KUKA kertoisi

Jos menet hyvien ystävien luo, halaa heitä. Eihän sillä varmaan ole väliä, kumpi ojentaa käden ensin. Voithan vieraana sanoa heti ovella ensimmäisenä päivää kädestä, jos eivät ole kovin hyviä tuttuja tai hyviä ystäviä. Mies esitellään naiselle ensin. Nainen sanoo ensin päivää, vastaantulevalle miehelle (naisen kunnioittamista).

" " Hyvän käytöksen alkutesti
http://www.arlainst.fi/nettipeili/tapatesti.htm

" "

Jokainen meistä osaa käyttäytyä hyvin, jos vain haluaa. Hyvän käyttäytymisen perustana on toisen ihmisen huomioon ottaminen ja huomaavaisuus. Varmaan jokainen meistä on tuntenut olonsa joskus vaivautuneeksi tai hämmentyneeksi, kun ei ole tiennyt, miten tietyssä tilanteessa tulisi käyttäytyä.

Kun tunnet tärkeimmät käyttäytymissäännöt ja etikettiin liittyvät ohjeet, voit rauhassa nauttia viihtyisistä tuokioista muiden ihmisten seurassa. Energiaa ei tarvitse tuhlata pelkoon, että tekee jotain hölmöä tai joutuu noloon tilanteeseen. Säännöt ja ohjeet eivät ole mitään lakitekstiä. Kun ne tuntee ja tietää, niitä voi joustavasti soveltaa eri tilanteissa.
Tervehtiminen

1. Kun tervehdit toista ihmistä, tee se kokonaisvaltaisesti ottamalla katsekontakti, hymyilemällä ystävällisesti sekä toivottamalla selkeästi hyvää päivää.
2. Ystävällinen tervehtiminen luo mukavan ilmapiirin ja on osoitus siitä, että olet huomioinut toisen osapuolen.
3. Tervehdittäessä ei katsella muualle, pidetä käsiä taskussa, jauheta purukumia eikä tupakoida.
4. Tervehdi aina isäntäväkeä, kun saavut johonkin tilaisuuteen.
5. Työpaikalle ja kouluun tultaessa tervehditään muita, saapujalla on tervehtimisvelvollisuus.
6. Tervehdi mieluimmin liian usein kuin liian harvoin. Tervehdys ilahduttaa ja palkitaan hymyllä.

Kättely

1. Kättely kuuluu tilanteeseen, jossa tervehdit, esittäydyt, hyvästelet tai sovit asiasta.
2. Kättely tapahtuu aina seisaaltaan.
3. Fyysiset esteet tai korkea ikä oikeuttavat istumisen.
4. Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Isäntäväki kätellään aina.
5. Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat.
6. Kättelytapasi vaikuttaa sinusta syntyvään mielikuvaan.
7. Hyvässä kättelyssä kämmen ojennetaan selkeästi, sivuttain avoimena vastapuolelle.
8. Kättä ei vatkata edestakaisin, reilu kädenpuristus riittää.
9. Kätellessä luodaan katsekontakti ja kohdataan ystävällisesti hymyillen.

" " Vinkki!
Jos et näe muiden menettelyä, ojenna reilusti kätesi. Kohteliaasti ojennettuun käteen on helppo tarttua.
Esittäytyminen ja esittely

1. Esittäydy, kun menet ensimmäisen kerran sovittuun tapaamiseen tai kohtaat uusia ihmisiä muissa tilaisuuksissa. Esim. työpaikkahaastattelu, työssäoppimisjakson alku, tuttavapiirin järjestämät tilaisuudet.
2. Esittäytyessäsi keskity tilanteeseen, kättele tapaamasi henkilö ja kerro nimesi selkeästi.
3. Työelämässä on tapana sanoa myös ammatti, arvo tai yritys, jota edustaa. Jos et kuullut vastapuolen nimeä, voit sanoa: ”Anteeksi, en kuullut nimeänne.”
4. Henkilö, joka tuntee kaksi keskenään vierasta ihmistä, esittelee heidät toisilleen.
5. Hyvien tapojen mukaan esitellään ensin mies naiselle, nuorempi tai alemmassa virka-asemassa oleva vanhemmalle tai ylemmässä virka-asemassa olevalle.
6. Esittelijä aloittaa sanomalla: ”Saanko esitellä, tässä on Ville Velho.” Tämän jälkeen esittelijä kääntyy kiireettömästi toiseen esiteltävään päin sanoen: ”Wera Wilpas.”
Tarvittaessa sanotaan myös henkilön virka-asema ja yritys.
7. Esiteltävät keskittyvät tilanteeseen, kuuntelevat mitä esittelijä sanoo, kättelevät toisiaan ja toteavat: ”Hauska tutustua.” Uusi työntekijä tai harjoittelija esitellään aina työtovereilleen työpaikasta riippumatta.


" " Esittely(Video)

Puhuttelu
Oikea puhuttelumuoto on osoitus toisen henkilön kunnioittamisesta. Käytä henkilöä puhutellessasi sitä muotoa, jota henkilö itsestään käyttää, esim. rouva Välkky, maisteri Virtanen. Työelämässä, asiakkaiden ja vieraiden läsnä ollessa tai puhelimessa käytetään ammatti- ja virkanimikettä, esim. johtaja Kiuru, markkinointipäällikkö Leivonen.
Teitittely vai Sinuttelu?

Työ- ja seuraelämässä puhuttelu on turvallisinta aloittaa aina teitittelyllä. Erityisesti asiakaspalvelutilanteissa teitittelyä edellytetään. Teitittely on viesti vastapuolen arvostuksesta. Teitittele aina, kun keskustelet vanhemman henkilön kanssa keskustelet korkeammassa asemassa olevan henkilön kanssa olet mies ja keskustelet naisen kanssa, ellei nainen ole huomattavasti nuorempi.

Sinuttelua voi ehdottaa vanhempi henkilö nuoremmalle korkeammassa asemassa oleva henkilö alemmassa asemassa olevalle nainen miehelle mies huomattavasti nuoremmalle naiselle esimies alaiselle talon isäntä vieraille.

Miten sinunkaupat tehdään?
Keskustelet henkilön kanssa. Sinä olet vanhempi ja haluat, että käytätte sinuttelua puhuttelumuotona. Voit ojentaa kätesi ja sanoa esimerkiksi: ”Emmekö voisi sinutella? Minä olen Minna.” Vastapuoli sanoo nimensä ja tarttuu ojennuttuun käteen. Kohtelias henkilö ei kieltäydy sinunkaupoista.

Työpaikalla voi olla sovittuna keskinäinen sinuttelu arvoasemaan katsomatta. Siitä huolimatta työpaikalla on tilanteita, jolloin teitittely on hyvä käyttää. Esimerkiksi, jos puhuttelet esimiestäsi vieraiden läsnä ollessa.
Keskusteleminen ja kuunteleminen

1. Kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa on tärkeää, että todella olet läsnä, nautit ja teet havaintoja. Pyri keskustelun aikana katsomaan vastapuolta säännöllisesti silmiin. Muista kuitenkin, että tuijottaminen saa toisen kiusaantuneeksi.
2. Huomioi, mitä äänensävyt, ilmeet, eleet ja liikehdintä kertovat tilanteesta ja sen tunnelmasta. Esimerkiksi keskustelija, joka siirtää koko ajan painoa jalalta toiselle, viestii lähtemisen tarvetta. Henkilö joka huokailee kuuluvasti, vaikuttaa kyllästyneeltä.
3. Keskustelu on puhumista ja kuuntelemista. Vieraan rooliin kuuluu keskusteluvelvollisuus.
4. Kun menet johonkin tilaisuuteen, ota tavoitteeksesi keskustella ainakin kahden uuden ihmisen kanssa. Pienessä seurueessa kaikki keskustelevat keskenään. Ruokapöydässä on kohteliasta keskustella molemmin puolin istuvien henkilöiden kanssa.
5. Ajattele, mitä sanot ja miten sanot. Puhutut sanat ovat ajatusten jatkeita, joiden tulee sopia tilanteeseen ja ilmapiiriin. Aina tulee muistaa, että uloslausuttuja sanoja ja niiden aiheuttamia vaikutuksia ei saa millään takaisin.
6. Äänen sävy, voimakkuus, sävelkorkeus, puhenopeus sekä selkeä puhe viestivät toiselle, millainen henkilö olet. Älä käännä selkääsi ihmiselle tai ihmisille, joiden kanssa keskustelet. Kiroilu ja alatyylin sanat rikkovat keskusteluilmapiirin.
7. Keskity kuuntelemaan. Lähes jokainen ihminen kuulee, mutta harva heistä malttaa todella kuunnella. Hyvä kuuntelija on koko ajan tilanteen tasalla keskustelussa ja kykenee osallistumaan siihen aktiivisesti.
8. Omien mielipiteiden esittäminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuunnella myös muiden ihmisten mielipiteitä ja antaa heidän ajatuksilleen tilaa. Kuiskiminen toisten seurassa on sopimatonta.

Pienet kohteliaisuudet ja huomaavaisuus

1. Tasavertainen suhtautuminen kaikkiin ihmisiin on kauniin ja luontevan käytöksen edellytys. Pienet kohteliaisuudet lämmittävät mieltä ja pehmentävät keskusteluilmapiiriä. Kohteliaisuuksia voi sanoa niin kotona, koulussa, töissä, vapaa-aikana, harrastuksissa kuin juhlissa ja vierailullakin. Kohteliaisuudet kuuluvat kaikille ja kaikki voivat niitä esittää.
2. Jokaisessa meissä on monia hyviä puolia, joista kohteliaisuuksia voi lausua. Kohteliaisuus otetaan vastaan lämpimästi ja siitä kiitetään kokonaisella lauseella. Ei kannata vähätellä tai mitätöidä saamaansa huomiota.
3. On kohteliasta, että nuorempi henkilö avaa oven vanhemmalle ja mies naiselle. Huomaavaisuutta on myös avata ovi henkilölle, jolla on kädet täynnä kantamuksia tai muuten vaikeuksia avata ovea itse. Istumapaikan antaminen vanhemmalle, sairaalle tai raskaana olevalle kuuluu asiaan. Tarjoa ystävällisesti apuasi, jos huomaat jonkun sitä tarvitsevan.
4. Miellyttävän tapaamisen edellytys on arkailematon, luonnollinen ja vastapuolta kunnioittava käytös. Aito kiitos lämmittää aina: kiitos avusta, kiitos kutsusta, kiitos viimekertaisesta jne.
5. Jokaisen on hyvä oppia pyytämään anteeksi esimerkiksi, kun myöhästyy tapaamisesta, töistä tai oppitunnilta, tönäisee vahingossa toista ihmistä tai keskeyttää jonkun puheen jne. Nenää niistettäessä tulee muistaa kääntyä poispäin muista ihmisistä.
6. Käänny muista poispäin yskiessäsi, aivastellessasi tai haukotellessasi. Laita tarvittaessa käsi tai nenäliina suun suojaksi.
7. Maiskuttelu ja röyhtäilyt ovat tapoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Hammasvälien puhdistus, kynsien pureskelu, nenän tai korvien kaivelu ja sylkeminen ovat julkisilla paikoilla epäasiallisia. Erikoisen kuvan antaa itsensä rapsuttelu eri puolilta kehoa.
8. Mieti tarkoin, mikä on sopiva tilaisuus hiusten kampaamiseen ja huulipunan lisäämiseen. Ruokapöytään ne eivät sovi.
9. Kun vieraassa paikassa haluat asioida WC:ssä, kysy mieluummin naisten tai miesten huonetta kuin vessaa. Pese kädet usein flunssaisena ollessasi ja aina WC-käynnin yhteydessä. Myös miesten vessaelämä on täynnä ihmeellisyyksiä.
10. Vierailija ei arvostele taloa, talon tapoja, talon väkeä eikä tarjottavia. Vieraisilla ja juhlatilanteissa on huomaavaista vaihtaa ulkojalkineet sisäkenkiin. Jos vierailun aikana joku esine rikkoutuu, on vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa menetyksen. Useimmiten vakuutus kattaa tällaisen tapauksen.

MIESTEN VESSAELÄMÄ

Vessojen kultakausi alkanee Antiikin Roomasta, jossa kehitettiin viemäriverkosto. Näistä ajoista saakka on vessojen suosio pysynyt vankkumattomana. Vessat ja vessakäyttäytyminen voidaan jopa nähdä länsimaisen sivistyksen mittarina. Vaikka erilaiset trendit tuovat uusia kokeiluja vessoihinkin, Antiikin Roomassa oivallettu toimintafunktio on pysyy muuttumattomana.

Vessat tänäkin päivänä tuovat helpotusta hädänalaisille ja paineessa oleville. Miesten vessojen maailma on usein hyvin yhdenmukainen, menitpä minne tahansa päin maailmaa. Vaikkakin yllätyksiin ja poikkeuksiin saa varautua. Pöntön virkaa saattaa toimittaa pelkkä reikä maassa, eikä paperia missään. Miesten vessoja suunnittelevat miehet, joten yleensä kaikki, mitä mies vessassa tarvitsee, on sopivasti oikealla paikallaan tai sitten ties missä ja miten sattuu. Tästä johtuen miesten vessoihin kannattaa astua stoalaisella tyyneydellä.

Ulkomailla matkatessa on viisasta opetella kysymään vessan sijaintia paikallisella sivistyskielellä. Mikään ei ole piinaavampaa kuin kauheassa hädässä yrittää viittoen selvittää asiaansa kadunmiehelle, joka arvaa asiasi koko ajan aivan väärin. Mikäli vierassanat eivät taivu suuhusi tai muistisi pätkii hädänalaisena, kirjoita kysymys kohteliaasti paperille.

Julkisten vessojen hygieniataso seuraa usein paikan yleistä tasoa. Yleisohjeena voidaan sanoa, että mitä enemmän käyttäjiä, sitä epähygieenisemmät wc-tilat ovat. Kaupungin likaisin vessa löytyykin yleensä rautatieaseman yhteydestä ja siistein hienon ruokaravintolan perältä tai virastotalon yhteydestä. Hajuaisti kertoo täsmällisesti vessan siisteystilanteen. Oma vessa on tietysti mukavin ja siistein. Aina kuitenkaan sen käyttö ei ole mahdollista, varsinkaan ulkomailla.

Vieraassa ympäristössä kannattaa kysyä rohkeasti miestenhuoneen sijaintia. Koska miesten ja naisten vessat ovat usein vierekkäin, kannattaa varmistaa, että löytää itsenä oikeasta paikkaa. Oli sokea tai näkevä, jokainen on löytänyt kuitenkin itsensä jossakin elämänvaiheessa aivan väärästä paikkaa – vahinkoja siis sattuu, eikä se ole niin vakavaa. Korkokenkien kopinat tai kimeä kirkuminen ovat merkkejä siitä, että kannattaa kokeilla toisesta ovesta.

Mikäli vessan ovi on lukossa, se voi olla varattu. Potkimalla tai hakkaamalla ovea, et nopeuta sisällä olevan asiointia. Sitä vastoin ahdisteltu voi ulos tullessaan tehdä sinulle saman tempun. WC:n käyttö voi olla myös varattu esimerkiksi ainoastaan ravintolan asiakkaille. Silloinkaan ei potkiminen auta, vaan kannattaa hakea vessapoletti tai –avain kassalta.

Vessan sijainnin voi paikallistaa myös jatkuvasta oven käynnistä, ihmisten rampatessa vessaan edestakaisin. Vessan lattia ja seinät ovat yleensä kaakeloitu, joten niistä heijastuvista äänistä voi päätellä paljon. Viimeistään puhaltimen ääni kielii vessan todellisen sijainnin ja erottaa sen ravintolan keittiöstä. Suomalainen ilmoittaa aina kohteliaasti seurueelleen kun päättää mennä vessaan. Tapaa kummeksutaan, eikä Euroopan Unioniin liittyminenkään ole vähentänyt ilmoitusten määrää. Muiden ihmisten mielestä ei ole lainkaan kiintoisaa tietää, onko joku menossa vessaan vai ei.

Mene ja tiedä, mutta ehkä asiasta ei kannata tehdä hirveän suurta numeroa. Muu pöytäseurue luultavasti osaa arvata minne olet menossa viidennen oluen jälkeen. Mikäli haluat asiassa apua, pyydä sitä suoraan ja rohkeasti joko ystävältäsi tai henkilökunnalta. Ravintoloissa vahtimestarit ovat rutinoituneet palvelutyöhön.

Ylellisestä miesten vessasta saattaa jopa löytää palvelijankin, joka ojentaa sinulle käsipyyhkeen ja pyyhkii kullatulla harjalla takkisi. Mikäli tämä on sinulle tuttua, älä jatka tämän lukemista, sillä olet luultavasti monimiljonääri, eikä sinun tarvitse vaivata päätäsi tällaisilla pikkuseikoilla. Miestenvessojen arkkitehtuuri selviää helpoiten kepin avulla. Kepillä tunnustelemalla saa tietoonsa merkittävien paikkojen koordinaatit ja strategiset muodot. Harva on pönttöön astunut, mutta sitä useampi törmännyt käsipyyhetelineeseen tai kondomiautomaattiin. Tavallisesta miestenvessasta löytyy yleensä koppi/ koppirivistö, jossa on vessanpönttö. Koppien ulkopuolella on pisuaari, ränni tai kaukalo, käsienpesuallas/ altaat, paperiteline tai käsipyyheautomaatti, puhallin ja kondomiautomaatti.
Vessanpönttö

Niitä löytyy kaikenlaisia, mutta yleensä ne ovat kaikki samanlaisia. Osa niistä vuotaa, osa ei. Jos kotonasi vessanpönttösi vuotaa, kutsu putkimies paikalle. Jos se vuotaa ravintolassa, lopeta vetäminen kolmannen kerran jälkeen – sillä tuhlaat vain aikaasi. Vessanpönttö löytyy yleensä kopista tai pienemmissä paikoissa on sijoitettu muun wc-tilan yhteyteen. Mikäli tarkoituksesi on istahtaa pöntölle, kannattaa se aina pyyhkäistä paperilla tai antiseptisellä pyyhkeellä.

On hyvin todennäköistä, että joku on ennen sinua loruutellut pitkin pöntönreunaa joko aivan humalassa tai tyhmyyksissään. Antiseptisiä pyyhkeitä voi ostaa kemikalioista tai apteekista. Japanissa itse pesevät ja kuivaavat pöntöt ovat muotia. Joten jos ei viitsi omatoimisesti pyyhkiä, kannattaa matkustaa Japaniin.
Pisuaari

Pisuaarin nimikin viittaa pissaamiseen, joten jos yrittää istua pisuaariin saattaa joutua yleisen hilpeyden kohteeksi. Pisuaari on miestenvessojen yksioikeus, eikä sitä löydy naistenvessoista. Naisilla on puolestaan bide’, mutta se on aivan toinen juttu. Pisuaariksi kutsutaan seinään kiinnitettyä vessanpöntön puolikasta, joka on asennettu tarkoituksensa mukaisesti sopivalle korkeudelle. Pisuaarin vetonappi sijaitsee pöntön päällä, eikä yleensä toimi tai toimii automaattisesti. Posliiniset pisuaarit seisovat yleensä ylväästi rivissä tai arvokkaasti yksin, mutta eivät koskaan sulkeudu koppiin.
Ränni

Miestenvessojen sydän on ränni. Usein 2-5 metrin pituinen peltinen kaukalo, jossa virtaa vesi hiljaisen puron tavoin. Sen äärellä on mukava helpottaa hätäänsä ja keskustella vierustoverin kanssa vaikkapa finanssiasioista. Vaikka ränni kuuluu miestenvessojen aateliin, ei sitä aina löydy. Pienten tilojen on tyydyttävä valitettavan usein pisuaareihin tai pahimmassa tapauksessa aivan tavallisiin pönttöihin.

Jokaisen rakennuksen ulkopuolelta, katon ja seinän rajasta löytyy myöskin sadevesiränni, joka perustuu samaan toiminta-ajatukseen. Katolle ei kuitenkaan kannata kiivetä helpottamaan hätäänsä, sillä sadevesiränni on suunniteltu sadevesille ja rytäkässä voi taittaa pahimmassa tapauksessa niskansa. Oikea ränni sijaitsee aina vessassa ja on asetettu sopivalle korkeudelle, niin kuin kaikki muukin miesten vessassa.
Pesuallas ja hanat

Myös pesualtaaseen ja hanoihin kannattaa suhtautua suurella vakavuudella. Vaikka englantilaiset eivät suostu muuttamaan kahden hanan malliaan, koko muussa läntisessä maailmassa pidetään miellyttävämpänä ajatusta, että vesi sekoittuu valmiiksi hanassa. Kun englantilaiset polttavat näppinsä, me saatamme sitä vastoin tuskastella, että mitenkäs sitä vettä tulee. Kotona saa vettä aivan normaalisti hanasta, mutta jossakin paikassa kuuma- ja kylmävesivivut puuttuvat täysin. Tällaisessa tapauksessa saattaa olla kysymys putkiremontista tai erikoisesta kosketushanasta, mikä reagoi kun kädet asetetaan hanan alle. Paras tapa varmistua tästäkin asiasta on kokeilu.

Pesualtaita on puolestaan vaikka minkä muotoisia ja kokoisia. Yhteistä niille on ainoastaan se, että niissä ei sovi ottaa kokovartalokylpyjä. Ylävartalon pesu saattaa tulla kyseeseen lentokentillä, jos on ties monettako päivää istunut kuumassa lentokoneessa. Saippua-annostin annostin löytyy yleensä lavuaarin lähettyviltä. Hygienia syistä yleisissä vessoissa saippua annostellaan nestemäisinä, jota kannattaakin kursailematta käyttää. Vaikka olisit juuri pessyt kätesi huolellisesti juhannussaunassa, on kohteliasta pestä ne joka kerta vessassa käynnin yhteydessä. Kukapa haluaisi kätellä herraa, jonka sormet ovat juuri olleet ties missä
Käsipyyheautomaatti

Käsipyyheautomaatti sijaitsee yleensä lavuaarin välittömässä läheisyydessä. Vetämällä telojen väliin pingottuneesta pyyhkeestä saa sopivan määrän puhdasta konepestyä metripyyhettä käsien ja kasvojen kuivaamistarpeisiin. Mikäli kädet tai kasvot jäivät vielä märiksi, kannattaa jäädä koneen viereen odottamaan vähäksi aikaa, jolloin automaatti luulee, että olet poistunut ja suostuu antamaan lisää pyyhettä. Valitettavan usein törmää tilanteeseen, että kädet ovat aivan märät ja pyyherulla on loppu. Silloin kannattaa heilutella käsiään voimakkaasti ravistellen ilmassa ja kärsivällisesti odottaa niiden kuivumista.
Puhallin

Useista vessoista löytyy myös kuumailmapuhallin. Puhallin käynnistyy joko automaattisesti tai koskettimesta. Puhaltimen tietää olevan käynnissä, kun korviin vihloo. Puhaltimet sulkeutuvat aina itsestään. Kääntämällä suutinta puhaltimella voi kuivata myös kasvot. Mikäli sattuu työskentelemään viihdebisneksen palveluksessa, kannattaa käsipuhaltimella puhallella samalla kertaa kampaus kätevästi uuteen kuosiin.
Kondomiautomaatti

Hyvin varustetuiden ravintoloiden miesten ja naistenvessassa näkee usein pitkulaisen peltiseen kondomiautomaatin. Sujauttamalla sopivan rahan kondomiautomaatin sisuksiin, saa itsellensä halvan henkivakuutuksen lähiotteluihin.
Puhelin- ja kännykkäkulttuuri
Milloin saa soittaa? " "

1. Arkisin voi soittaa koteihin aamukahdeksasta illalla kello yhdeksään asti.
2. Viikonloppuaamuisin kannattaa harkita soittaikaa ja soittaa mahdollisesti vasta kello 12 jälkeen, varsinkin sunnuntaina.
3. Toimistoihin voi soittaa virka-aikana tai etukäteen ilmoitettuna puhelinaikana.
4. Esimiehelle tai opettajalle voi soittaa virka-aikana (8.00-16.00). Asiakaspalvelutehtävissä toimiessasi oma puhelimesi on syytä pitää suljettuna.

Ennen puhelua

1. Mieti, mitä olet sanomassa ja kenelle.
2. Kirjoita paperille ylös, jos keskusteltavia asioita on paljon.
3. Esiinny asiallisesti, jos kyseessä muu kuin yksityispuhelu.

Puhelun aloitus

1. Esittele itsesi ja tervehdi vastaaja aina puhelun alussa.
2. Kysy, onko hänellä juuri nyt aikaa keskustelulle.
3. Työasioissa soittaessasi ilmoita ensin edustamasi yrityksen nimi ja sitten oma nimesi.
4. Jos et kuullut kenen kanssa keskustelet, voit kysyä nimen uudelleen, esimerkiksi ”Anteeksi, en kuullut teidän nimeänne.” Kirjoita nimi muistiin.

" " Puhelimeen hakeminen: Video

Soittopyynnön jättäminen

1. Ennen kuin jätät soittopyynnön, mieti, onko kohteliaampaa yrittää tavoittaa henkilöä itse uudelleen.
2. Kun jätät soittopyynnön, kerro selkeästi nimesi ja puhelinnumerosi, milloin olet tavoitettavissa ja mitä asiasi koskee.
3. Vastaa sinulle jätettyyn soittopyyntöön mahdollisimman pian.

" " Soittopyynnön jättäminen: Video



" " Vinkkejä!

Jos valitset väärän numeron, pyydä kohteliaasti anteeksi. Puhelu ei saa ohittaa koskaan henkilökohtaista tapaamista. Jos puhelin soi aterian aikana, kerro soittajalle, että olet aterioimassa, ja kysy, voinko soittaa myöhemmin. Toisen puhelimella saa soittaa vain luvan kysyttyään.
Kännykkäkulttuuri

1. Kännykkää ei tulisi käyttää luennoilla, keskusteluissa ja oppitunneilla. Näissä tilanteissa ihmiset jakavat yhteisen hetken, johon kännykkä ei sovi.

2. Jos sinun tulee välttämättä soittaa tai vastaanottaa puhelu em. tilanteissa, pidä kännykkä värinähälytyksellä, kokoustilassa tai äänettömällä ja poistu puhumaan puhelu käytävään.

3. "Pyhiä" paikkoja voivat olla myös kirjastot, ruokaravintolat sekä paikallisjunat. Kännykän käyttö on rajoitettua myös sairaaloissa ja lentokoneissa.

4. Muista, että muut ihmiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita kuulemaan yksityisasioitasi esim. bussissa tai kadulla. Myöskään toisten ihmisten asioista puhuminen, varsinkaan nimillä, ei ole sopivaa julkisesti.

5. Tekstiviestien näppäily esimerkiksi tunnilla tai kokouksessa ei ole kohteliasta.

6. Kiinnitä huomiota myös kännykän soittoääneen. Esimerkiksi poliisiauton tai palohälyttimen ääni, tai itse äänitetyt lauseet voivat aiheuttaa sekaannusta julkisilla paikoilla.

7. Kännykän kameralla saa kuvata julkisilla paikoilla. Noudata kuitenkin hyviä tapoja ja kunnioita ihmisten yksityisyyttä.

Tupakointi

Tupakointi on sallittua vain sille osoitetussa paikassa – ei siis sen lähietäisyydellä. Vieraisilla ollessa on kohteliasta kysyä isäntäväeltä, missä voi tupakoida, jos se on aivan välttämätöntä. Työssäoppimisen paikoilla on otettava selville tupakointia koskevat ohjeet. Asiakaspalvelussa voimakas tupakan haju on epämiellyttävää ja häiritsee tilannetta.
Purukumin pureskelu

Purukumin pureskelu on epäasiallista keskustelu- ja asiakaspalvelutilanteissa sekä oppitunneilla. Äänekäs purukumin ”mässyttäminen”, pallojen tekeminen ja purukumin venyttäminen käsin on epäsiistiä ja ikävän näköistä. Purukumi hävitetään roskakoriin, ei lattialle tai kadulle. Pöydässä purukumin voi laittaa pienen paperin sisään, ei pöydän alle tai lautaselle. Aterian jälkeen purukumin pureskelu on hyväksyttävää.
Kirjoitetut ja kirjoittamattomat ”talon tavat”

Eri työpaikoissa on tietyt säännöt, joita tulee noudattaa. Ne voivat perustua lakiin, asetuksiin tai yhteisesti sovittuihin käytäntöihin.

Säännöt on yleensä esitetty kirjallisesti. Työyhteisössä on myös runsaasti ns. kirjoittamattomia sääntöjä, joiden tunnistamiseen ja oppimiseen voi mennä pitkä aika.

Esimerkiksi asioiden eteenpäin viennissä on tarkka järjestys, kokoustilanteeseen voi liittyä työpaikan omia tapoja, työpukeutumisessa noudatetaan tiettyä linjaa, talossa on sovittu puhuttelukäytäntö jne. Kirjoittamattomat säännöt havainnoimalla ympäristöään tai kantapään kautta, kun on toiminut niitä vastaan.

Työpaikan perehdytystilanteessa on hyvä kysyä talon tavoista, jotta epäselvyyksiä ei synny.
Viisitoista toimivinta mokausta

* Älä kysy muiden kuulumisia, vaan puhu aina vain omista asioistasi.
* Älä kiitä/pyydä anteeksi/tervehdi.
* Keskeytä huoletta muiden puheenvuorot omilla mielipiteilläsi.
* Älä nouse ylös tuolista, kun tervehdit vanhempaa henkilöä tai esimiestä, tai mies naista.
* Puhu pitkiä omia puheluita työpaikalta.
* Pidä kännykkä auki ja vastaile siihen kaikissa tilanteissa.
* Sinuttele kaikkia ikään tai asemaan katsomatta.
* Vältä suihkussa käyntiä ja hiusten pesua.
* Pane ruokaillessa veitsi suuhun ja nojaile kaksin käsin ruokapöytään.
* Älä välitä hienhajuisista vaatteista ylläsi.
* Älä välitä viikon tai päivän ruokalistasta rinnuksissasi.
* Mene juhlatilaisuuksiin vapaa-ajan vaatteissa.
* Pidä itsestään selvänä, että sinua palvellaan.
* Sinun ei tarvitse ottaa huomioon muita.
* Jauha purukumia tilanteessa kuin tilanteessa.
* Haukottele rohkeasti ja ole välinpitämätön, jos asia ei kiinnosta.
kopsttu täältä:
http://www.arlainst.fi/nettipeili/kaytos/kaytos.html