Homoksi syntynyt Jehovan todistaja kertoo riipaisevan tarinansa itsensä kieltämisestä, johon tiukassa kultissa voi joutua. Hän harkitsi jopa itsemurhaa.
JW Forum
JW Forum
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://medlem.spray.se/aaac/uutiset.html
eikä tarvitse olla edes jehovan todistaja,saati uskovainen lainkaan ajautuakseen moiseen tilanteeseen,kun kaikenmaailman "uskovaiset" hyökkäävät "parantamaan" joka suunnasta...huh
Tais olla jätkässä ongelma eikä uskonnoissa...
Muuten haiskahtaa propagandalta koko sivusto.
Näkyy olevan lessupiireissä samaa henkeä. Käy sääliksi kun lukee www.geocities.com/purefingay Saku-jutun. Uskomatonta painostusta ja hankistä ja hengellistä vakivaltaa. Miten joku voi elää tuollaisessa?
Eikös se saku-juttu ole fiktiivinen? Näin olen ymmärtänyt, mutta kirjoittajalla on paljon kokemuspohjaa molemmista, homoudesta ja lestadiolaisuudesta.
Minä en koe että omassa uskonnollisessa ryhmässäni homoja painostettaisiin henkilöinä, kyllä julistuksessa tulevat esiin sekä armo että totuus.
Se että synti Raamatun mukaan sanotaan synniksi, on ihan eri juttu.
Millaisia kristillisyyden todistajia ne ovat, jotka hyväksyvät kaikenlaisen huoruuden, esiaviolliset suhteet, homoliitot jne, kuten osa kirkkomme papeista tekee. Heillä voi olla ihanteita, mutta eivät uskalla sanoa kuulijoilleen - jos heitä nyt onkaan - totuutta.
Ja kuinka on muualla yhteiskunnassa? Turha kuvitella, että esim. yläasteella tai rakennustyömaalla kohdeltaisiin homo-oppilasta / työtoveria suosiollisesti, vaikka ei olisi yhtään lestadiolaista häntä "tuomitsemassa".
Homovitsejä ja pilkkalauseita on esim. internet tulvillaan. Ei niitä ole lessut olleet tekemässä.
Kuka sen tietää minkä verran siinä on fiktiota ja minkä verran totta. Tyylistä ja ajatuksista vaan tuntuu että omakohtaisesti on aika paljon koettu. Ei kukaan joka on ihan kylmä voi kirjoittaa noin.
Monet muutkin kirjailijat kuin vain joku Kalle Päätalo, kuvaavat tarinoissaan omaa elämäänsä, milloin avoimesti ja milloin jossain määrin naamioituna. Ja naamioituna usein vain siksi, että suojellakseen julkisuudelta paitsi itseään ja yksityisyyttään, ennen kaikkea läheisiään ja ystäviään.
Sakun tarina ei olisi niin koskettava, jos se ei kuvaisi niin vahvasti itse elettyä ja itse koettua.
Pidän Sakun tarinan kirjoittajaa myös verbaalisesti erittäin lahjakkaana kertojana.
Harva suurella rahalla ostamani kirjakaan on imenyt minua niin mukaansa, että olen valvonut koko yön aamuun asti sitä lukien kuten tätä Sakun tarinaa.