms.sattuu kohdalle. Joku kuitenkin on, kun näin paljon ihmisiä on lääkityksellä ja työkyvyttömyyseläkkeelläkin hirveän paljon porukkaa mielenterveyden ongelman takia. Ennen kai oli jollain tasolla paineettomampaa elämä, helpompaa henkisesti. En osaa syytä sanoa tilanteeseen. Mutta minun kohdalla käy niin ettei jalostu minusta uutta ihmistä tähän maailmaan, parempi niin.
suurimmaksi osaksi tästä yhteiskunnasta, joka arvostaa kyynärpäätaktiikkaa elämänfilosofiana kaikilla elämän osa-alueilla.